1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kosteusvauriot

Hometutkimus hoitajien terveydestä – Turhautunut professori: "Kyllä pitää ihmetellä omistautumista työhön hometaloissa"

Laaja seurantatutkimus osoittaa, että hoitohenkilökunnalla on edelleen paljon homeoireita vaikka rakennuksia on korjattu.

Kuva: Yle

Turun yliopisto on toistanut sosiaali- ja terveysalan työpaikkojen sisäilmatutkimuksen. Tutkimus vahvistaa sen kuvan, joka sisäilmatutkijoiden keskuudessa on ollut jo pitkään homeen aiheuttamista sisäilmaoireista työpaikoilla.

Tulosten perusteella 70 prosenttia kyselyyn vastanneista hoitohenkilöistä oli sairastunut ja ollut poissa töissä sisäilman aiheuttamien kuumeilujen tai muiden tulehdussairauksia takia. Kyselyn mukaan nuhakuume on lähes päivittäinen vaiva joka toisella alan työntekijällä. Astma on hoitajilla hyvin yleistä.

Yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn kanssa toteutettu tutkimus on tähän mennessä suurin sosiaali- ja terveysalan työpaikkojen sisäilmaongelmia ja kosteus- ja homevauriohavaintoja koskeva selvitys.

Kyselyn mukaan terveyskeskusten tai sairaaloiden hoitajista joka viidennelle on tehty ongelmien takia poskionteloiden punktio joko kerran tai useammin. Useilla prosenteilla yli 13 000 vastaajasta oli myös tehty myös leikkaus jatkuvien poskiontelo-ongelmien takia.

Hoitajat uhraavat terveytensä

Työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putuksen mukaan hoitajilla löytyvät yleiset homealtistusoireet on todettu 1990-luvulla, jolloin tehtiin paljon sisäilmaongelmiin liittyvää tutkimusta. Hoitajien työpaikoilla tehtiin vastaava tutkimus kymmenen vuotta sitten.

Pitää ihmetellä työntekijöiden omistautumista ja suunnatonta velvollisuuden tuntoa, että he päivästä toiseen menevät työpaikalle tietäen, että tulevat kipeäksi

Tuula Putus

Myös tulokset ovat vastaavia. Oireilu ei ole lisääntynyt, mutta luvut ovat ja ovat olleet professorin mukaan järkyttävän isoja. Homeoireet ovat hoitohenkilökunnalla toista homeoireista kärsivää ammattiryhmää eli opettajia selvästi yleisemmät.

– Kyllä luvut ovat järkyttävän isoja. Pitää ihmetellä työntekijöiden omistautumista ja suunnatonta velvollisuuden tuntoa, että he päivästä toiseen menevät työpaikalle tietäen, että tulevat kipeäksi, harmittelee professori Putus Turun yliopistosta.

Samaa uhrautumista Putus löytää hoitajien ja opettajien lisäksi palomiehistä, poliiseista ja sotilaista. Myös näiden alojen sisäilmaongelmat ovat olleet hyvin tiedossa jo pitkään. Hän kertoo olevansa myös turhautunut muun muassa siitä, että sen jälkeen kun hoitajien edellinen kysely tehtiin, tilanteen parantamiseksi on saatu vähän aikaan.   

Pientä ja kallista pintaremonttia pukkaa

– Yhteiskunnassa laitetaan pintaremontteihin ja osakorjauksiin, kuten tiivistyskorjauksiin, aivan valtavasti rahaa. Nyt on jo kauan ollut tutkimuksia siitä, että pikkukorjaukset  eivät auta terveyshaittoihin, sanoo Putus vakavana. 

Hoitajilla tehdyn selvityksen mukaan homeoireita aiheuttavien rakennusten määrä ei ole vähentynyt  edellisestä selvityksestä. Tutkimusta laajennettiin nyt terveyskeskuksiin ja vanhusten hoitopaikkoihin.

Homekorjauksissa on pelkästään voittajia,  jos tähän tarmokkaasti ryhdytään ja korjataan oikein, oikeaan aikaan

Tuula Putus

Ongelmien laajuudesta huolimatta muun muassa korjausmenetelmien tutkimus ei ole edennyt käytännössä lainkaan. Putus myös ihmettelee sitä, että Suomessa ei haluta edes ottaa puheeksi sitä, että kannattaako ylipäätänsä homehtuneita rakennuksia korjata. Tätä hankaloittaa Putuksen mukaan se, että mahdollisen purettavan rakennuksen  arvioimiseen ei ole kehitetty kriteereitä. 

