Ulkopolitiikan tutkija: Venäjä protestoi ilmatilaloukkauksilla Suomen puolustusyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa

Itämeren alueen turvallisuuspoliittinen tilanne on menossa huonompaan suuntaan, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak uskoo.

Ilmatilan loukkaus
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak.Petteri Paalasmaa / AOP

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak pitää todennäköisenä, että Venäjän kahden SU-27-hävittäjän torstaiset ilmatilaloukkaukset Suomenlahdella olivat protesti Yhdysvaltojen kanssa tänään perjantaina Helsingissä allekirjoitettavalle puolustusyhteistyö-aiejulistukselle. Julistus pitää sisällään kahdenvälisen puolustusyhteistyön jatkamisen ja kehittämisen.

– Se mahdollisuus on täysin varteenotettava, että ilmatilaloukkaukset olivat Venäjän muistutus, että hei, me ollaan täällä. Se ei maksa heille mitään ja he näkevät, että näillä loukkauksilla on Suomessa vaikutusta. Niistä puhutaan täällä ja niitä spekuloidaan.

On täysin varteenotettava mahdollisuus, että ilmatilaloukkaukset olivat Venäjän muistutus että hei, me ollaan täällä.

Charly Salonius-Pasternak

Salonius-Pasternak pitää huomionarvoisena, että venäläiskone loukkasi ilmatilaamme kaksi kertaa peräkkäin uuri aiesopimuksen allekirjoituksen aattona.

– Jos haluaa muistuttaa olemassaolostaan, se kannattaa tietysti tehdä niin, että siitä on vedettävissä jonkinlainen selvä linkki ja johtopäätös, Salonius-Pasternak sanoo.

Sotilaspoliittinen tilanne Itämeren alueella huonontunut selvästi

Salonius-Pasternak näkee kokonaisturvallisuustilanteen Itämeren alueella muuttuneen viimeisen kolmen vuoden aikana. Muutos näkyy Suomen lähialueilla konkreettisesti.

– Aiemmin Natolla oli lentopäivystys vain yhdessä tukikohdassa, nyt niitä on ollut kahdessa. Liitto on laittamassa Baltian maihin pataljoonaa.

Myös Ruotsin puolustuspolitiikka on lyhen ajan kuluessa heittänyt häränpyllyä.

– Aiemmin Ruotsissa oli trendi, että maan puolustusvoimia ja puolustusbudjettia pienennetään ja keskitytään kansainvälisiin operaatioihin. Nyt mennään päinvastaiseen suuntaan, puolustukseen käytetään enemmän rahaa ja keskitytään oman maan puolustukseen ja lähialueeseen.

Venäjä haluaa harjoitella niin, etteivät muut saa minkäänlaista kuvaa siitä, mitä, miksi ja miten kauan siellä harjoitellaan.

Charly Salonius-Pasternak

Tutkijan mukaan Venäjä puolestaan järjestää megaluokan sotilasharjoituksia tarkoituksellisesti sumun peitossa.

– Venäjä pilkkoo hyvin suuret sotaharjoituksensa moneen pieneen yksikköön, jotta muut maat eivät voisi esittää vaatimuksia kansainvälisten tarkkailijoiden paikallaolosta. Venäjä haluaa harjoitella niin, etteivät muut saa minkäänlaista kuvaa siitä, mitä, miksi ja miten kauan siellä harjoitellaan.

Salonius-Pasternak listaa turvallisuuspolittisiin muutoksiin myös varusmiespalvelun nousun ajankohtaiseksi asiaksi monessa Euroopan maassa.

– Viitisen vuotta sitten Suomi oli melkein se ainoa, viimeinen varusmiespalvelun mohikaani. Nyt Saksassa keskustellaan asiasta ja Ruotsissa näyttää jo siltä, että varusmiespalvelus on tulossa.

Venäjä luonut lännestä uhkakuvan kansalleen

Salonius-Pasternak ei halua puhua kylmästä sodasta. Toisen maailmansodan jälkimainingeissa alkanut kylmä sota piti sisällään kaksi ideologiaa, jotka olivat globaalisti vastakkain. Nyt näin ei tutkijan mukaan ole, vaikka Venäjä vastakkainasetteluun lännen kanssa pyrkiikin.

