Tutkintouskovaisuus väistyy – jatkossa vain osaaminen ratkaisee

Tulevaisuudessa ammatillisessa koulutuksessa vain osaaminen ratkaisee. Opettajista tulee ohjaajia, joiden käytännön taitojen pitää olla ajan tasalla.

Koulutus ja kasvatus
KAO:n Yritysamiksen tilasisustaja-artesaaniopiskelijoita
KAO:n YritysAmiksen tilasisustaja-artesaaniopiskelijat sisustamassa.Julia Sieppi / Yle

Kainuun ammattiopistossa otettiin käyttöön runsas vuosi sitten uudenlainen opiskelumalli, YritysAmis. Valtakunnallisesti vertailtuna opetusta on pystytty uudistamaan ennakoivasti ja työelämään suuntautuvaksi. Opiskelijoista ei pyritä tekemään yrittäjiä, vaan yritteliäitä, itsenäisiä ja oma-aloitteisia. Jatkossa vain osaaminen ratkaisee. Tulevaisuudessa se, missä ja miten on opiskellut tai mitä tutkintotodistuksessa lukee, ei ole ratkaisevaa.

Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtaja Anssi Tuominen sanoo, että yhteiskuntamme on ollut aika tutkintouskovainen.

– Vielä viidentoista työssäolo vuoden jälkeen on sanottu, että olen valmistunut siitä ja siitä oppilaitoksesta. Nykyään työelämässä tiedon puolittuminen on niin rajua, että viidessätoista vuodessa kaikki on vanhentunutta, paitsi elämiseen liittyvät ja sosiaaliset taidot, jotka kantavat jatkossakin, sanoo Tuominen, joka on ollut mukana monissa toisen asteen koulutusta pohtineissa valtakunnallisissa työryhmissä.

Opiskelussa aika keskeisiä ovat ryhmäytymisen taidot sekä vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot.

Anssi Tuominen

Ainut keino, jolla kehityksen kelkassa pysytään, on ammatillisen koulutuksen uudistaminen työelämän mukana.

– Koulutusta ei kuitenkaan voida kokonaisuudessa siirtää työelämään. Hyvät oppivat aina ja kaikilla malleilla, mutta miten keskiverto-oppilaat ja sitä heikommat? Yhteiskunnan kannalta jonon hännillä olevissa on eniten voitettavaa, Tuominen pohtii.

Aikaisemmin opettaminen perustui kurssien vetämiseen, jossa istuttiin luokissa tai työpajassa ja tehtiin asioita opettajan ohjeiden mukaan. Opettajalla oli valmiit vastaukset kysymyksiin. YritysAmiksessa ei ole koulumaista ympäristöä, vaan koulu on kuin yritys, jossa tehdään töitä kuin työelämässä.

Oppiminen tapahtuu yhdessä ongelmia ratkoen

Uudessa toiminnassa esimerkiksi sisustusalaa opiskelevat saavat tilauksen, jossa remontoidaan, sisustetaan ja maalataan. Uuden tavan mukaisesti opiskelija ryhmästä valitaan tiimi ja sille pomo. Muilla ryhmän jäsenillä on työelämätyyppisiä rooleja. Opettaja toimii ohjaajana, joka valvoo suunnittelua ja toteutusta. Opiskelijat toimivat itsenäisesti, kunnes oppilaille tulee pulmatilanne, jota he ryhtyvät ratkaisemaan.

– Aletaan pohtia tilannetta ja sen avulla tapahtuu myös oppiminen. Pyrimme luomaa oikeita työelämän tilanteita, mielellään oikeille asiakkaille, Kainuun ammattiopiston koulutusjohtaja Maarit Tartia-Kallio sanoo.

Nykyään työelämässä tiedon puolittuminen on niin rajua, että viidessätoista vuodessa kaikki on vanhentunutta.

Anssi Tuominen

Etäopiskeluun siirtyminen ei ole itsestään selvää, vaikka yritysmaailmassa monia asioita tehdään esimerkiksi kotoa käsin etätyönä.

– Tämä antaa opiskeluun lisämahdollisuuksia, mutta meidän on edettävä askel kerrallaan. Opiskelussa aika keskeisiä ovat ryhmäytymisen taidot sekä vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. Niitä opitaan juuri ryhmässä olemisen kautta, sanoo Tuominen.

YritysAmis-järjestelmä on iso muutos opiskelijoiden lisäksi myös opettajille. Muutos ei tapahdu hetkessä ja koulun sisäisten halujen mukaan muutosta ei voida toteuttaa.

Kainuun ammattiopiston kulttuurialalla on luovia tiloja. Kuvassa Aivomyrsky -huone.
Kainuun ammattiopiston kulttuurialan aivomyrsky -huone.Miia Roivainen / Yle

– Kaikissa ammateissa, joissa tulee muutoksia, syntyy myös muutosvastarintaa ja tulee perusteita sen puolesta, että tätä ei pidä tehdä tässä tahdissa tai vauhdissa. Opettajia pitää asiantuntijoina kuulla, mutta matkavauhdin määrittelee ympäröivä yhteiskunta.

– Opettaja joutuu valtavien haasteiden eteen. Hänen pitää olla itse aktiivinen sekä omatoiminen ja hankkia osaamista. Jos meinaa kyydissä pysyä, niin paras vakuutus työpaikasta on se, että pitää varmasti oman osaamisen ajan tasalla, Tuominen sanoo.

Kainuun malli kiinnostaa

Menneellä viikolla Espoossa kokoontui kahdeksankymmentä ammattikoulujen rehtoria ja johtajaa. Suomen ammattikoulutuksen johdon seminaariin kokoontuneilla oli sama puheenaihe, eli opettajakeskeisestä koulusta on saatava työelämäkeskeinen toimintatapa. Tilaisuudessa oli paikalla myös Maarit Tartia-Kallio, jolle luovutettiin ammattikoulujen johtajien ansiomerkki ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Kiinnostus Kainuussa tapahtuneeseen ammatillisen koulutuksen muutokseen on ollut kova.

– Me olemme edelläkävijöitä ja olemme itse luoneet tätä järjestelmää. Meille on näyttäytynyt se, että tällainen malli toimii ja tästä emme voi mennä vanhaan, koska tutkinnon perusteet ja opetussuunnitelmat ovat muuttuneet. Kiinnostus on ollut kova, koska kaikilla on tarve löytää uusia tapoja toteuttaa koulutusta, Tartia-Kallio kertoo.

Leikkaukset ammattiopetuksen haasteena

Oman haasteen ammatilliseen koulutukseen luovat niukkenevat resurssit, jota valtio leikkaa ensi vuoden alussa 190 miljoonaa euroa.

Me olemme edellä kävijöitä ja olemme itse luoneet tätä järjestelmää.

Maarit Tartia-Kallio

Leikkauksia on tehty joka vuosi vuodesta 2013 lähtien. Ensi vuonna ammatillisen koulutuksen leikkaukset ylittävät 300 miljoonan euron rajan.

– Meillä leikkaus on noin 12,5 prosenttia. YritysAmis-malli mahdollistaa sen, että voimme toimia. Oppilaat tekevät töitä Amis-yrityksessä koululla tai jollakin työmaalla tai yrityksessä. Oppilaat tekevät 34 tuntia ja opettajat välillä 24,5 tuntia viikossa. Opettajat ovat työvuorossa valmiina ohjaamaan. Vanhalla menetelmällä, jossa yhdellä opettajalla on yksi ryhmä, emme pysty järjestämään opiskelijoille, kuin kolme työpäivää viikossa, laskee Kainuun ammattiopiston koulutusjohtaja Maarit Tartia-Kallio.