Mieskuntoa antavat tiikerin viikset, Ehrnroothin yöpymispaikka – Lappeenrannan Upseerikerhon värikäs historia

Upseerikerhon 125-vuotinen historia on täynnä kommelluksia, suuria juhlia ja historiallisia merkkitapahtumia.

Kotimaa
Mannerheimin ampuman tiikerin talja Lappeenrannan Upseerikerholla.
Marsalkka Mannerheimin Intiassa kaataman tiikerin viikset olivat aikanaan hyvin haluttuja.Yle

Lappeenrannan Upseerikerhon juhlasalin seinillä on merkittävien henkilöiden kuvia. Kunniapaikalla keskellä suurta seinää on marsalkka Mannerheimin kuva.

– Mannerheim on rakuunoiden perinnekomentaja ja saanut salista arvokkaimman paikan, sanoo Upseerikerho ry:n puheenjohtaja majuri Ilkka Kemppi.

Juhlasalin nurkassa, melko vaatimattomalla paikalla on taulu jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothista. Taulu kuitenkin kunnioittaa sijainnillaan Ehrnroothia.

Adolf Ehrnrooth, Torsten Stålhandske ja marsalkka Mannerheim.
Vasemmalla nurkassa oleva Ehrnroothin muotokuva on sijoitettu hänen yöpymispaikkansa yläpuolelle.Yle

– Hän oli ensimmäinen sodan jälkeinen komentaja Rakuunoissa. Tarinan mukaan hän tuli suoraan rintamalta yöaikaan kuljettajansa kanssa. Upseerikerho oli ainoa paikka Lappeenrannassa, minne hän tiesi pääsevänsä. Ehrnrooth tuli kerholle, joka oli sodan jälkeen huonossa kunnossa. Ikkunoita oli rikki ja parketti oli tuhoutunut. Hän kävi tähän nurkkaan reppu pään allaan, konepistooli vieressään ja vietti yön tässä nurkassa, Kemppi kertoo.

Taulua etsittiin lehti-ilmoituksella

Juhlasalissa on myös 1600-luvun maineikkaan Hakkapeliittakomentaja Torsten Stålhandsken muotokuva. Taulu lienee eniten kaupunkia nähnyt teos Upseerikerholla. 1950 - 60 -lukujen vaihteessa taulua etsittiin jopa lehti-ilmoituksen avulla.

– Nuori upseeristo oli viettämässä iltaa kerholla ja he katselivat tauluja seinillä. He pohtivat, miten Lappeenranta oli muuttunut 1600-luvulta. Lopulta heräsi ajatus, että lähdetään näyttämään Stålhandskelle kaupunkia. Tallilta oli tilattu kiesit ja niin hevosilla lähdettiin kaupungille, taulu mukana.

Adolf Ehrnrooth ja Torsten Stålhandske Lappeenrannan Upseerikerhon seinällä.
Hakkapeliittakomentaja Torsten Stålhandsken (oikealla) taululle on näytetty Lappeenrannan nähtävyyksiä.Yle

Kun upseerit olivat seuraavana päivänä tulleet kerholle, oli taulun paikka ollut tyhjä. Taulua ei löytynyt mistään. Kukaan ei muistanut mihin taulu oli jäänyt.

– Lopulta piti laittaa paikallislehteen ilmoitus, oliko kukaan nähnyt Stålhandskea. Ja niin vain taulu löytyi sataman läheltä, Pusupuistosta kuusen juurelta. Taulu oli onneksi hyvässä kunnossa, naurahtaa Kemppi.

Kunnialaukauksilla ikkunat rikki

Kaikki juhlat eivät todellakaan ole menneet Upseerikerholla kaikkien sääntöjen mukaan. Vuonna 1976 päätettiin yhdistää pikkujoulut ja Pyhän Barbaran juhla. Pikkujoulut pidettiin 3. joulukuuta ja Pyhää Barbaraa alettiin juhlia yöllä 4. joulukuuta.

Lappeenrannan Upseerikerholta avautuu näkymä Sunisenselälle.
Upseerikerhon juhlasalin ikkunoista avautuu upea näkymä Pien-Saimaan Sunisenselälle.Yle

– Kesävänrikki oli saanut tehtävän ampua kunnialaukaukset tasan kello 24.00 ihan kerhon vierestä. Hänelle unohtui kuitenkin kertoa, ettei laukauksia ammuta täyspanoksilla vaan puolikkailla. Kun ensimmäinen laukaus lähti, osa kerhon ikkunoista särkyi ja tipahti heti maahan. Osa naisväestä tipahti myös lattialle istualleen. Upseeritkin olivat niin hämmästyneitä, että kun ehtivät ulos keskeyttämään laukaukset, ne oli jo kaikki ammuttu, kertoo Kemppi hurjista juhlista.

Mieskuntoa Mannerheimin ampuman tiikerin viiksistä

Lappeenrannan Upseerikerholla kunniapaikalla on marsalkka Mannerheimin ampuman tiikerin talja.

– Mannerheim kävi Intiassa metsästysretkillä. Tiettävästi hän ampui neljä tiikeriä ja yksi tiikerintaljoista on kerholla vitriinissä, sanoo Kemppi.

Talja oli alkujaan kerholla esillä ilman vitriiniä. Vitriiniin päädyttiin kuitenkin, kun tiikeriltä alkoi hävitä viiksiä.

– Tarinan mukaan tiikerin viiksillä uskottiin olevan mieskuntoa kohentavaa voimaa, jos niitä uitetaan viskilasissa. Tiikerin viikset hävisivät yksi toisensa jälkeen. Ja kun kerhomestari vaihtoi ne kitaran nailonisiin kieliin, niin nekin viikset kelpasivat viskilaseihin.

Rakennuksella on 125-vuotinen historia

Lappeenrannan Upseerikerhoa alettiin rakentaa keväällä 1890. Kerho valmistui melko nopeasti jo seuraavaan jouluun mennessä. Samana vuonna 1890 Lappeenrantaan perustettiin Suomen rakuunarykmentti. Vuonna 1901 venäläiset halusivat, että suomalaisia palvelisi myös venäläisten joukoissa. Suomalainen upseeristo vastusti tätä.

– Lopulta kävi niin, että suomalainen upseeristo erotettiin ja rakuunarykmentti lakkautettiin. Venäläisten aikakausi Lappeenrannassa alkoi ja kesti aina Suomen itsenäistymiseen asti, sanoo Upseerikerho ry:n puheenjohtaja majuri Ilkka Kemppi.

Hevostaulu Lappeenranann Upseerikerholla.
Moni upseerikerholla käynyt on yrittänyt laskea hevosten määrää tässä maalauksessa.Yle

Kun Suomi itsenäistyi, kahden vuoden ajan Lappeenrannassa oli tykistön joukkoja ja koulutuskeskuksia. Vuonna 1921 perustettiin ratsuväkiprikaati.

Upseerikerhoon tehtiin vuonna 1932 iso remontti. Siihen asti lämmityksen olivat hoitaneet isot kakluuniuunit, mutta niiden tilalle remontoitiin keskuslämmitys. Aikaisemmin kerhoon tultiin keskeltä Rakuunamäen puolelta, mutta nyt sisäänkäynnit tehtiin molempiin päihin.

– Siihen aikaan oli kaksi kerhoa, Uudenmaan Rakuunat ja Hämeen Ratsujääkärit. Heillä oli aselajiylpeyttä ja iltaisin oli pientä nahinaa, kun kuljettiin yksistä pariovista. Sen vuoksi tehtiin molempiin päätyihin omat sisäänkäynnit, kertoo Kemppi.

Kerhon tulevaisuus on vielä avoinna

Puolustusvoimat aikoo luopua upseerikerhoistaan. Ensi vuodesta Lappeenrannan Upseerikerho yhdistys on käynyt neuvottelua kerhon vuokraamisesta. Mutta sen jälkeisestä ajasta ei ole varmuutta.

– Jos Senaatti-Kiinteistöt myy tämän, niin yritämme saada rahat kasaan. Tavoite on, että saisimme yhdessä Lappeenrannan kerhon ja muiden kerhon toimijoiden kanssa tämän ostettua, Kemppi toteaa.