Venäjä on halunnut luoda lännestä viholliskuvan,...jossa länsi, Suomi mukaan lukien, on Venäjän porteilla hyökkäämässä maahan.

Charly Salonius-Pasternak

– Venäjä on halunnut luoda lännestä viholliskuvan, joka ei ulkopuolelta katsottuna lainkaan vastaa todellisuutta. Kuvan, jossa länsi, Suomi mukaan lukien, on Venäjän porteilla hyökkäämässä maahan. Näin se on tehnyt osaksi sisäpoliittisista syistä, osaksi mahdollistaakseen ulko-ja sisäpolitiikkaansa valitut linjat.

Henkilöitä, jotka sanovat Venäjän vain reagoivan Naton laajentumiseen, Salonius-Pasternak kehottaa tutkimaan kronologiaa: kuka on toiminut, kuka reagoinut ja missä aikajärjestyksessä.

– Poliittisesti Venäjä reagoikin Naton laajenemiseen, mutta huom! Venäjäkin on hyväksynyt ajatuksen kaikkien maiden oikeudesta liittyä kansainvälisiin organisaatioihin. Sotilaallisestihan täällä oli lähes tyhjiö. Ajatus, että Naton laajentuminen olisi sotilaallisesti uhannut Venäjää on täyttä puppua.

– Nato-jäsenmailla olisi ollut ihan muita asioita, joihin he olisivat halunneet käyttää rahaa, kuin nyt joukkojen ylläpitämiseen itäisissä jäsenmaissa.

Ennen Krimin valtausta vuonna 2014 Yhdysvallat oli jo vetänyt muun muassa kaikki tankkinsa Euroopasta. Se oli vetämässä myös kaikki modernit hävittäjänsä. Krimin jälkeen kaikki muuttui.

Muutos huonompaan jatkuu, tutkija uskoo

Tulisiko Suomen olla huolissaan? Ei mahdollisten ilmatilaloukkausten takia ainakaan, Salonius-Pasternak sanoo.

Sen sijaan tutkija näkee erittäin huolestuttavana Venäjän ilmeisen haluttomuuden minkäänsorttiseen rakentavaan neuvotteluun. Kremlissä ei tunnu olevan tarvetta neuvotella, oli kyseessä sitten Itämeren alue, Syyria, Lähi-itä – tai lentoturvallisuuskysymykset, tutkija sanoo.

– Kremlissähän ei myönnetä edes, että lentokone olisi voinut poiketa toisen maan ilmatilassa. Venäjän valitsemaan toimintatapaan kuuluu sekin, että Kreml ei myönnä suoraan, epäsuorasti kyllä, että on Ukrainassa sotimassa.

Eikä ole syytä olettaa, että Putin heräisi huomenna ja päättäisi, että hei nyt tehdään ihan muuta.

Charly Salonius-Pasternak

Muuttuneeseen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen ei tutkijan mukaan ole näköpiirissä parannusta, päin vastoin. Ulkopoliittisen instituutin tekemät selvitykset osoittavat kehityksen Venäjällä menevän koko ajan huonompaan suuntaan. Se tietää huonoa myös Itämeren alueelle.

– Jos turvallisuuspoliiittisen tilanteen muutos vain jatkuu ja jatkuu, se menee pahempaan suuntaa. Ei ole syytä olettaa, että Putin heräisi huomenna ja päättäisi, että hei nyt tehdään ihan muuta. Hän ei ehkä edes voi, koska Venäjällä on rakennettu lännestä viholliskuva ja sen myötä ajatus siitä, että jopa eläkkeitä on leikattava että voidaan satsata asevoimiin. Koska on tämä ulkoinen uhka lännestä.

Lue myös:

Venäjä kiistää molemmat ilmatilaloukkaukset

Soini: Puhuttelemme loukkauksiin syyllistyneen maan edustajia

Ministeri Niinistö epäiltyjen ilmatilaloukkausten yhteydestä USA-sopimukseen: "Näen ajallisen yhteyden, mutta en osaa sanoa muusta"

Epäilty ilmatilaloukkaus saattaa liittyä Venäjän ilmasotaharjoitukseen

Merivartiosto ilmatilaloukkauksista: Ei miesmuistiin vastaavaa