1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Rehusta tulikin superfoodia – kauran tuotantokoneisto laahaa buumin perässä

Kauran kysyntä on kasvussa, varsinkin vientimarkkinoilla. Syynä ovat kauran monet terveysvaikutukset. Jarruna on kuitenkin alhainen jalostusaste, vaikka niin Fazer kuin Helsingin Myllykin investoivat tiuhaan tahtiin kauramyllyihinsä.

Puhtikaura on uutuustuote, jonka ovat kehittäneet kaksi pientä Taivalkosken Mylly Jalasjärveltä ja Viipurilainen Kotileipomo Vääksystä. Raisio-konsernin Elovena-kaurahiutaleet taas ovat olleet kotimaan myynnissä yli 90 vuotta. Kuva: Anri Koski / Yle

Kaurabuumi on menossa ja kysyntää riittää. Kotimainen suurteollisuus on syttynyt hiljalleen ja luottanut kauraan vasta viime vuosina. Pääasiassa suomalainen kaura menee vientiin jalostamattomana.

– Maa- ja metsätalousministeriössä ja valtion viljavarastossa teimme laajoja tutkimuksia kaurasta 1990-luvulla. Ne kaikki osoittivat kuinka suuri potentiaali kauralla on. Valitettavasti vain kotimainen suurteollisuus ei silloin innostunut, kertoo Myllyliiton puheenjohtaja Seppo Koivula Eurasta. Hän työskenteli takavuosina niin ministeriössä kuin valtion viljavarastollakin.

– Lähdimme aika myöhään liikkeelle. Kauramylly rakennettiin vuonna 2013 ja jo nyt tuotanto pitää tuplata. Olemme tekemässä viiden miljoonan euron investointia, kysyntä on sen verran kovaa, sanoo Fazer Myllyn johtaja Pekka Mäki-Reinikka Lahdesta.

Vientiä jopa eksoottisiin maihin

Fazer Mylly myy kauraa yli 30 maahan, muun muassa Malesiaan. Kaura menee pääasiassa isoissa säkeissä ja paikalliset ruokatalot ja elintarvikemerkit pakkaavat ne kuluttajia varten ja myyvät omien tuotemerkkiensä alla. Yli puolet Fazerin kauraliikevaihdosta tulee ulkomailta.

Toinen merkittävä toimija Helsingin Mylly on investoinut Vaasan kauramyllyyn miljoonia ja investoinnit jatkuvat myös ensi vuonna.

 – Kauramyllyn investoinnit tähtäävät erityisesti Kaakkois-Aasian markkinoille. Kaurassa ei juuri ole huonoja ominaisuuksia ja terveysvaikutukset ovat selkeät. Ruokaan liittyvä valistus leviää helposti Euroopasta Aasiaan, kertoo Helsingin Myllyn toimitusjohtaja Miska Kuusela. Yritys vie kauraa niin ikään 30 maahan.

– Raision keskeinen kasvu tulee kaurapohjaisista tuotteista, vakuuttaa myös välipalaliiketoiminnan johtaja Pia Kakko Raisio-konsernista. Raisio ostaa 40 prosenttia maamme ruokakaurasta.

Kauratuotteita Raisio vie pääasiassa Venäjälle Nordic-tuotemerkillä. Suomessa myytäviä tuotemerkkejä Raisio ei vie ulkomaille. Tulevaisuuden tähtäin on länsiviennissä.

Myllyn Paras taas on perustanut Venäjälle kauramyllyn, jossa jauhetaan venäläistä kauraa. Suurten myllyjen lisäksi kauratuotantoa on kehittämässä kymmenisen pienmyllyä.

Helsingin Mylly on investoinut Vaasan kauramyllyyn miljoonia ja investoinnit jatkuvat myös ensi vuonna. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

Pienten ja suurten yhteisponnistuksia kaivataan

– Parasta olisi, kun pienet ja isot myllyt tekisivät yhteistyötä ja erikoistuisivat. Viennissä volyymit ovat niin valtavat, ettei yksi yritys pysty saamaan kaupasta täyttä hyötyä, muistuttaa Myllyliiton puheenjohtaja Seppo Koivula.

Kiinnostusta riittää - suomalainen kauradelegaatti vieraili vasta Etelä-Afrikassa asti. Kauran maine ja mielikuva on parantunut jo useiden vuosien ajan.

– Kauran rehuimagosta on päästy eroon ja tilalle on tullut imago superfoodina - terveellisenä superruokana. Parin viime vuoden aikana kaurapohjainen tuotekehittely on kasvanut selvästi, kertoo Foodwestin kehityspäällikkö Eeva-Liisa Lehto Seinäjoelta.

Kaura on halpa ja terveellinen ruoka

Kauran kysyntää kasvattavat sen terveysvaikutukset. Sen sisältämä beetaglukaani auttaa laskemaan kolesterolia ja pitää sokeriarvot kurissa. Kaura hellii vatsaa, edistää ruuan sulamista, sisältää runsaasti kuituja ja aminohappoja. Sen rasva ja proteiini ovat hyviä.

Myös EU-tasolla kauran tärkeimmät terveysväittämät on hyväksytty.

Gluteenittomuus lisää kauran menekkiä. Kaura sinällään on gluteeniton, mutta gluteenittomuus vaatii puhdistetun kauran eli kaurasta on poistettava mahdolliset pelloilta levinneet muiden viljalajien jäämät.

– Eri ruokien ainesosaksi kaura sopii hyvin. Sen maku on mieto, toisin kuin esimerkiksi rukiilla. Rukiin maku on niin voimakas, että se ohittaa muut maut, Koivula tietää.

Lisäksi kauran ainesosia voidaan käyttää myös kosmetiikkateollisuudessa.

Vain pieni osa kaurasta päättyy ihmisten ravinnoksi

Suurin osa kotimaisesta kaurasta menee kuitenkin eläinten rehuksi. Elintarviketuotantoon käytetään tuotannosta vain 15 prosenttia. Ja vientikaurastakin suurin osa on edelleen jalostamatonta.

Kauran viljely onnistuu hyvin pohjoisilla leveysasteilla. Täällä on riittävästi kosteutta ja valoa. Suomessa kauraa viljellään maan länsiosissa. Keski-Euroopassa myytävä kaura on pääosin Suomesta ja Ruotsista.