Kirjeen, puhelun ja verkkoviestin perustuslain suoja kaventumassa – lisää valtaa tiedusteluun

Uudet siviili- ja sotilastiedustelulait vaativat ihmisten yksityisyyden suojaa kaventavaa perustuslain muutosta. Supon ja puolustusvoimain tiedustelun valtuuksia kasvatetaan.

Kotimaa
Lakikirja.
Lakikirja.Yle

Korkeimman valtiojohdon, suojelupoliisin sekä puolustusvoimien havittelema tiedustelulaki etenee vain kajoamalla kansalaisen viestintäsalaisuuteen.

Viestinsuojan pykälää 10 halutaan kaventaa oikeusministeriön julkaisemassa mietinnössä. "Kirjesalaisuuden" suojaan voisi kajota, kun vaarassa on kansallinen turvallisuus. Uutta lakia halutaan myös sotilastiedon hankkimiseksi.

Kansallisen turvallisuuden vakavilla uhkilla tarkoitetaan vaikkapa terrorismia, väkivaltaista radikalisoitumista tai ulkomaisten tiedustelupalvelun toimintaa.

Lakiin aiotaan lisätä ihmisten viestinsuojaa kaventava momentti. Se tarkoittaa uusia hyväksyttäviä perusteita rajoittaa luottamuksellisen viestin salaisuutta. Ehdotetun muutoksen jälkeen kulloinenkin hallitus saattaisi eduskunnan enemmistöllä lyödä läpi yksityisyyden suojaa kaventavia päätöksiä.

Tiedustelulainsäädäntöä eduskunnassa luotsaavan parlamentaarisen seurantaryhmän puheenjohtaja Tapani Tölli (kesk.) tähdentää, että päätökset joutuvat eduskunnassakin tiukaan syyniin.

– Jos "kulloinenkin hallitus esittää muutoksia", niiden olisi täytettävä uudistetun perustuslain hyvin tiukat ehdot. Hallituksen yksityisyyden suojaan liittyvä lakiesitys menee perustuslakivaliokunnan tiukkaan syyniin, eikä hallitus ei voi "lyödä läpi" mitä tahansa, viestittää Tölli.

Perusteluna tiedustelulain uudistamiselle on sanottu olevan Suomea koskevat uudet uhat ja kasvavat riskit. Esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö on moittinut Suomen tiedustelua siitä, ettei se yllä muiden länsimaiden tasolle.

Uudet uhkat ja rosvot verkoissa

Tiedustelulaki ja verkkovalvonta ovat kaatuneet kerta toisensa jälkeen perustuslain takaamaan viestintäsalaisuuteen. Supo ja puolustustiedustelu haluavat päästä sähköisen viestintään käsiksi. "Uhkaavat ilmiöt ja rosvot ovat siirtyneet kaapeleihin ja verkkoihin", kiteytettiin taannoin sisäministeriöstä.

Tiedustelulain törmäystä perustuslain kanssa selvitellyt oikeusministeriö katsoo, että luottamuksellisen viestin suojaa on purettava siviili- ja sotilastiedustelun tieltä. Tarkoitus on säätää tavallisella lailla luottamuksellisen viestin rajoituksista.

Sotlaistiedusteluun halutaan valtuudet toimia myös maamme rajojen ulkopuolella. Sotilastiedustelun tähtäimessa ovat mm. Suomeen kohdistuvat sotilaalliset uhat, vieraiden valtioiden tiedustelutoiminta sekä kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan kohdistuvat uhat.

Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on perustuslain 10. pykälän mukaan loukkaamaton. Työryhmän mukaan viestin suojaa voitaisiin rajoittaa, jos se olisi välttämätöntä "tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta taikka sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta”.

Tiedustelutietoa hankittaisiin maan ylimmän johdon käyttöön sekä kansallisten turvallisuusviranomaisten toimintaan.

Massatarkkailu ei mahdollista?

Useat valtiosääntöoikeuden asiantuntijat ovat olleet huolestuneita tiedustelulain takkuisen matkan aikana ihmisten yksityisyyden suojasta. Pelkoja ja arvostelua on herättänyt sähköisen viestinnän ns. massavalvonta. Erityisesti myös se, että sähköposteja ja verkkoviestejä olisi mahdollisuus tarkkailla ilman rikosepäilyjä.

Lakiehdotus antaa oikeuden tarkkailla ennalta toimintaa ja suunnitelmia, jotka vasta konkretisoituessaan olisivat rikoksia. Kyse voi olla toiminnasta, joka ei Suomen lain mukaan ole rikos. Myös esimerkiksi Suomen turvallisuuden kannalta keskeisen valtion levottomuudet tai laajan maahantulon ohjaaminen Suomeen.

Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin on pohtinut aiemmin huolestuneena seurauksia viranomaisten oikeudesta murtaa viestintäsalaisuutta ennakoivasti NSA-tyyppisellä massavalvonnalla.

Myös oikeustieteen professori Juha Lavapuro on sanonut, että varhaisvaiheen tiedonhankinta vailla konkreettista rikosepäilyä "ei kerta kaikkiaan mahdu perustuslain puitteisiin".

Oikeusministeriön mietintö vakuuttaa, ettei ns. yleinen tietoliikenteen seuranta ole mahdollista.

– Luottamuksellisen viestin salaisuuteen puuttumisen tulee olla mahdollisimman kohdennettua ja rajattua. Uusi sääntely ei siten mahdollistaisi yleisestä, kaikenkattavasta tietoliikenteen seurannasta säätämistä, vakuuttaa tiedote.

Ihmetyttämään kuitenkin yhä jää, mitä oikeuksia suojelupoliisi ja sotilastiedustelu lopulta saa ja hakee.

Kuka valvoo ja kuka valvoo valvojaa?

Mietintö on osa kolmen ministeriön - sisä-, puolustus- ja oikeusministeriö - tiedustelulainsäädännön uudistusta. Se kuuluu myös hallitusohjelman tavoitteisiin. Sisä- ja puolustusministeriö jatkavat poliisia ja puolustusvoimia koskevia tiedustelulakien valmistelua.

Oikeusministeröin mukaan tiedustelulain valvonnan on oltava tehokasta ja riippumatonta. Perustuslain muuttamisen osalta lakimuutokset lähtevät nyt lausuntokierrokselle.

Muutos perusoikeuksiin on niin suuri, että se vaatii valmistelua parlamentaarisessa seurantaryhmässä. Perustuslain muutoksen vuoksi laki matkaa vielä seuraavan eduskunnan hoteisiin vuodelle 2020.