"Ei ihmisen tarve tulla rakastetuksi katoa" – leskirouvat etsivät miestä tosissaan

Seitsemänkymppinen leski kaipaa jotakuta, jonka kainalossa nukkua ja ottaa matkalle mukaan. Marja-Leena Norisalon tapaan yhä useampi leskinainen etsii parisuhdetta vielä vanhuuspäiville.

Hämeenlinna
Marja-Leena Norisalo
Meeri Niinistö / Yle

– Ensimmäisenä vuonna ei herännyt mitään toiveita. Tuntui, että on syvällä suossa. Sitten on tullut ajatuksia, ettei tämä kivaa ole yksinkään olla.

Marja-Leena Norisalo jäi leskeksi lähes kaksi vuotta sitten. Seitsemänkymppinen Norisalo eli parisuhteessa yli 30 vuotta.

Surun hälvettyä Norisalo huomasi kaipaavansa seuraa. Hän on käynyt treffeillä, tavannut miehiä muun muassa netistä. Netti on kuitenkin osoittautunut huonoksi seuranhakupaikaksi.

Lokakuussa Norisalo osallistui Hämeenlinnan Setlementtiliiton pikadeiteille. Sulhasehdokkaat olivat 65–85-vuotiaita seniorisinkkuja.

– Toiset etsivät toveria, toiset jotakin aivan muuta. Se on ikävää, kun ihmiset ovat huonokuntoisia. Olen pari vuotta sitten haudannut mieheni. Olisi kova kynnys ryhtyä seurustelemaan sairaan henkilön kanssa.

Lesket etsivät miestä tositarkoituksella

Monet ikäihmiset haluavat kumppanin myös vanhuuspäiville. Erityisesti ikääntyvät, leskeksi jääneet naiset haluavat yhä useammin uuden parisuhteen, sanoo Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula.

Olen pari vuotta sitten haudannut mieheni. Olisi kova kynnys ryhtyä seurustelemaan sairaan henkilön kanssa.

Marja-Leena Norisalo

– Halu löytää kumppani ja pysyä parisuhteessa vanhemmalla iällä on selvästi lisääntynyt ja aiheuttaa myös sitä, että ollaan ehkä vähän epätoivoisiakin, että miten löytää, kun on halu löytää.

Useimmiten uutta, eläkepäivien parisuhdetta etsiskelevät erityisesti naiset. Miehet ovat naimisissa normaalisti kuolemaansa asti, ja vaimot yleensä elävät pidempään kuin miehet.

– Varovasti mietitään, että vieläkö mulle voisi olla rakkautta. Ei se ihmisen tarve tulla rakastetuksi katoa mihinkään. Siinä iässä, kun menettää puolison, tulee taas tapetille, että vieläkö ehtisi, sanoo Setlementtiliiton projektikoordinaattori Essi Siljoranta, joka on ollut kehittämässä seniorisinkkutoimintaa Hämeenlinnassa.

Marja-Leena Norisalo senioritreffeillä.
Meeri Niinistö / Yle

"Että voisi nukkua toisen kainalossa" ja muita toiveita

Seniorisinkkujen deiteillä puhutaan avoimesti yksinäisyydestä ja tulevaisuuden toiveista. Eräs kahdenksankymppinen mies sanoo, että haluaisi vierelleen jonkun, jota paijata. Toinen kertoo, että olisi kiva löytää tyttöystävä, joka tulisi kahville, ja lähtisi omaan kotiinsa nukkumaan. Monelle treffailijalle pimeät illat ovat yksinäisintä aikaa.

– Pahin hetki on se, kun lähtee yksin teatterilta. Muut lähteävät pareittain, minä yksin omaan kotiini, sanoo Marja-Leena.

Hän kaipaakin seuraa juuri kulttuuririentoihin, harrastuksiin ja matkoille. Kemiaa pitää olla, eikä Norisalo suostu passaamaan miestä kotona. Hän myöntää olevansa nirso mitä miehiin tulee.

– Sitäkin kaipaa, että voi nukkua toisen kainalossa. Ihmisen pitäisi olla samanhenkinen: liikuttaisiin, matkustettaisiin ja puhuttaisiin kaikesta. En ole ajatellut, että ottaisin jonkun hoidettavakseni, laittaisin ruokaa ja pesisin pyykkiä. Ei. Otan itsenäisen miehen, kun olen itsenäinen nainenkin.

Norisalolla on neljä lasta, jotka ovat hyväksyneet äitinsä toiveen löytää uusi kumppani. Lapset toivovat, että äiti on onnellinen. Siispä etsinnät jatkuvat.

– Se, ettei ole ketään erityistä, on ikävää. Ikä ei muuta ihmisen aivoja, persoonaa miksikään.