Vapaaehtoisilla energiasopimuksilla satojen miljoonien säästöt

Motivan mukaan Suomessa on saatu aikaan 440 miljoonan euron säästöt vapaaehtoisilla energiatehokkuussopimuksilla. Sopimuksia on tehty sekä yksityisen että julkisen sektorin kanssa.

energia
Katuvalon asennustöitä
Muun muassa katuvalaisimia on vaihdettu energiaa säästäviin.Kati Teirikko / Yle

Suomessa on onnistuttu säästämään energiaa vapaaehtoisilla sopimuksilla. Energian tehokkaaseen kestävään käyttöön kannustavan valtionyhtiö Motivan mukaan sopimuksilla on saatu aikaan 440 miljoonan euron vuotuiset säästöt, kun seitsemän vuoden investoinnit ovat olleet yhteensä vajaa 800 miljoonaa euroa.

– Vapaaehtoiset sopimukset ovat toimineet hyvin. Suomalainen vapaaehtoisuuteen perustuva linja on herättänyt ihailua muissa Euroopan maissa, sanoo Motivan energiatehokkuuden yksikön päällikkö Päivi Laitila.

Kansallisilla energiatehokkuussopimuksilla (siirryt toiseen palveluun)on olennainen rooli, kun Suomi toteuttaa kansainvälisiä sitoumuksiaan ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Sopimustoiminta on myös keskeisessä asemassa, kun EU:n energiatehokkuusdirektiiviä toteutetaan käytännössä.

Sopimuskaudelle 2008 - 2016 sopimuksia on tehty elinkeinoelämän, kiinteistöalan, kunta-alan, öljyalan, tavara- ja joukkoliikenteen sekä maatalouden kanssa. Suurimmat säästöt on saatu aikaan energiavaltaisessa teollisuudessa.

Meri-Lapista mukana kaksi kuntaa

Esimerkiksi Meri-Lapin kunnista mukana ovat olleet Kemi ja Simo. Simossa energiatehokkuutta on saatu erityisesti muuttamalla kiinteistöjen öljylämmityksiä maalämmölle. Kemissä on panostettu erityisesti valaistukseen.

– Infran puolelta katu- ja puistovalaisimia on vaihdettu satoja viime vuosien aikana. Sieltä on tullut aika isoja säästöjä. Lisäksi rakennusten peruskorjausten yhteydessä valaisimet on vaihdettu energiaa säästäviin, kertoo Kemin tekninen johtaja Mika Grönvall.

Lisäksi Lapissa sopimuksen ovat tehneet muun muassa Rovaniemi, Kemijärvi ja Pelkosenniemi.

Sekä Kemissä että Simossa aiotaan lähteä mukaan myös seuraavalle kaudelle 2017 - 2025.

– Mutta on mietittävä, mistä löytyy säästökohteita. Varmaan panostamme valaistuksessa ledeihin. Ja on meillä vielä muutama kiinteistö öljyllä, pohtii Simon teknisen toimen päällikkö Ilkka Soukka.

Kemissä on tehty kiinteistökatselmuksia jatkoa ajatellen.

mies asentaa lämpöpumppua
Kiinteistöjen öljylämmityksiä on muutettu maalämmölle.Milla Vahtila / Yle

Vaikutusta tukien saamiseen

Energiatehokkuussopimuksilla on vaikutusta energiatukien saamiseen.

– Tavanomaisen teknologian investointeihin, kuten lämmöntalteenottoon ja ledeihin, saa tukea vain, jos on sopimus. Uuden teknologian ratkaisuihin voi saada tukea muutenkin, kertoo Motivan energiatehokkuuden asiantuntija Risto Larmio.

Lisäksi sopimuksilla edistetään nk. ESCO-hankkeita, joissa loppuasiakas maksaa investoinnin sen tuottamilla säästöillä sopimuksessa määritellyllä palvelukaudella.

– Kun investointi voidaan maksaa säästöillä, voidaan edetä pitämällä käyttötalousmenot nykyisellä tasolla eikä tarvita erillistä investointirahaa, Ilkka Soukka sanoo.

Tavoitteena 9 prosentin tehostaminen

Kohta päättyvällä kaudella tavoitteena on ollut energian käytön tehostaminen yhdeksällä prosentilla. Energiapalveluissa tavoite on jo saavutettu. Kunnissa on vuoden 2015 alkuun mennessä päästy 39 prosenttiin tavoitteesta.

Järjestelmässä on ollut mukana 118 kuntaa ja 16 kuntayhtymää.

– Asukasluvulla mitattuna mukana on 77 prosenttia kuntien asukkaista. Seuraavalle kaudelle tavoittelemme suunnilleen samaa, Larmio kertoo.

Yksityisektorilta mukana on ollut 1 600 kuljetusalan yritystä ja satoja muita yrityksiä, joista useilla on useita toimipisteitä. Vuoden 2014 lopussa sopimuksiin liittyneiden yritysten ja yhteisöjen energiankäyttö kattoi yli 65 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä.