yle.fi-etusivu

Uusi kilpajuoksu avaruuteen on alkanut – Tähtäimessä Mars ja Kuu

Sekä Yhdysvallat että Euroopan avaruusjärjestö ESA houkuttelevat yksityisiä yhtiöitä mukaan avaruusohjelmiinsa.

tähtitiede
NASAn teettämä piirros tulevaisuuden Mars-tukikohdasta.
NASAn teettämä piirros tulevaisuuden Mars-tukikohdasta.NASA

Runsaat 50 vuotta sitten maailman mahtivaltiot kilpailivat siitä, mikä maa ehtii ensimmäisenä Kuuhun. Nyt näyttäisi olevan alkamassa uusi kilpailu avaruuden valloittamisesta. Tällä kertaa mittaa otetaan siitä, kuka perustaa ensimmäisen ihmisasutuksen Maan ulkopuolelle.

Ihminen ei ole käynyt Kuussa, saati kauempana, sitten Yhdysvaltain viimeisen kuulennon vuonna 1972.

Avaruuden valloituskilvassa on tällä kertaa mukana sekä aivan uusia maita että yksityisiä yrityksiä. Ja vaikka kilpa on kovaa, on avaruus perinteisesti ollut paikka, jossa on kyetty myös yhteistyöhön.

Yhdysvallat ja Musk haluavat Marsiin

Presidentti Barack Obama ilmoitti viikko sitten (siirryt toiseen palveluun) Yhdysvaltain haluavan viedä ihmisen Marsiin 2030-luvulla. Myöhemmin tavoitteena olisi pysyvämpi oleskelu punaisella planeetalla.

Obama vertaa ponnistusta Kuun valloittamiseen. Hän muistutti presidentti Dwight Eisenhowerin avaruushallinto NASA:n perustamisen yhteydessä vuonna 1958 tekemästä päätöksestä lisätä voimavaroja tiedeaineiden ja matematiikan opetukseen.

1960-luvun alussa presidentti John F. Kennedy puolestaan asetti maansa avaruusohjelman tavoitteeksi tehdä miehitetty lento Kuuhun. Sinne päästiin vuonna 1969.

Obaman mukaan seuraava askel on viedä ihminen vielä kauemmas. Hän kutsuu ponnistukseen mukaan yksityisiä yhtiöitä.

Ainakin yksi yritys vastasi kutsuun jo etukäteen. NASA:n kanssa starttikuopissa – tai jo pienellä etumatkalla – on miljardööri Elon Musk. Hän ilmoitti äskettäin haluavansa lähettää SpaceX-yhtiönsä rahtialuksen Marsiin jo vuonna 2018. Muskin kaavailuissa ihminen astuisi Marsin kamaralle kuusi vuotta myöhemmin eli vuonna 2024.

Järin suuri yllätys ei olisi, jos Marsiin matkaa suunnittelevat yhdistäisivät lopulta voimansa, ja sinne mentäisiin yhteisvoimin. Onhan kyse myös koko ihmiskunnan ponnistuksesta.

Kiina tulossa vauhdilla mukaan

Kiina on kovaa vauhtia rynnistämässä avaruustutkimuksen eturintamaan. Siitä on tuorein esimerkki maailman suurimman radioteleskoopin valmistuminen loppukesällä Guizhoun maakunnassa Lounais-Kiinassa. Kaksi Kiinan taigonauttia on juuri saapunut Tiangong-avaruusasemalle, jossa he viettävät 30 päivää.

Aiemmin tänä vuonna Kiina mainosti kansainväliselle yleisölle, että sillä on suunnitelmia myös Marsin ja Kuun suhteen.

Molempien hankkeiden pääsuunnittelija Wu Weiren kertoi huhtikuussa BBC:lle, (siirryt toiseen palveluun)että Kiina aikoo lähettää aluksen kohti Marsia jo vuonna 2021. Alus laskeutuisi Marsin pinnalle ja lähettäisi mönkijän tutkimaan marsperää.

Kiinan tähtäimessä on myös Kuu, jossa kiinalaista teknologiaa onkin jo nähty: kiinalainen Jadekaniini-mönkijä laskeutui muutama vuosi sitten Kuun pinnalle ja lähetti sieltä kuvia.

Seuraavaksi tarkoitus on noutaa Kuun pinnalta näytteitä Maahan. Pidemmällä tähtäimellä Kiina haluaa perustaa Kuuhun tukikohdan, jossa miehistö voisi viettää pitkiäkin aikoja.

Eurooppa ei halua jäädä rannalle ruikuttamaan

Ihmisen lähettäminen asumaan kotiplaneettamme ulkopuolelle ei ole pelkästään Kiinan ja Yhdysvaltain haaveissa. Euroopan avaruusjärjestön ESA:n pääjohtaja Jan Wörner on jo jonkin aikaa puhunut sen puolesta, että ESA perustaisi "kuukylän".

ESA:n näyttävä komeettaprojekti päättyi äskettäin, kun Rosetta-luotain lopetti tehtävänsä. Pääjohtaja Wörnerin uskotaan kaipaavan toista korkean profiilin hanketta, joka toisi avaruusjärjestölle näkyvyyttä sekä rahoittajamaissa että kansainvälisestikin.

Luonnos asunnosta ESAn suunnittelemassa "kuukylässä".
Luonnos asunnosta ESAn suunnittelemassa "kuukylässä".ESA

Wörner perustelee ajatustaan myös sillä, että kansainvälinen avaruusasema ISS tulee väistämättä vähitellen tiensä päähän. Sitä korvaamaan tarvitaan uusi asema, joka hänen mielestään voisi hyvin sijaita Kuussa. Kuu voisi toimia myös lähtötukikohtana matkoille kohti Marsia.

