Koe uusi yle.fi

"Apteekki ei ole kaikilla kerrostalon alakerrassa" – Turhista lääkkeistä säästyvä raha taksikyyteihin?

Yhä useampi lääkkeiden käyttäjä voi joutua asioimaan apteekissa aiempaa tiuhempaan tahtiin, kun lääkkeiden päätymistä jätteeksi ja Kela-korvauksien kasvua pyritään saamaan kuriin.

lääkkeet
Vanhoja hävikkiin meneviä lääkkeitä keräysastiassa.
Vanhentuneita ja tarpeettomia lääkkeitä apteekin keräysastiassa. Reseptilääkkeitä jää käyttämättä vuosittain yli sadan miljooonan euron arvosta.Jari Kovalainen / Yle

Vanhentuneita ja turhaan ostettuja lääkkeitä halutaan kertyvän koteihin ja apteekkien keräysastioihin huomattavasti nykyistä vähemmän. Jotta tähän päästäisiin, on apteekissa käytävä useammin ja ostettava reseptilääkkeitä pienempiä määriä. Kalliita lääkkeitä käyttäviä, monia sairauksia potevia ja pienituloisia eläkeläisiä lisääntyvä matkustaminen apteekkeihin huolestuttaa.

Vaikka tarkoitus on hyvä, eläkeläisjärjestöjä uudistus harmittaa. Se, mikä lääkekuluissa säästyy, voi tuhrautua kasvaviin matkakuluihin ja lääkärikäynteihin.

– Esimerkiksi jos ajattelee lääkkeen käyttäjää, joka asuu haja-asutusalueella ja saa kuukauden annoksen kerralla, niin sehän tarkoittaa käytännössä sitä, että tulee lisämatkoja apteekkiin ja lisäkäyntejä lääkäriin, eli kustannukset nousevat, sanoo sosiaalipolittinen asiantuntija Tarja Pajunen Eläkkeensaajien keskusliitosta.

– Apteekki ei ole kaikilla kerrostalon alakerrassa, eivätkä kaikki asu pääkaupunkiseudulla.

Etelä- ja Länsi-Suomessa apteekkiverkko (siirryt toiseen palveluun) on tihein. Pohjois- ja Itä-Suomessa apteekki voi olla kymmenien kilometrien päässä. Vaikka matka apteekkiin ei olisi kohtuuton, voi kulkeminen silti olla vaikeaa esimerkiksi sairauden vuoksi, ja käytännössä on turvauduttava taksiin. Apteekkimatkoista ei saa Kela-korvauksia.

Lääkkeitä voi tilata nettiapteekista, mutta kaikilta se ei onnistu. Pajunen korostaa, että ikääntyneiden pitää päästä apteekkiin ja saada neuvontaa ja ohjausta lääkkeen käytössä.

Eläkkeensaajien Keskusliiton sosiaalipoliittinen asiantuntija Tarja Pajunen.
Eläkkeensaajien Keskusliiton sosiaalipoliittinen asiantuntija Tarja Pajunen.Jari Kovalainen / Yle

Osa lääkkeistä kuukaudeksi kerrallaan

Kalliista lääkkeestä saa ensi vuodesta lähtien Kela-korvauksen vain yhden kuukauden pakkauksesta kerrallaan. Lääke on kallis, jos yksi pakkaus maksaa yli tuhat euroa.

Myös uuden pitkäaikaisen lääkityksen aloittaja saa korvauksen aluksi vain kuukauden aloituspakkauksesta. Jos lääke sopii, tämän jälkeen lääkettä voi lääkärin määräyksellä ostaa isompia pakkauksia, yleensä kolmen kuukauden varalle.

Apteekki ole kaikilla kerrostalon alakerrassa, eivätkä kaikki asu pääkaupunkiseudulla.

Tarja Pajunen

Uusia korvattavia lääke-eriä, ravintovalmisteita ja perusvoiteita voi ostaa vasta, kun aiemmat on käytetty lähes kokonaan. Poikkeuksia voidaan tehdä vain erityisistä syistä, esimerkiksi pitkän ulkomaan matkan vuoksi.

Lääkeresepteille tiukat ehdot

Ensi vuodesta lähtien lääkäreillä on entistä suurempi vastuu lääkekuluista. Reseptiin pitää kirjoittaa lääkkeen kokonaismäärä apteekeissa myynnissä olevien pakkauskokojen mukaisena. Vakiopakkauksista voi poiketa vain erityisistä syistä.

Nykyisin lääkettä määrätään usein vuoden tarve, ja lääkkeen annosteluohjeena voi olla esimerkiksi 1–3 tablettia päivässä, jolloin lääkkeen tarkka määrä jää avoimeksi.

