Kelan Hyssälä: Olisi vastuutonta jatkaa nykyistä tukijärjestelmää – menot kasvavat miljarditolkulla

Hyssälä ehdottaa että kunnat maksaisivat puolet asumistuista. Myös hyvätuloisten eläkeläisten pitäisi ottaa enemmän vastuuta omasta hoivastaan.

Kotimaa
Liisa Hyssälä

Kelan pääjohtajan tehtävät vuodenvaihteessa jättävä Liisa Hyssälä uskoo nykyisen tukiviidakon tulleen tiensä päähän. Yhteiskunnan kantokyky ei kestä jatkuvasti kasvavien sosiaalitukien aiheuttamia menoja.

– Vanhat järjestelmät eivät enää toimi, ne on tehty toisen maailman aikaan, Hyssälä sanoi TV1:n Ykkösaamussa lauantaina.

Hyssälä uskoo perustulon tuottavan hyvinvointia jatkossa edullisemmin kuin vanhat järjestelmät ja antavan ihmisille turvaa elämän myrskyissä.

Perustulolla voitaisiin Hyssälän arvion mukaan yhdistää pienimpiä perusturvaetuuksia, joita on "tilkkutäkkimäisessä perusturvaviidakossa" 6-7 etuutta, jolloin saavutettaisiin jo hallinnollisestikin suuri voitto.

"Tukia pidetään saavutettuina etuina"

Erityisesti Hyssälä arvostelee tilapäiseksi tarkoitettujen tukimuotojen muuttumista pysyviksi. Hyssälä sanoo esimerkiksi asumistuesta, että se on nykyisin saavutettu etuus, josta ei olla valmiita luopumaan.

Ongelma on myös, kun työelämää sopeutetaan tukeen, vahditaan tulorajoja ettei tukia vain menetettäisi.

– Yksilön ja yhteiskunnan vastuu on hämärtynyt, Kelan näkökulmasta näkee miten hämärää se on. Järjestelmät ovat myös alttiita pelaamiselle, hän sanoo.

Hyssälä: Puolet asumistuesta kuntien maksettavaksi

Liisa Hyssälä puuttuisi erityisesti Kelan suurimpiin ja eniten kasvaviin tukimenoihin, jotka tulevat asumistuesta, eläkkeellä olevien hoitotuesta, lääkekorvauksista ja Kelan korvaamista matkakuluista.

– Kun puhutaan miljardien eurojen tukimenoista, jotka jatkuvasti kasvavat, niin jokaisen järkevän Kelan pääjohtajan tai vastuullinen päättäjän pitäisi pohtia niiden perusteluja. On vastuutonta ajatella että näin jatkettaisiin maailman tappiin, sanoo Hyssälä.

Kelan maksamat lääkekorvaukset kasvoivat viime vuonna 5,5 prosenttia 1,4 miljardiin euroon. Viimeisin asumistuen muutos on puolestaan kasvattanut asumistuen menoja 20 prosenttia.

– Yhteiskunnan kantokyky ei kestä 1,7 miljardin euron asumistukimenoja vuosittain. Jos se 20 prosentin vuosivauhtia kasvaa, totta kai siinä tulee aika pian seinä vastaan, sanoo Hyssälä.

Vuokralla asuvista asumistukea saa 60 prosenttia, ja tuen piirissä on noin 800 000 suomalaista - jatkuvasti kasvava joukko.

Ratkaisuksi Hyssälä ehdottaa että kunnat maksaisivat puolet asumistuista. Hän muistuttaa, että jo nyt kunnat maksavat puolet toimeentulotuista ja pitkäaikaistyöttömien kustannuksista.

– Tulisiko sitten nopeammin kaavoitusta edulliselle vuokra-asumiselle vai mitä tapahtuisi, Hyssälä pohtii.

"Suurten ikäluokkien otettava vastuuta omasta hoivastaan"

Hyssälä muistuttaa että sosiaali- ja terveydenhuollon suurin koetinkivi on vasta edessä. Se koittaa, kun eläkkeelle jääneet suuret ikäluokat tulevat vanhuusikään ja tarvitsevat nykyistä enemmän hoivaa.

Hyssälän mukaan siihen mennessä tulisi käydä keskustelua siitä, kuinka paljon vastuuta hyvätuloiset vanhukset voivat ottaa omasta hoivastaan. Suurten ikäluokkien raihnaisuusvaihe on muuten liian iso taakka pienille työssäkäyville ikäluokille.

– Suurilla ikäluokillahan on pääsääntöisesti pitkät työurat ja kohtuulliset eläkkeet, joten kyllä meidän täytyy myös odottaa että tulevaisuudessa hoivaan käytetään myös omia varoja, sanoo Hyssälä.

Kelan pääjohtajan tehtävät vuodenvaihteessa jättävälle Hyssälälle 68 vuotta on liian aikainen eläkeikä ja hän aikookin jatkaa työskentelyä joissain muissa tehtävissä.