Erityisopettaja: Ennen lukutestin huono tulos kertoi lukihäiriöstä, nyt siitä ettei lukeminen maistu

Yläkoululaiset pärjäävät joka vuosi heikommin lukutesteissä. Erityisopettaja huutaa vanhempia apuun.

lukutaito
Seiskaluokkalaiset lukevat kirjaa äidinkielen tunnilla.
Yasmin Morales ja Henna Kaakko lukevat äidinkielen tunnilla kirjaa. Lukuhetki kestää 15 minuuttia. Näiltä nuorilta lukeminen sujuu hyvin.Juha Kemppainen / Yle

Erityisopettaja Tiina Vitka Kokkolan Kiviniityn yläkoulusta tekee 7.-luokkalaisille joka syksy lukutestejä. Ne saavat Vitkan mietteliääksi: tulokset heikkenevät joka vuosi, ja näin on ollut jo kymmenen vuotta.

Moni nuori ei enää lue, siinä syy.

– Vielä parikymmentä vuotta taaksepäin, jos näin lukuseulassa, että jollakin oli lukemisessa hitautta, melkein tiesin, että nyt kannattaa tehdä lukitestaukset, koska taustalla on oikeasti lukihäiriö, että se on neurologista. Nyt tämä näyttää siltä, että hyvin monella ongelmat liittyvät vähäiseen lukemiseen, Vitka sanoo.

Joka kymmenennen suomalaisnuoren lukutaito on PISA-tutkimusten mukaan huono, ja pojilla tulos on vielä tätäkin heikompi. Kun lukunopeus on hidas, vaikuttaa se suoraan oppimistuloksiin.

Nyt tämä näyttää siltä, että hyvin monella ongelmat liittyvät vähäiseen lukemiseen.

erityisopettaja Tiina Vitka

– Hidas lukunopeus näkyy sanavarastossa, oppimiseen voi jäädä aukkoja, luetun ymmärtäminen on vaikeampaa kaikissa teksteissä, jopa matikan sanallisissa tehtävissä. Kun ei lue, silloin sanavarasto ei kasva. Sillä on sellainen kerrannaisvaikutus, Vitka sanoo ja heittää ilmaan kysymyksen:

– Kuinka paljon se rajaa mahdollisuuksia jatko-opiskelupaikkaan näiltä nuorilta, joilla on heikko lukutaito?

Tutkimusten mukaan kirjoja lukenut 17-vuotias hallitsee 50 000–70 000 sanaa, mutta nuori, joka ei lue, osaa niitä vain runsaat 15 000.

Äidinkielen tunti alkaa lukuhetkellä

Kokkolassa Kiviniityn yläkoulussa äidinkielen tunnit alkavat nykyään lukuhetkellä. Koululaiset lukevat itse tai opettaja lukee heille vartin ajan. Lukemisesta yritetään tehdä rutiini, joka innostaisi nuoret tarttumaan kirjaan nykyistä useammin.

Varsinkin teini-ikäisissä haaste on valtavan suuri, sillä nuorten vapaa-ajalle on monta ottajaa.

– Mulla on aika paljon harrastuksia ja kavereitten kans menee aikaa. Mutta kyllä sitä aina silloin tällöin, kun on huono sää, niin saattaa sitä vähän lukeakin, kertoo Kiviniityn yläkoulusta seiskaluokkalainen Jori Myllymäki.

Kuinka paljon se rajaa mahdollisuuksia jatko-opiskelupaikkaan näiltä nuorilta, joilla on heikko lukutaito?

Tiina Vitka

Samaa sanoo Jorin luokkakaveri Oskari Sydänmetsä:

– Niinku Jorillaki, mulla on kavereita ja harrastuksia, mutta sillon kun ei ole mitään muuta, niin silloin tekee mieli lukea, Oskari myöntää.

Erityisopettaja Tiina Vitkalla ei ole viisasten kiveä siihen, miten ongelma ratkaistaan. Koulussa pohditaan koko ajan keinoja motivoida teinit lukemaan. Lukuhetkien lisäksi on lukuläksyjä ja eri puolille koulua on laitettu kännyköillä luettavia QR-koodeja, joiden takaa löytyy erilaista informaatiota.

Lukemisen kipinä kuitenkin syttyy kotona, siitä Vitka on vakuuttunut.

– Kyllähän se lähtee varhaislapsuudesta, siitä, että kotona olisi kulttuuri lukemiselle eli olisi kirjoja, joita luettaisiin yhdessä. Eikä se jäisi siihen, kun lapsi oppii lukemaan, vaan vielä senkin jälkeen perheessä luettaisiin yhdessä – ja onhan se semmoinen rauhoittumisen ja yhdessäolon hetki.

Vaikka iso joukko nuoria lukee entistä vähemmän, on edelleen myös heitä, jotka lukevat niin, etteivät malta päästää kirjaa otteestaan. Kiviniityn yläkoulun seiskaluokkalainen Anne Takala lukee mielellään fantasiakirjoja.

– Paksuin kirja, minkä mä oon lukenut oli 1050 sivua pitkä, Anne sanoo tyytyväisenä.