Jatkossa lääkäri saa määrätä tietylle ajalle vain koneellisesti annosteltavia lääkkeitä ja lääkkeitä, joiden annosta muutetaan usein. Tällaisia ovat muun muun muassa insuliinit ja verenohennuslääkkeet.

Lääkemääräys on ensi vuodesta lähtien voimassa kaksi vuotta. Keskushermostoon vaikuttavien tai huumausaineiksi luokiteltavien lääkkeiden reseptit ovat voimassa vuoden.

Suomen Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.
Suomen Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.Jari Kovalainen / Yle

Lääkärit eivät halua tuplatyötä

Lääkäriliitossa lainsäädännön yksityiskohtiin toivotaan tarkennuksia. Lääkärit eivät halua ryhtyä kirjoittamaan lääkemääräyksiä kahteen kertaan eri pakkauskoolle tai määräämään potilaalle uutta vastaanottokäyntiä lääkityksen jatkamiseksi.

– On aika mahdoton ajatus, että ensin kirjoitetaan aloitettavalle uudelle lääkkeelle kuukauden hoito, ja pelkästään tällaisesta hävikkinäkökulmasta velvoitettaisiin esimerkiksi potilas hakeutumaan uudestaan lääkäriin saadakseen sitten sen pidempiaikaisen ja taloudellisemman pakkauskoon, sanoo politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen viitaten lakiesitysluonnokseen.

Pärnänen korostaa, että apteekeista täytyy myös löytyä lääkkeiden kohtuuhintaisia pieniä aloituspakkauksia.

Säännöllisellä vuorokausiannoksella voisi käyttää tätä ajalle määräämistä.

Heikki Pärnänen

Tarkan lääkemäärän kirjoittaminen reseptiin ei ole Pärnäsen mukaan aina tarkoituksenmukaista.

– Ainakin niissä tilanteissa, joissa lääke määrätään säännöllisellä vuorokausiannoksella, voisi käyttää tätä ajalle määräämistä.

Lääkäreistä laskukoneita?

Entistä tiukemmat määräykset reseptien kirjoittamisessa epäilyttävät eläkeläisjärjestössä.

– Lääkärin aika menee tekniseen kalkulaattorilla laskemiseen eikä siihen, että käytettäisin se aika asiakaskontaktiin. Lyhyt vastaanottoaika menee papereiden ja koneen kanssa seurusteluun, pelkää Tarja Pajunen.

Lääkärin aika menee tekniseen laskemiseen.

Tarja Pajunen

Pärnänen ei usko, että tietojen etsiminen lääkkeiden hinnosta ja pakkauskoosta vie kohtuuttomasti lääkärin aikaa.

Vastaanottoaikojen tosin pitää olla riittävän pitkiä. Varttitunnissa ei saada iäkkään tai paljon lääkkeitä käyttävän potilaan hoitoa ja tarvittavaa lääkitystä ajan tasalle.

Apteekkityöntekijä Viljami Koskelainen tyhjentää vanhojen lääkkeiden keräysastiaa.
Apteekkityöntekijä Viljami Koskelainen tyhjentää vanhentuneiden ja tarpeettomien lääkkeiden keräysastiaa.Jari Kovalainen / Yle

Turhia lääkekuluja yli sata miljoonaa euroa

Hallitus haluaa rajoittaa lääkehävikkiä, sillä Apteekkariliiton arvon mukaan suomalaisilta jää käyttämättä vuosittain jopa 125 miljoonan euron arvosta apteekista hankittuja reseptilääkkeitä.

Lääkkeitä jää käyttämättä esimerkiksi siksi, että lääke vaihdetaan toiseen tai sen käyttö lopetetaan haittavaikutusten vuoksi. Lääkettä on voitu myös hankkia varmuuden vuoksi niiin paljon, että se vanhenee.

Lääkehävikkiä vähentävät keinot ovat osa hallituksen 150 miljoonan euron lääkekorvausäästöjä, joista suurin osa toteutetaan ensi vuonna. Kela-korvauksia vähentävistä säästöistä osa tuli voimaan vuoden alussa. Lääkehävikin pieneneminen toisi valtiolle säästöjä 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Säästöjä haetaan myös halvempien rinnakkaislääkkeiden käytöstä. Kalliiden biologisten lääkkeiden sijasta potilaille tulee määrätä halvempia biosimilaarisia lääkkeitä, ja diabeteslääkkeistä saatava Kela-korvaus pienenee insuliinihoitoa lukuun ottamatta.

Lääkekorvausten muuttamista koskeva laki on eduskunnan käsiteltävänä, ja lääkkeen määräämistä koskevaa asetusta valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä.