yle.fi-etusivu

Uhrataanko nyt arvokkaita metsiä ja lajeja asuntojen takia? Luontotutkijat varoittavat uuden Helsingin rakentajia

Yle kysyi joukolta luontotutkijoita näkemyksiä Helsingin valmisteilla olevasta yleiskaavasta. Tutkijat ovat huolissaan metsäalueiden kutistumisesta. Rakentaminen metsän reuna-alueille voi tuhota lajeille tärkeitä puskurivyöhykkeitä.

kaupunkiluonto
Aarniometsä.
Jani Saikko / Yle

Se tiedetään, että Helsinki tarvitsee uusille kaupunkilaisille lisää asuntoja, vaikka kasvun tahtia onkin mahdotonta ennalta ennustaa. Yleiskaavan tarkoituksena on varautua pääkaupunkiseudun kasvavaan asuntotarpeeseen.

Sekin on käynyt selväksi, että monet asukkaat viihtyvät viheralueilla ja vastustavat jyrkästi niiden pienentämistä esimerkiksi Keskuspuistossa. Myös täkäläiset luonnonsuojelujärjestöt vastustavat viheralueisiin koskemista.

Lopulta poliitikot päättävät, levittäytyykö rakentaminen viheralueille vai rakennetaanko tiiviimmin ja korkeammalle. Heidän käsissään on myös esimerkiksi se, kuinka paljon parkkialueille pitää raivata tilaa.

Mutta itse luonto on hiljaa.

Siksi Yle kysyi pariltakymmeneltä luontotutkijalta, millaisia seurauksia valtuuston päätettäväksi pian saapuvalla yleiskaavalla on Helsingin luonnolle. Vastaamisen avuksi tutkijoille lähetettin päivitetty kartta uuden ja vanhan yleiskaavan eroista. Tutkijat ovat pääosin samoja, jotka osallistuivat kaupunkisuunnitteluviraston "Helsingin kestävä viherrakenne" -raportin tekemiseen. Vuonna 2014 valmistunut raportti tehtiin nimenomaan yleiskaavan suunnittelua varten.

Pienikin nipistäminen niukasta tekee kipeää

Kyselyyn vastasi 13 tutkijaa. Yleiskaava ei välttämättä aiheuta laajaa ja korvaamatonta tuhoa luonnolle. Eniten tutkijoita huolettaa luontoalueiden kutistaminen ylipäätään.

"Minkä tahansa viheralueen nakertaminen vähentää siinä olevaa luonnon monimuotoisuuden tasoa. Erityisen tarkkana täytyy olla sellaisissa paikoissa, joissa on lähellä arvokkaita tai uhanalaisia lajeja tai elinympäristöjä." Jari Niemelä, professori, Helsingin Yliopisto.

"Jäkälien osalta on mahdoton sanoa, kuinka paljon haittaa on. Mutta on päivänselvää, että kun luonnonympäristöjä pienennetään, niin ei siitä ainakaan hyötyä ole. Uhka Helsingin luonnolle on tällaisessa pienessä nakertamisessa." Kimmo Jääskeläinen, jäkälätutkija.

Tutkijat eivät tuomitse yleiskaavaa metsäahmatiksi. Mutta heidän mielestään pienetkin nakerrukset tekevät hallaa luonnolle, kun lähtökohdat ovat niukat ja jokainen yleiskaava vuorollaan nakertaa oman osansa.

"Herkät ekosysteemit tulevat varmasti muuttumaan, osa lajeista katoaa ja luontainen ekosysteemin toiminta häiriintyy." Kati Vierikko, biologi, Helsingin yliopisto.

"Esimerkiksi palokärki elää joka tapauksessa sillä rajalla, että pinta-ala ei ole enää riittävä vuosittaiseen pesimiseen. - Malmin lentokenttä on edustava syyslevähdyspaikka uhanalaiselle heinäkurpalle, mahdollisesti kansallisessakin mittakaavassa." Margus Ellermaa, lintutieteellinen yhdistys Tringa.

"Lintujen kannalta ongelmallisin alue on Viikki. Yleiskaavassa osoitetaan asuntorakentamista Viikintien eteläpuoliselle peltoalueelle, joka on kansainvälisesti tärkeä lintujen levähdys- ja pesimäalue. Natura-alueella pesivistä lajeista useat käyttävät peltoja ruokailualueinaan." Markku Mikkola-Roos, vanhempi tutkija, Suomen ympäristökeskus.

Muun Suomen metsätalous on tehnyt Helsingin metsistä entistäkin arvokkaampia

Helsingissä on hieman yllättäen kansallisestikin arvokkaita metsäalueita. Esimerkiksi Haltialan metsien käävät ovat uhanalaisia siksi, että ne ovat jääneet metsänhoidon jalkoihin muualla Suomessa.

Tilanne onkin hankalin lajeille, jotka esiintyvät vanhoissa metsissä. Satojen vuosien aikana syntyneen elinympäristön muodostuminen ottaa oman aikansa. Joidenkin perhos- ja pistiäislajien kohdalla tilanne on valoisampi, tosin niidenkin kannalta on suuri merkitys sillä, miten rakennetaan.

"Pitää muistaa Suomen ja etenkin Etelä-Suomen metsien hälyttävä tila. Käytännössä kaikki kaupunkien ulkopuolinen metsä on talousmetsää, joten hyvin säästyneillä metsälaikuilla on aikamoinen arvo sinänsä." Joel Jalkanen, väitöstutkija, Helsingin Yliopisto.

"Erityisesti näkisin, että lepakoiden, kuten monen muunkin lajiryhmän olot pitäisi huomioida saarilla, joihin nyt näyttää kohdistuvan voimakas paine merkinnän "merellisen matkailun ja virkistyksen alue." Eeva-Maria Kyheröinen, projektitutkija, Luonnontietellinen keskusmuseo LUOMUS.

"Helsingissä on eteläsuomalaisittain useita edustavia lintualueita. Niitä voi säilyttää vain täällä, ne eivät vaihda paikkaa." Margus Ellermaa, lintutieteellinen yhdistys Tringa.

"Mikäli rakennustyöt toteutuvat, on vahinkoa mahdollista osittain korvata luomalla uusia niittymäisiä elinympäristöjä esimerkiksi valtateiden etelään tai länteen viettäville paahteisille pientareille." museomestari Juho Paukkunen, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, erikoisalana pistiäiset.

Helsingissä piilee vielä tutkimattomiakin arvoja

Helsingin luontoa ei ole kartoitettu kaikenkattavasti. Säästyneet viheralueet ovat harvinaisia ja otollisia monille lajeille. On kohtalaisen suuri varmuus siitä, että metsissä on myös paljon sellaista arvokasta, jota ei ole vielä tutkittu.

"Jäkälien kannalta arvokkaimmat kohdat säilyvät lukuun ottamatta suurempia metsäkokonaisuuksia. Mutta me emme tiedä. Helsingin kaupungin alueella esimerkiksi puistopuiden lajiston tutkimiseen ei ole laitettu papuja. Turun suunnalla on hyvin tietoja puistolajistosta, joka on aika hyvä." Kimmo Jääskeläinen, jäkälätutkija.

"Ainakaan toistaiseksi Helsingissä rakennettujen ympäristöjen ja niiden reunamien luontoarvoja ei ole käsittääkseni lainkaan selvitetty. Ei ainakaan perhosten osalta, vaikka on ilmiselvää, että niissä esiintyy lakisääteisesti korkean suojelustatuksen omaavia lajeja." Jari Kaitila, Suomen Perhostutkijain Seura.

Piirretään yleiskaavan pikselit minne tahansa, rakentaminen voi tyssätä luonnonsuojelulakiin. Asetuksessa määrättyjen lajien elinolosuhteisiin saa kajota vain ELY-keskuksen erikoisluvalla yleiskaavasta riippumatta. Suojelluista lajeista kuuluisin lienee liito-orava.

Kyse ei ole vain jyrän alle jäävistä alueista. Vaikka kaadettavan metsän kohdalla ei olisi korvaamattomia luontokappaleita, se voi toimia suojapuskurina arvokkaammalle alueelle syvemmällä metsässä. Lisäksi lisääntynyt asutus lisää lähiluonnon rasitusta.

