Yhteislaulu saa vanhusten sukat vipattamaan – Tutkija kannustaa ikäihmisiä tekemään kulttuuria myös itse

Ikäihmiset harrastavat kulttuuria mielellään. Ikäihmisten kulttuuriharrastus on usein vapaaehtoisten käsissä. Tutkijan mielestä vapaaehtoisia ei kuitenkaan aina tarvita, vaan ikäihmisten tulisi tehdä kulttuuria myös itse.

Kotimaa
Jokainen voi ikään katsomatta nauttia kulttuurista.
Jokainen voi ikään katsomatta nauttia kulttuurista. Riikka Jauhiainen / Yle

Ailin kädet heiluttavat tahtia ilmassa. Kappale on tuttu vanhalle kuorolaiselle vaikka laulun sanat eivät tällä kertaa muistu mieleen. Toinen vanhus katsoo kaukaisuuteen. Ehkä tutun laulun tahti ja sanat tuovat mieleen nuoruuden. Graanin palvelutalossa Mikkelissä on menossa musiikkihetki, jonka vetäjä on Anneli Lokka. Lokka on kiertänyt vuosia laulattamassa ihmisiä palvelutaloissa. Jokaisen laulun jälkeen annetaan aplodit kaikille laulajille.

– Hyvin meni ja sitten seuraava, Lokka sanoo.

Yhteislauluja järjestetään palvelutaloissa lähes viikoittain. Usein laulattajina ovat vapaaehtoiset, mutta yhä useammin myös esimerkiksi näyttelijät ja muusikot lähtevät kiertämään vanhusten hoitolaitoksia ja palvelukeskuksia. Suosittuja lauluja ovat kansanlaulut sekä useat hengelliset laulut.

– Musiikki herättää ihmiset eloon, sanoo Graanin palvelutalon hoitaja Päivi Sainio.

– Laulaminen on niin mukavaa. Tämä on sellainen yksi hieno kohtaaminen. Nämä ovat tärkeitä hetkiä, itse kun ei oikein muuten pääse laulamaan, sanoo Katri Lampinen, naapurissa sijaitsevan veteraanitalon asukas.

Tämä on sellainen yksi hieno kohtaaminen.

Katri Lampinen, asukas

– Ennen tuli laulettua paljonkin, mutta nyt menee tuo ääni jo niin penkin alle, Lampinen jatkaa.

Musiikkituokiot ovat hoitohenkilökunnalle ja asukkaille yhteisöllisyyttä parhaimmillaan. Sainio kertoo, että ne ovat mukava lisä perushoitotyöhön. Asukkaille musiikkituokiot tuovat vaihtelua päivään. Elämä ei ole pelkkää sängyssä makaamista.

Yhteislaulutuokiot ovat tärkeitä vanhuksille.
Yhteislaulutuokiot ovat tärkeitä vanhuksille.Riikka Jauhiainen / Yle

– Välillä asukkaita pitää houkutella mukaan laulamaan, mutta pääasiallisesti kaikki ovat innolla mukana. Totta kai meidän hoitajien tulee huomioida, että millainen kunto asukkaalla on sinä päivänä. Jaksaako hän olla mukana tuokiossa, Sainio toteaa.

Keskeinen kysymys on, mitä minä voin vielä tehdä

Väitöskirjatutkija Taru Tähti Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta kannustaa vanhuksia tekemään itse kulttuuria. Kulttuurin ei aina tarvitse tulla palvelutaloihin ulkopuolelta, vaan asukkaat ja henkilökunta voivat myös itse tuottaa sitä.

- Keskeistä on miettiä, että miten minä voin tehdä kulttuuria niin että on hyvä olla. Näen tärkeänä, että kulttuurin pohja olisi ihmisten omassa osaamisessa ja kiinnostuksen kohteissa sekä siinä, että mitä he voivat vielä tehdä.

Tähden mukaan henkilökunta voi tukea ikäihmisiä toteuttamaan omaa osaamistaan kulttuurin saralla. Ammattilaiset voivat omalla osaamisellaan tuoda lisän vanhusten osaamiseen. Sekä vanhukset että henkilökunta voivat jakaa kokemuksiaan kulttuurista ja kehittää sitä kautta uusia muotoja tuottaa kulttuuria. Välillä on hyvä päästää irti totutuista tavoista.

Näen tärkeänä, että kulttuurin pohja olisi ihmisten omassa osaamisessa.

Taru Tähti, väitöskirjatutkija

- Usein ajatellaan, että aikaa on liian vähän tehdä jotain. Esimerkiksi hoivalaulussa vanhuksia voidaan saattaa vessaan laulamalla. Silloin voidaan jopa nopeuttaa tilanteita. Kun yhteisössä, esimerkiksi palvelutalossa eri tahot sitoutuvat toisiinsa, syntyy uusia tapoja toimia ja tehdä uutta.

Tähti on huomannut väitöskirjassaan sen, että vuorovaikutussuhteiden merkitys kulttuurin luomisessa on korvaamatonta. Vaikka itse ei pystyisi aktiivisesti tuottamaan kulttuuria, voi siitä nauttia täysin sydämin.

- Monesti ihmiset kokevat, että resurssit ovat sellaiset, että jokin asia ei onnistu. Syitä etsitään ulkopuolelta. Väitöskirjassani huomasin, että ongelmat voivat olla vuorovaikutussuhteissa sekä arjen kommunikaatiossa. Ikäihmisen rooli on myös olla aktiivinen tekijä, ei aina vain avustettava.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kulttuuritahojen yhteistyötä kaivataan kuitenkin aina lisää, vaikka positiiviseen suuntaan on kuitenkin menty.

– Vaikka vanhuspalveluissa kulttuuria tuotetaan ensisijaisesti ikääntyneitä varten, on huomattu, että sillä on myös työhyvinvointia parantavia vaikutuksia. Tänä aikana, kun hoitohenkilökunta on kovilla, taide- ja kulttuuritoiminta osaltaan auttaa arjessa selviytymistä niin ikääntynyttä kuin hänen hoivaajaansakin, Tähti toteaa.