Veripalvelu patistaa luovuttajia liikkeelle ennakoiden – verentarve ei pysähdy juhlapyhinäkään

Veripalvelussa tarvitaan verenluovuttajia jokaisena arkipäivänä noin 800. Erityisesti pitkiä juhlapyhiä ennen verenluovuttajia tarvitaan enemmän, sillä yksi potilas voi tarvita kerralla verta paljon ja sairaaloissa veren tarve saattaa muuttua äkkiä.

Kotimaa
Kantasolujen luovutus verenkierrosta.
Henkilö luovuttamassa verta.Jari Härkönen / Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu

Juhlapyhien jälkeen Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun veritilannebarometrin pisarat ovat melko tyhjiä. Juhlapyhien aikana verenluovutuspaikat ovat kiinni, mutta sairaaloissa verta tarvitaan päivittäin.

– Pisarat kertovat meidän varastotilanteestamme, joka on ennakoiva. Olemme aina hieman etukenossa kutsumassa luovuttajia. Vaikka meidän pisaramme on tyhjä, niin se ei kerro sitä, ettei Suomessa olisi yhtään verta, mutta varastomme kaipaavat kuitenkin täydennystä, sanoo lääkäri Johanna Castrén Veripalvelusta.

Verenluovuttajia tarvitaan joka arkipäivä noin 800. Eniten on tällä hetkellä kysyntää O-ryhmän verestä, sekä A plus -verestä. Veritilanne saattaa muuttua nopeasti, sillä yksikin potilas voi kerralla tarvita verta paljon.

Silloin voi tarkistaa veripalvelun pisaroista mikä on minun veriryhmäni tarve tänään.

Johanna Castrén

Veritilanteen voi tarkistaa Veripalvelun nettisivuilla (siirryt toiseen palveluun) olevasta veritilannebarometrin pisaroista, jota päivitetään jatkuvasti. Erityisesti O miinus -veriryhmän varasto vaatii usein täydennystä, koska sitä kutsutaan niin sanotuksi hätävereksi, eli se sopii verensiirrossa kaikkien veriryhmien potilaille.

– A plus -veren tarve taas johtuu siitä, että se on kaikkein yleisin veriryhmä Suomessa. Potilaalle annetaan pääsääntöisesti oman veriryhmänsä verta, joten suurin osa heistä on A plus -potilaita ja siksi sitä tarvitaan paljon, sanoo Castrén.

Verensiirrot turvalliseksi

Veriryhmät ovat veren punasolujen ominaisuuksiin ja seerumin vasta-aineisiin perustuvia verityyppien ryhmittelyjä. Tärkein ja tunnetuin tapa määritellä henkilön veriryhmä on ABO–järjestelmä, jossa on neljä veriryhmää A, B, O ja AB. Tämän lisäksi nämä neljä veriryhmää jaetaan vielä reesustekijän mukaan reesuspositiiviseen (Rh+) ja reesusnegatiiviseen (Rh-). Rh-positiivisilla esiintyy veren punasoluissa antigeeniä, jota Rh-negatiivisilla ei ole.

Suurin osa heistä on A plus potilaita ja siksi sitä tarvitaan paljon.

Johanna Castrén

Verensiirrossa epäsopivan veren saaminen voi olla hengenvaarallista ja siksi veriryhmä on otettava aina huomioon. Hätätilanteessa potilaalle annetaan aina ensin O miinus -veriryhmän punasoluja, sillä ne sopivat kaikille. Sairaala tutkii potilaan veriryhmän nopeasti ja sen jälkeen hänelle annetaan oman veriryhmän punasoluja. AB plus -veriryhmään kuuluville voidaan antaa minkä tahansa veriryhmän punasoluja. Harva kuitenkaan muistaa ja tietää mitä verta omissa suonissa kulkee.

ABO–järjestelmä keksittiin 1900-luvun alussa ja keksintö teki tarpeellisten verensiirtojen suorittamisen turvalliseksi, varsinkin sen jälkeen kun kehiteltiin tarpeeksi yksikertainen tapa selvittää eri veriryhmät niin veren luovuttajan kuin sen saajan kohdalla.

Soluerottelu.
Soluerottelu.Uzi Varon / Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu

– Peruskoulun biologian oppimäärässä se kertaalleen testattiin ainakin viime vuoteen mennessä. Tavallisen kansalaisen näkökulmasta veriryhmä selvitetään silloin, kun se on tarpeellista, esimerkiksi sairaalassa. Verenluovuttajat saavat veriryhmätiedon luovutuksen yhteydessä. Toivomme, että verenluovuttajat itse pitäisivät mielessään, mihin ryhmään kuuluvat ja silloin voi tarkistaa Veripalvelun pisaroista, mikä on minun veriryhmäni tarve tänään, opastaa Castrén.

ABO–järjestelmän lisäksi on olemassa myös muita järjestelmiä, joiden mukaan henkilön veriryhmä voidaan määritellä. Ne ovat kuitenkin lisätarkennuksia näiden kahdeksan veriryhmän lisäksi.

– Tällöin puhumme muista kuin ABO tai Rh-rakenteista punasolun pinnalla. Pääveriryhmien lisäksi tunnetaan muutamia satoja lisätekijöitä punasolujen pinnalla ja ne voivat tulla merkityksellisiksi silloin, jos joudutaan antamanaan paljon verensiirtoja, kertoo lääkäri Johanna Castrén Veripalvelusta.