"Viikkiin kohdistuu kova ulkoilupaine jo nykyisellään ja se tulee kasvamaan Kalasataman ja lähialueiden rakentamisen myötä. Viikintien eteläpuolisille peltoalueille suunnitellusta asuntorakentamisesta tulisi luopua jo yleiskaavavaiheessa." Markku Mikkola-Roos, vanhempi tutkija Suomen ympäristökeskus.

Paine kasvaa myös siellä, missä luontoarvoja tiedetään olevan

Yle yhdisti yleiskaava-aineiston kaupungin omaan tietokantaan niistä alueista, joilla tiedetään olevan arvokasta luontoa. Vaikka yleiskaavan rajat ovat vain suuntaa-antavia, näyttäisi rakentamista tulevan myös tunnettujen luontoarvokeskittymien reunoille.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tarkenna alueelle allaolevista napeista

Lähde: Helsingin Kaupunki
Asuntovaltainen alue
Asuntovaltainen alue
Asuntovaltainen alue
Asuntovaltainen alue
Liike- ja palvelukeskusta
Kantakaupunki
Lähikeskusta
Arvokkaat luontokohteet
Toimitila-alue
Yhdyskuntateknisen huollon alue
Satama

Asuntovaltaiset alueet on merkitty neljällä eri sävyllä. Mitä tummempi sävy, sitä enemmän alueella on rakentamista.

Nuolet liikenneverkkossa ilmaisevat raideliikenteen yhteystarvetta.

Yleiskaavaehdotuksesta on poistettu virkistys- ja viheralueet sekä merellisen virkistyksen ja matkailun alueet.

Voit poistaa ja lisätä eri karttatasoja alla olevista painikkeista

"Keskuspuistossa tehdään jo nyt turhia "puhdistuksia" ja sen kaventaminen ja lyhentäminen esitetyllä tavalla on siellä esiintyvän lajiston monimuotoisuuden kannalta mauton ehdotus". professori Jyrki Muona, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS.

Asiaa voi lähestyä myös toisesta näkökulmasta: mitä alueita kaupunki erityisesti suojelee. Tarkimman kuvan siitä saa yleiskaavan kaupunkiluonto-teemakartasta, jota voi tarkastella yleiskaava.fi (siirryt toiseen palveluun) -verkkosivuilla. Siihen on piirretty suojelualueet, joilla esiintyvien suojeltujen luontoarvojen merkittävä heikentäminen on laitonta.

Esimerkiksi kiistellystä Keskuspuistosta on toistaiseksi suojeltu vain pari pientä aluetta Haltialassa, mutta suojelualuetta ollaan moninkertaistamassa. Lisäksi suojeltavaksi on merkitty alue Paloheinässä ja kaksi pienehköä aluetta Maunulassa.

Luonnon palapeli vaatii paljon paloja ja tilaa

Erityisen huolissaan tutkijat ovat Helsingin mittakaavassa laajoista metsäalueista ja riittävän leveistä viherkäytävistä eri alueiden välillä. Elinympäristöt ovat erittäin monimutkaisia kokonaisuuksia ja jos pinta-ala tippuu kriittisen pisteen alapuolelle, se voi sotkea koko palapelin.

Yleisellä tasolla tiedetään, että metsäpinta-alan kutistaminen vähentää alueen lajien määrää. On kuitenkin mahdotonta tehdä päteviä ennustuksia esimerkiksi siitä, kuinka paljon Keskuspuistosta häviää lajeja rakennettua hehtaaria kohden.

"Yksittäisten metsäalueiden, jotka ovat tällä hetkellä keskisuuria (5-15 ha), pirstova rakentaminen on erittäin haitallista, sillä niiden kapasiteetti ylläpitää luontaista lajistoa, puskuroida reunavaikutusta ja vieraslajeja sekä tallauksen aiheuttamia muutoksia vastaan heikkenee selvästi." Kati Vierikko, biologi, Helsingin yliopisto.