Mahdollinen kuutukikohta tai kuukylä rakennettaisiin ilmeisesti Kuun etelänavan läheisyyteen, koska sieltä oletetaan löytyvän vesijäätä.

Wörner korostaa, että kyseessä ei ole kylä siinä mielessä, että sieltä löytyisi omakotitaloja, uima-altaita, koulu, kirkko ja kauppa. Sen sijaan kyse olisi ihmisen tutkimusmatkasta avaruuteen.

Kuumissio olisi hyvin hintava, eikä ole lainkaan varmaa, että ESA:n jäsenmaat ovat halukkaita rahoittamaan sitä. Asiasta tiedetään mahdollisesti enemmän joulukuun alussa, kun ESA-maiden ministerit kokoontuvat pohtimaan lähivuosien budjettia ja ohjelmia. Ainakin käytäväpuheissa Wörnerin kuukylästä keskustellaan, se lienee varmaa.

Venäjä, Japani ja Intia ovat myös hereillä

Neuvostoliitto oli ensimmäinen maa, joka pystyi lähettämään satelliitin ja miehitetyn lennon Maata kiertävälle radalle. 1960-luvulla se jäi kuitenkin Yhdysvalloista jälkeen avaruuskilvassa.

Neuvostoliiton kaaduttua alamäki on vain syventynyt. Venäjän presidentti Vladimir Putin matkusti viime huhtikuussa seuraamaan uuden Vostotšnyin avaruuskeskuksen ensimmäistä rakettilaukaisua.

Laukaisua jouduttiin kuitenkin lykkäämään vuorokaudella ennen kuin se onnistui. Putin ilmaisi pettymyksensä selvin sanoin.

– Se, että olemme kohdanneet useita epäonnistumisia, on huono asia. Tähän pitää reagoida tarkoituksenmukaisella tavalla.

Putin on yrittänyt elvyttää onnettomuuksista ja korruptiosta kärsinyttä avaruusohjelmaa ja siitä on tehty maan suurvaltapyrkimysten symboli.

Myös Japani on satsannut avaruuteen. Silläkin on haaveissa miehitetyt lennot Kuuhun ja Marsiin. Kuussa Japani haluaisi pysyä pidempäänkin, ja se etsii kansainvälisiä yhteistyökumppaneita projektiin.

Kymmenen japanilaista on koulutettu astronauteiksi, mutta kotimaista kyytiä Maan kiertoradalle tai kauemmas ei ole aivan heti luvassa.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Intia on jo lähettänyt mittalaitteita Marsiin. Se on myös kehittänyt satelliittiohjelmaansa. Viimeksi kesäkuussa se vei omalla kantoraketillaan 20 satellittia avaruuteen. Kolme niistä oli intialaisvalmisteisia. Keväällä Intia testasi onnistuneesti minisukkulansa prototyyppiä.

Intian tavoitteena on valmistaa uudelleenkäytettävä laukaisujärjestelmä. Sukkula tunnetaan kehitysnimellä Avatar ja siinä voisi kuljettaa myös astronautteja.

Teknisiä ja tieteellisiä haasteita

Kuuhun tai Marsiin asettumiseen liittyy yllin kyllin teknisiä ja terveyteen kohdistuvia haasteita. Ihmisille turvallisten asuinrakennusten ja niihin liittyvän infrastruktuurin rakentaminen ei ole lastenleikkiä, vaikka apuna olisi automaattirobotteja ja 3d-tekniikkaa.

Helpotusta kuu-urakointiin tuo muun muassa se, että Kuun pinnalta löytyy avaruusbetoniin tarvittavaa mineraalia, regoliittia. Kuussa pystyy rakentamaan myös aurinkokennoja.

Rakennusten on suojeltava asukkaitaan esimerkiksi avaruuden säteilyltä. Avaruuden säteily onkin todellinen pulma avaruusmatkailijoille. Tuoreen Scientific Reports -lehden julkaiseman tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Marsiin matkaavia voi uhata dementia, jos matka kestää 2–3 vuotta.

Elon Musk tosin uskoo, että matkasta voi selvitä paljon nopeammin.

Toinen viime viikolla julkaistu tutkimus puolestaan paljastaa, että Kuuhun syöksyy avaruuden kappaleita selvästi enemmän kuin aiemmin on oletettu. Kuun pintaa kuvaava Lunar Reconnaissance Orbiter (LRO) -kuuluotain on tunnistanut 222 tuoretta kraateria, jotka ovat halkaisijaltaan 2–43 metriä.

– Sitä tapahtuu koko ajan, kommentoi kivisadetta Arizonan yliopiston tutkija Emerson Spreyerer Nature-lehdelle. (siirryt toiseen palveluun)

Ainaisessa kivisateessa ei ole mukava elää, mutta jos terveyteen kohdistuvista haasteista selvitään, tutkittavaa kyllä riittäisi.

Onko Kuu ollut aiemmin osa Maata, kuten on epäilty? Jos on, niin Kuussa saisimme tietoa siitä, millainen Maa on ollut aikojen alussa. Löytyykö Marsista merkkejä nykyisestä tai menneestä elämästä? Edes mikrobitasoista?

Kuukylä voisi pääjohtaja Wörnerin mukaan olla myös oivallinen paikka etsiä avaruudesta asteroideja, jotka uhkaavat Maata.

Osallistujat ovat vasta lähtökuopissa, mutta kumpi voittaa kilpajuoksun Kuuhun, Kiina vai ESA? Entä Marsiin, Kiina, Yhdysvallat vai peräti SpaceX? Ken elää, hän näkee.

Juttua varten on haastateltu tutkimusprofessori Minna Palmrothia Ilmatieteen laitokselta ja toimitusjohtaja Tuomas Tikkaa Reaktor Space Labista.