Järkevä korjaus on kuitenkin Putuksen mukaan kannattavaa koko yhteiskunnalle. Tätä pitäisi helpottaa palauttamalla rahapulassa korjaaville kunnille valtion avustus.

– Homekorjauksissa on pelkästään voittajia,  jos tähän tarmokkaasti ryhdytään ja korjataan oikein, oikeaan aikaan. 

Purkukuntoisia rakennuksia ei pidä Putuksen mukaan edes yrittää korjata. Ne sairaalat tai koulut, jotka voidaan korjata pitää Putuksen mukaan korjata kunnolla eikä vuosittaista kevyttä pintaremonttia. Jo vuosikymmeniä alalla tutkinut ja opettanut ympäristöterveyden professori Putus opettaa tällä hetkellä muun muassa rakennusinsinöörejä.

Asia kuntoon tarvittaessa lailla tervestä työpaikasta

Professori Putus jatkaa turhautumisensa purkamista toteamalla, että homeoireisiin puuttumiseksi ei tarvita yhtään uutta tutkimusta.

– Tietoa on aivan riittävästi, emme tarvitse yhtään tutkimusta lisää.

Meidän pitää tarvittaessa ryhtyä tarmokkaampiin toimenpiteisiin, jotta edes naiset  ja lapset pelastettaisiin

Tuula Putus

Muun muassa vielä esillä olevan homeoireiden ja rakennusten kunnon välistä yhteyttä varten hän voi nopeasti luetella useita jo vanhojakin väitöskirjoja ja 200 tutkimusta yhteyden olemassaolosta. Asia pitää Putuksen mukaan hoitaa jos ei muuten niin lainsäädännöllä.

– Kyse on aina seka-altistuksesta. Samalla tavalla me voimme sopia tästä kuin tupakointikiellosta sisätiloissa. Tässä on ihan samasta asiasta kysymys. Meidän pitää tarvittaessa ryhtyä tarmokkaampiin toimenpiteisiin, jotta edes naiset  ja lapset pelastettaisiin.

– Kyllä miehillä on myös oikeus hyvään työympäristöön, Putus jatkaa sarkastisesti väsyneenä paikallaan juoksemiseen.

Homeoireille vaaditaan näyttöä 30-luvun tapaan

Ympäristöterveyden professori Tuula Putuksen mukaan hometalojen aiheuttamien oireiden toteamiseksi ei tarvita usein keskustelussa esille tulevia lääketieteellisiä suoria näyttöjä yhteydestä ihmisille. Näyttö yhteydestä voidaan osoittaa jo nyt muun muassa solukokeilla riittävällä tarkkuudella.

Joudumme pitkälti tekemään epäsuoria päätelmiä syy-yhteyksistä, koska on epäeettistä altistaa ihmisiä olosuhteille, jotka aiheuttavat heille pysyvän terveyshaitan tai kuoleman vaaran

Tuula Putus

Putus vertaa huolta ja hoivaa paljon aiheuttavaan diabetekseen näytön vaatimusta homeoireissa. Diabeteksen aiheuttajasta ei Putuksen mukaan ole mitään tietoa.

Kysymys näytöstä  ennaltaehkäisevässä lääketieteessä ja hoidossa on absurdi.

– Joudumme pitkälti tekemään epäsuoria päätelmiä syy-yhteyksistä, koska on epäeettistä altistaa ihmisiä olosuhteille, jotka aiheuttavat heille pysyvän terveyshaitan tai kuoleman vaaran. Sitä on viimeksi tehty 30-luvulla Saksassa, Putus taustoittaa suorien näyttöjen vaikeutta .

Suomi juhlakunnossa?

Minun tiedossa ei ole ainuttakaan investointia, joka yhtä nopeasti tuottaisi yhteiskunnalle rahallista hyötyä.

Tuula Putus

Putus ja hoitajien järjestö Tehy penäävät kansallisia hometalkoita. Työterveyslaitoksen laskelmien mukaan korjaaminen maksaa itsensä takaisin muun muassa vähentyneinä sairauspoissaoloina enintään viidessä vuodessa.

Putus nostaa esille vajaa kymmenen vuotta sitten laaditun (siirryt toiseen palveluun) hallituksen toimenpideohjelman, jossa luvattiin laittaa 100-vuotias Suomi juhlakuntoon.

– Kosteusrakennusten korjaaminen investointina on aivan häkellyttävän hyvä. Minun tiedossa ei ole ainuttakaan investointia, joka yhtä nopeasti tuottaisi yhteiskunnalle rahallista hyötyä.