Haave Nordea-Amrosta elää yhä – Wahlroos saisi Euroopan jättipankin

Nordea ja ABN Amro eivät kommentoi fuusiohuhuja. Analyytikkojen mukaan fuusio hyödyttäisi Nordeaa ja Sampoa. Hollantikin voisi lyödä omistuksillaan rahoiksi.

talous
ABN Amro -pankin logo
ABN Amro -pankin logo.Horst Galuschka / AOP

Hollantilaislehti NRC Handelsbladin torstai-iltana kertoma uutinen pankkikonserni Nordean ja hollantilaispankki ABN Amron fuusioneuvotteluista on villinnyt talousmediaa.

Financial Times -lehden mukaan Nordea neuvotteli kaupasta kesästä lähtien, mutta kauppa olisi kariutunut siihen, että ABN Amron omistajat olisivat hylänneet Nordean tarjouksen.

Bloombergin lähteen mukaan Nordean hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin kerrotaan ehdottaneen fuusiota ja Nordean pääkonttorin siirtoa Amsterdamiin, jotta Tukholmassa pääkonttoriaan pitävä pankki pääsisi pakoon Ruotsin kireitä pääomavaatimuksia.

Myös sijoitusyhtiö Inderesissä fuusiomahdollisuus on tutkittu tarkkaan ja hyväksi havaittu.

– Tässä fuusiossa on niin paljon potentiaalia. Pidän todennäköisenä, että neuvottelut voisivat vielä jatkua, sanoo sijoitusyhtiö Inderesin pääanalyytikko Sauli Vilén.

Fuusiossa paljon etuja kaikille

Nordea-ABN Amro-pankista syntyisi Eurooppaan taseella mitaten todellinen pankkijärkäle. Amron 420 miljardin ja Nordean 670 miljardin tase ylittäisi yhdessä 1 000 miljardia. Sillä yltäisi Euroopan suurimpien pankkien joukkoon.

Sammon ja Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos on puhunut pankkijärjestelyjen puolesta jo pidempään ja näyttää valinneen myös oman ostokohteensa tarkkaan.

– Molemmat pankit ovat hyvässä kunnossa. Tässä fuusiossa olisi erinomainen strateginen ja teollinen logiikka, josta olisi saatavissa merkittäviä kustannussäästöjä. Pankkien pääomaa olisi myös mahdollista palauttaa osakkeenomistajille. Lisäksi jos uuden pankin pääkonttori olisi Tukholman sijaan Amsterdamissa, niin pankin pääomavaatimukset olisivat kevyempiä kuin Ruotsissa. Nordeaa viidenneksen omistava Sampo voisi myös fuusion jälkeen kasvattaa omistustaan uudessa pankkijätissä, selittää Vilén järjestelyn etuja.

Mutta hyötyisivät fuusiosta myös asiakkaat.

– Kyllähän se pankki varmasti olisi vakaammalla pohjalla. Iso pankki saa myös mittakaavaetuja eli voi tuottaa palveluja tehokkaammin ja tarjota myös uusia palveluja, Vilén arvioi.

Jättipankkina Nordea voisi kisailla tehokkaammin asiakkaista Pohjoismaissa ja rakentaa uusia palveluja ketterämmäksi, jotta kilpailevat pankkijärjestelmät eivät valtaisi alaa. Pienemmille pankeille hintakilpailun kiristyminen asiakkaista voisi tosin olla uhka.

– Jos informaatioteknologiaa käytetään mahdollisimman tehokkaasti, se alentaa kustannuksia ja koituu asiakkaiden hyödyksi, arvioi silti Hankenin professori Tom Berglund.

Hollannin valtio voisi puolestaan luopua omistuksesta asteittain ja hyötyä arvonnoususta sekä jättipankin pääkonttorituotoista. Nordea olisi myös vahva ja turvallisen tuntuinen kumppani tilanteessa, jossa jopa Euroopan ykkönen Deutsche Bank vaikuttaa vaikeuksineen epävarmalta.

Isot pankkijärjestelyt yhä vähäisiä

Nordean ostotoiveet kertovat siitä, että suuret pankit pohtivat nyt yritysjärjestelyjä. Taustalla on pankkien kannattavuus, jota heikentävät matala korkotaso, heikko talouskasvu ja teknologian kehityksen tuomat muutokset. Isot pankkijärjestelyt ovat silti olleet viime vuosina vähäisiä.

– Tuskin tästä mitään pankkijärjestelyjen aaltoa syntyy. Uskon, että tämä on yksittäistapaus ja johtuu ennen kaikkea Sammon halusta viedä Nordeaa eteenpäin. Järjestelyjä rajoittaa yhä se, että Euroopassa pankkien kunto on suhteellisen heikko ja pankeilla on paljon epävarmuutta siitä, mitä toisten taseet sisältää, Vilén arvioi.

Nordea ei sano fuusiopuheista mitään. Konsernijohtaja Casper von Koskullin mukaan Nordea ei koskaan kommentoi huhuja, eikä aio tehdä sitä nytkään.