Asiantuntijaryhmältä mietintö tänään – verkkovalvonnalle uusi valtuutus perustuslakiin?

Sekä poliisin että puolustusvoimien toiveet tiedusteluvaltuuksien lisäämisestä ovat kaatuneet kerta toisensa jälkeen perustuslain takaamaan viestintäsalaisuuteen. Oikeusministeriön asiantuntijaryhmä ottaa tänään kantaa siihen, kuinka perustuslakipulmassa olisi viisasta edetä.

Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus käynnisti vuosi sitten siviili- ja sotilastiedustelua koskevan lainsäädännön valmistelun.

Poliisi ja puolustusvoimat ovat vaatineet verkkovalvontaoikeuksiensa laajentamista jo pitkään. Lakiluonnokset viranomaisten toimivaltuuksien lisäämiseksi ovat kuitenkin kompastuneet joka kerta perustuslain viestisalaisuuspykälään eli niin sanottuun kirjesalaisuuteen.

Perustuslaki on tiukka

Perustuslain 10 §:n mukaan luottamuksellisen viestin salaisuutta voidaan rajoittaa vain lailla ja silloinkin tarkasti rajatuissa tilanteissa.

Viestin salaisuus voidaan nykyisin murtaa vain rikostutkinnassa, oikeudenkäynnissä, turvatarkastuksessa ja vapaudenmenetyksen aikana.

Sekä poliisi että puolustusvoimat ovat esittäneet, että yksityiselämää suojaavaa viestisalaisuutta saisi rajoittaa myös silloin kun kyse on kansallisen turvallisuuden suojaamisesta.

Oikeusministeriö yrittää nyt ratkaista, onko tuo kaikki mahdutettavissa perustuslain raameihin.

”Kansallinen turvallisuus” uudeksi tiedusteluperusteeksi?

Oikeustieteilijät ovat yleisesti sitä mieltä, että pelkällä perustuslain tulkinnan venyttämisellä poliisin ja puolustusvoimien tiedusteluvaltuuksia ei voida lisätä.

Siksi poliisi ja sotilaat vaativat, että ”kansallinen turvallisuus” lisätään perustuslain tekstiin uudeksi tiedusteluvaltuuksien perusteeksi.

Oikeusministeriön asiantuntijaryhmä esittänee tänään perustuslain muuttamista tavalla tai toisella. Perustuslain kirjaimeen kajoamisen tarvetta on tavallisesti perusteltu sillä, että perustuslain nykyisiä pykäliä 1990-luvulla kirjoitettaessa ei osattu varautua digitaaliseen viestintä- ja verkkomaailmaan.

Jos perustuslakiongelma saadaan ratkaistuksi, sisäministeriö ja puolustusministeriö voivat jatkaa omien tiedustelu- ja verkkovalvontalakiensa valmistelua.

Kriitikot: Ongelmia riittää

Vaikka kansallinen turvallisuus lisättäisiinkin perustuslakiin uudeksi luottamuksellisen viestin murtamisperusteeksi, ongelmat eivät lopu siihen.

Seuraavaksi edessä olisi kädenvääntö siitä, mitä tuo kansallinen turvallisuus sitten kulloinkin mahtaa tarkoittaa. Tähänastiset määritelmät ovat – ainakin kriitikoiden mielestä – olleet liian väljiä, ympäripyöreitä.

Selvyyttä ei ole saatu siihenkään, kuka valvoisi valvojia eli uudet verkkovalvontavaltuudet saavia viranomaisia.

Tänään julkistettava asiantuntijaryhmän mietintö lähtee ensin lausuntokierrokselle, ja sen jälkeen perustuslain muutoshankkeen valmistelua jatkaa parlamentaarinen työryhmä.