Ensimmäisen suomalaisen satelliitin mutkikas matkaanlähtö – kakkonen voikin olla avaruudessa ykkönen

Ensimmäisen suomalaisvalmisteisen satelliitin lähtö on viivästynyt jo monen monituista kertaa, eikä varmaa starttiajankohtaa pystytä vieläkään sanomaan.

tiede
satelliitti
Pekka Laurila

Alun perin Aalto 1 -pienoissatelliittin oli määrä lähteä yhdysvaltalaisen SpaceX-yhtiön kantoraketin mukana jo viime vuoden kesällä. Satelliitille oli tarjouskilpailun jälkeen ostettu paikka SpaceX:stä.

SpaceX:n raketti kuitenkin räjähti runsas vuosi sitten pian nousun jälkeen. Aikataulu viivästyi edelleen, ja seuraavaksi tähdättiin viime helmi-maaliskuuhun. Senkin jälkeen lykkäyksiä on tullut ainakin pari kertaa.

Syyskuun alussa SpaceX:n raketti räjähti Floridassa laukaisujalustalleen. Syytä ei tiedetä, mutta netissä liikkuu huhuja jopa sabotaasista. Räjähdyksen syy aiotaan kuitenkin selvittää ennen seuraavaa laukaisuyritystä.

Aalto1- ja Aalto2-projektien vastuullinen johtaja Jaan Praks Aalto-yliopistosta arvioi nyt, että on pieni mahdollisuus, että Aalto1 pääsee matkaan ennen vuodenvaihdetta. Suurempi mahdollisuus on, että startti tapahtuu tammi-maaliskuussa.

Praks korostaa, että viivästykset ovat johtuneet Aalto-yliopiston ulkopuolisista syistä.

– Me vaan odotetaan, lippu kourassa, luvatun bussin lähtöä. Satelliitti on pakattu lähtöä varten ja viety Hollantiin, eikä meillä ole mahdollisuuksia vaikuttaa tilanteeseen mitenkään.

– Tämä on avaruusbisnestä, sanoo Praks. Avaruustoiminta on kallista ja siihen sisältyy suuria riskejä. Turhautuminen ei hänen mukaansa auta, sillä starttia on joskus jouduttu odotaamaan seitsemänkin vuotta.

Ehtiikö Aalto2 edelle?

Alkuperäisen suunnitelman mukaan Aalto1:stä olisi pian seurannut Aalto2. Nyt voi käydä niin, että Aalto2:sta tuleekin ensimmäinen suomalainen satelliitti, joka nousee ilmakehän ylimpiin kerroksiin.

Aalto2 on osa kansainvälistä hanketta, joka tunnetaan nimellä QB50. Siihen osallistuvat yliopistot valmistavat 50 satelliittia, jotka tutkivat parvena termosfäärinä tunnettua ilmakehän osaa. Termosfäärissä ne mittavat muun muassa plasman ominaisuuksia ja hiukkasia.

Aalto2:n lähtöpäiväksi oli viimeksi kaavailtu kuluvan vuoden viimeistä päivää. Nyt sekin saattaa lykkääntyä.

Satelliiteista 40, myös suomalaissatelliitti, vietäisiin Orbital ATK -yhtiön Antares-kantoraketilla kansainväliselle avaruusasemalle ISS:lle, josta ne vapautettaisiin matkaan.

Praksin mukaan Aalto2:n paikka ISS:lle matkaavassa rahtilaatikossa suo sille edun Aalto1:een verrattuna. Kyse on miehitetystä lennosta. Lisäksi ISS tarvitsee säännöllisiä varustetoimituksia, joten sen saaminen ajallaan perille on tärkeää.

Kilpaan liittymässä uusia yrittäjiä

Aalto-yliopiston lisäksi myös muilla suomalaisilla tahoilla on hinkua saada satelliittiosaamistaan avaruuteen.

Esimerkiksi VTT vetää Suomessa projektia, jossa pienoissatelliitti lähetettäisiin osana Euroopan avaruusjärjestön ESA:n ja yhdysvaltalaisen NASA:n yhteishanketta tutkimaan Didymos-asteroidia. Aalto-yliopisto on mukana tässäkin hankkeessa.

ESA päättää joulukuussa, toteutetaanko hanke, ja pääseekö suomalaissatelliitti mukaan vai karsiutuuko pois.

Suomalaishankkeen mahdollisuuksia pidetään täällä hyvinä, koska vain harvat satelliitit kykenevät samalla lailla tutkimaan asteroidin rakennetta. Suomalaista satellliittia ei ole vielä rakennettu, joten hanke on siltäkin osin alkutaipaleella.

Myös kaupallisella puolella on muutamia satelliittihankkeita. Esimerkiksi Iceye Oy tähtää laukaisuun vuonna 2018. Iceyen valttina on tutka, jolla kaukokartoituskuvaa voidaan tuottaa myös pimeässä ja sääolosuhteista riippumatta.

Toinen suomalaisyritys, Reaktor Space Lab Oy, on aikeissa lähettää satelliitin Maata kiertävälle radalle. Se tähtää laukaisuun jo ensi vuonna, joten siitä saattaa tulla ensimmäinen suomalainen kaupallinen satelliitti.

Reaktor Space Labin toimitusjohtaja Tuomas Tikka kertoo, että satelliittia voisi hyödyntää monenlaisissa tieteellisissä ja kaupallisissa tehtävissä: kommunikaatiosatelliittina, kaukokartoituksessa tai vaikka avaruussään tutkimuksessa.