Ylenkatsotaanko rautapitoisia veriruokia? "Kotikeittiössä aika harvoin on veriruokaa"

Veriruoat ovat kadottaneet suosiotaan kodeissa ja kouluissa. Ainoastaan mustamakkara on pitänyt pintansa.

Veriruoat
Koululaisia ottamassa ruokaa.
Koulujen ruokalistoilla saa olla kerran kuudessa viikossa veri- tai sisäelinruokia, kertoo Kajaanin Mamsellin palvelusuunnittelija Mervi Mustonen.Heidi Hannukainen / Yle

Veriruoat ovat suurelta osin kadonneet ruokapöydistä. Näin kokee Kainuun Marttojen kotitalousasiantuntija Maire Klemetti.

Ennen pöydissä näkyi usein muun muassa verilettuja, veripalttua ja verikampsuja. Nyt joissakin kodeissa nämä nimet aiheuttavat vain hämmennystä. Tosin mustamakkara on pitänyt pintansa.

Klemetti muistelee, että lapsuudessaan 1950-luvulla maalla eläimistä hyödynnettiin kaikki mahdollinen.

– Veri, maksa ja kaikki sisäelimet käytettiin, mutta nykyään kotikeittiöissä aika harvoin on veri- tai maksaruokaa, Klemetti pohtii.

Myös kouluista veriruoat ovat kadonneet, kertoo Kajaanin Mamsellin palvelusuunnittelija Mervi Mustonen. Vielä 1980-luvulla veriohukaiset kananmunakastikkeen ja perunan kanssa oli suosittua kouluruokaa.

Veri on epämiellyttävän näköistä, mutta paistettuna värikin muuttuu erilaiseksi.

Maire Klemetti

Asiakastyytyväisyyskyselyissä esimerkiksi veriletut eivät ole keränneet kehuja. Tosin vielä vuonna 2013 verilettuja kokeiltiin pinaattiohukaisten vaihtoehtona, mutta niistä ei innostuttu.

– Sen mukaan mitä asiakkaat syövät, niin suunnittelemme ruokalistat, Mustonen kertoo.

Maku jakaa mielipiteen

Veriruoat maistuvat vahvalle ja jakavat mielipiteitä, kotitalousasiantuntija Maire Klemetti pohtii.

Esimerkiksi veriletut valmistetaan perinteisesti siten, että verta käytetään nesteenä, jota saatetaan myös laimentaa esimerkiksi maidolla tai oluella. Ohukaiset voi tehdä esimerkiksi ohrajauhoilla tai ruisjauhoilla.

– Ennen kaikkea tärkeää on se, että käytetään jotain muuta kuin vehnää. Ne paistetaan ohukaispannulla ihan samalla tavalla kuin tavallisetkin ohukaiset.

Mustaamakkaraa tarjolla aamiaispöydässä valkeassa vadissa.
Mustamakkara on verimakkara.Antti Eintola / Yle

Klemetti muistelee, että veriruokiin käytettiin esimerkiksi riistaeläinten verta, kuten pohjoisessa porojen.

– Veri on epämiellyttävän näköistä, mutta paistettuna värikin muuttuu erilaiseksi. Makuhan on todella hyvä heidän mielestään, jotka veren mausta tykkäävät.

Veriruokia on tarjottu raudanpuutteeseen

Perinteisesti veriruoat yhdistetään etenkin raudanpuutteeseen. Kainuun Marttojen kotitalousasiantuntija Maire Klemetti muistelee, että tärkeää oli lapsuudessa kuitenkin syödä veriruokia C-vitamiinipitoisten tuotteiden, kuten puolukan kanssa, sillä ne edistivät raudan imeytymistä.

– Siihen aikaan, kun olin itse nuori, niin jos oli raudan puutetta, tarjottiin veriruokia ja muutenkin tämmöistä rautapitoista ruokaa, Klemetti sanoo.

Kajaanin Mamsellin palvelusuunnittelija Mervi Mustonen kertoo, että tällä hetkellä ei ole suunnitelmissa, että veriruoat palaisivat ruokalistoihin kouluissa.

– Taas syksyllä teemme asiakastyytyväisyyskyselyn, ja jos nousee toiveita, saattavat veriruoat nousta ruokalistoille.