Leveät viherkäytävät ylläpitävät yhteyttä alueiden välillä

Viherkäytävät ehkäisevät erillään olevien alueiden täydellistä eristäytymistä, mikä on alueiden elinvoimaisuudelle tärkeä asia. Esimerkiksi Keskuspuistosta kulkee viherkäytävä Maunulan ja pohjoisen Oulunkylän kautta Vantaanjokilaaksoon. Jo nyt Tuusulanväylä katkaisee käytävän.

Yleiskaavassa käytävän peittävät rakentamista osoittavat punaiset neliöt, mutta myös "laajojen virkistysalueiden välinen yhteys, joka palvelee virkistys- ja/tai ekologisena yhteytenä". Kysymys on siitä, kumpaa painotetaan, kun suunnitelmia toteutetaan.

"Viheryhteyksien nakertaminen on ongelmallista, koska tällöin eliöstön kulkureitit saattavat häiriintyä mutta myös alueen virkistyskäyttö saattaa vaarantua." Jari Niemelä, professori, Helsingin Yliopisto.

On mahdotonta antaa absoluuttista määritelmää riittävän leveälle viherkäytävälle. Yksi nyrkkisääntö on se, että viherkäytävästä ei saa näkyä läpi, jotta se tarjoaa riittävästi näkösuojaa eläimille. Toisaalta viherkäytävän halki kulkeva auto- tai raitiotie voi olla ylittämätön este jollekin eliölajille.

"Kestävä viherrakenne" -raportissa viitataan pääkaupungin ekologisia yhteyksiä käsitelleeseen tutkimukseen, jossa ehdotetaan käytävän minimileveydeksi 250–300 metriä. Se vastaa kolmea neliötä yleiskaavakartalla.

Raaka-aineet ovat pöydällä, mutta mitä niistä kokataan?

Yleiskaava on nimensä mukaisesti suurpiirteinen suunnitelma kaupungin kasvamisesta. Paljon on kiinni siitä, mitä tekevät yleiskaavan vahvistamisen jälkeen soppakauhan varteen tarttuvat asemakaavoittajat. Heidän käsissään on se, asettuuko kullakin alueella rakentamisen raja sata metriä yleiskaavaneliön reunasta metsään vai poispäin ja se, miten luonnon tarpeet otetaan huomioon niillä alueilla, joille taloja rakennetaan.

"Aikoinaan kaavoittajatkin kysyivät suunnilleen talo talolta, mikä sen rakentamisen vaikutus on linnuille. Vastaus oli aina, että no ei tuo yksi vaikuta eikä tuokaan jne. Mutta mikä oli kokonaisuuden vaikutus? Sitä vaan on niin vaikea tutkia ja varsinkin ennustaa." Rauno Yrjölä, biologi.

"Periaatteellisesti itse kaava ei sinällään olisi kovin merkittävä uhka perhosille, mutta kun rakentaminen todennäköisesti edelleenkin suunnitellaan ja toteutetaan luontoarvoista piittaamatta, niin onhan kaavalla käytännössä valtakunnallisestikin katsoen iso negatiivinen vaikutus". Jari Kaitila, Suomen Perhostutkijain Seura.

"Kaavoittaja pystyy asemakaava-alueita rajatessaan nakertamaan reunoilta mitä tahansa viheraluetta siten, että ratkaisu ei ole yleiskaavan vastainen." Keijo Savola, Suomen luonnonsuojeluliitto.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Linnoitukset

Puolustusvoimien hylkäämä yli 200-vuotias linnoitus etsii uutta omistajaa – voi lähteä ilmaiseksi

Sote-palvelujen valinnanvapaus

Viisi professoria luki hallituksen valinnanvapaus-paperin, eivätkä hekään ota selvää, mitä valinnanvapaus käytännössä tarkoittaisi

Kuluttajatuotteiden turvallisuus

Joululelumarkkinoilta löytyi 5 vaarallista lelua:

Tukes varoittaa palo- ja tukehtumisvaarasta

Rasva

Voi vai margariini?

Vanhat ennakkoluulot ja tavat ohjaavat rasvankäyttöä ja näkyvät sairauksina