Näkökulma: Ups, Länsimetro teki sen taas

Varmaa on vain suuri usko, joka Länsimetro Oy:n toimitusjohtajalla on metrohankkeen etenemiseen ollut, kirjoittaa toimittaja Sara Rigatelli.

Länsimetro
Länsimetro, Aalto-yliopiston asema
Länsimetro, Aalto-yliopiston asemaRonnie Holmberg / Yle

Länsimetro Oy teki sen, minkä kesällä lupasi: tiedotti lokakuun aikana metron jatkoaikataulusta – tosin ilman jatkoaikataulua.

Sattumoisin tieto tuli samana päivänä, kun Yle oli tekemässä uutista aiheesta. Tietoa metro-ongelmista oli tihkunut toimitukseenkin sen verran, että lopputulos näytti selvältä: metro myöhästyisi entisestään.

Näin suoraan ei Länsimetro Oy asiaa todennut. Eilinen tiedote oli helmi tiedotteiden joukossa, otsikolla "Yhteiskoekäyttövaihe jatkuu" (siirryt toiseen palveluun). Tarkkasilmäinen lukija saattoi neljännestä kappaleesta bongata, ettei tammikuun tavoiteaikataulu toteudu.

– Aikatauluarvion edellytyksenä on, että kolmen aseman yhteiskoekäyttötestit on saatu hyväksytysti läpi, metroyhtiön tiedotteessa luki.

Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa, ettei kukaan tiedä tarkkaan, milloin metro valmistuu.

Ei tarvitse olla Einstein päätelläkseen, että yllätyksiä voi ilmetä muillakin seitsemällä asemalla.

Sara Rigatelli

Mistä tämä kertoo? Siitä, että Länsimetro Oy:n julkisuudenhallinta on perustunut enemmän haaveisiin kuin realismiin.

Jo kesällä paljastui, että metron testausvaihe oli suunniteltu utopistisen tiukaksi. Kesän kaaosviikkojen jälkeen Länsimetro Oy otti aikalisän eikä luvannut uutta avajaispäivää ennen kuin testeistä olisi saatu tarpeeksi kokemusta. Se oli viisas liike.

Mutta miksi he astuivat samaan ansaan uudelleen? Vielä reilu kuukausi sitten (siirryt toiseen palveluun) Länsimetro Oy piti kiinni arviostaan, että metro voisi kulkea tammikuussa.

Nyt on selvää, että myös tuo arvio oli laskettu niin idealistiseksi, ettei virheisiin tai takapakkeihin ollut varaa.

Voiko viivästys kestää jopa kesään asti?

– Toivon, että saamme metron aikaisemmin liikkeelle kuin kesällä, Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen vastasi eilen.

Kukaan ei ole eri mieltä siitä, että metron pitää olla turvallinen. Palo-ovien pitää toimia tulen syttyessä ja varavoiman käynnistyä sähkökatkon aikana.

Matkustajia ei voi päästää metroon, ennen kuin jokaisen nippelin toimivuuteen voidaan luottaa.

Mutta kuka on olettanut nippelien pelaavan yhteen kuin unelma? Reaalimaailmassa nippeleissä tuppaa olemaan ongelmia. Lopulta koko metrolinjaston testaus voi tyssätä yhteen oveen, kuten kärjistäen viime viikolla kävi.

Metroyhtiön viimeisin kaunisteluyritys oli karmea silläkin mittapuulla, että insinöörit eivät osaa viestiä.

Sara Rigatelli

Ensimmäisenä testatun Otaniemen aseman loppukokeissa pari palorullaovea ei sulkeutunut, kuulutukset eivät toimineet ja muutama kytkentä petti – joten koko koe joudutaan uusimaan. Sitä oli valmisteltu viikkoja ennakkotesteillä ja kenraaliharjoituksella. Silti systeemi petti.

Ei tarvitse olla Einstein päätelläkseen, että yllätyksiä voi ilmetä muillakin seitsemällä asemalla.

Länsimetron luulisi oppineen kesän jälkeen, että piru piilee yksityiskohdissa. Tuolloin rakennustyöt jumittivat muun muassa yksien savuluukkujen takia.

Julkisuuteen on siis päästetty lupauksia, jotka ovat todellisuudessa toiveikkaita arvauksia. Miksi veronmaksajien kärsivällisyydellä ja rahoilla pelataan näin suurin panoksin?

Länsimetro Oy:n ja heitä avustavan konsulttiyhtiö Swecon vastaus on tylsä: tällaisen maanalaisen palapelin kokoamisesta ei Suomessa, eikä täsmälleen maailmallakaan ole kokemusta. Espoon uudessa metrossa on osia ja järjestelmiä, joita ei ole testattu missään muualla.

Sweco PM:n toimitusjohtaja Maija Jokela sanoo, että kaikki aikataulut ovat todellakin valistuneita arvauksia. Ne on koottu Suomen parhaiden urakoitsijoiden, järjestelmätoimittajien ja lukuisten muiden osapuolten arvioista eikä oikotietä onneen ole. Vasta lopputestit tuovat varmuuden, toimivatko osaset yhdessä.

Miljardihankkeessa moni näkee palasen sieltä, toisen täältä, mutta kokonaiskuva on harvalla: Länsimetro Oy:n pienellä toimistolla, Swecon konsulttijohdolla – ja sen pitäisi olla Länsimetro Oy:n hallituksella.

Hallituksessa istuvilta virkamiehiltä ja poliitikoilta on tosin kohtuutonta odottaa palapelin täydellistä hahmottamista, jos sitä ei hallitse edes projektin johto.

Lopulta varmaa on siis ollut vain se suuren suuri usko, joka Länsimetro Oy:n toimitusjohtajan Matti Kokkisen kasvoilta on heijastunut joka kerta, kun hän on ilmestynyt kameroiden eteen vakuuttamaan länsimetron etenemistä. Hänellä on ainoana vastuu metrohankkeen tiedottamisesta.

Miksi Matti Kokkinen sitten sortui eiliseen rimanalitukseen? Metroyhtiön viimeisin kaunisteluyritys oli karmea silläkin mittapuulla, että insinöörit eivät osaa viestiä.

Tässä yksi valistunut arvaus.

Espoon metrohanke on kestänyt vuosikymmenen ja siinä on ollut monta käännettä: automaatiokiista Siemensin kanssa, maaperäyllätykset, kaavavalitukset ja vino pino muita mutkia, jotka ovat johtaneet hinnan uhkaavaan paisumiseen.

Kenties juuri vaikeuksien takia länsimetron puuhamiehet ovat halunneet nähdä niin epätoivoisesti valoa metrotunnelin päässä, että pienikin valonkaje on sokaissut heidät.

Lisää aiheesta:

Länsimetrohuumori kukkii somessa: "Ei tässä sentään Marsiin olla matkalla"

Näin länsimetron avaus tyrittiin: 8 virhettä, jotka johtivat metrokatastrofiin

Länsimetro myöntää: Metro ei kulje tammikuussa – "Erittäin valitettavaa"

Valtuutettu länsimetrosta: "Syylliset etsitään: kuka tämän sässi ja missä vaiheessa?"

Länsimetroko myöhässä? Tässä surkuhupaisia esimerkkejä Euroopan liikennehankkeista