Ihminen päihittää selvästi tietokoneen diagnosoinnissa – "Yhtä lailla taidetta kuin tiedettä"

Tutkijoita huolettaa, että ihmislääkärikin erehtyy vähintään kerran kymmenestä.

terveys
Lääkäri käyttää näppäimistöä.
Eeva Kuivas / Yle

Kun epämääräiset oireet ahdistavat, kannattaa mennä suosiolla lääkäriin eikä turvautua taudinmäärityksessä tietokoneeseen. Lääkärit nimittäin onnistuvat diagnoosissaan yli kaksi kertaa todennäköisemmin kuin ohjelmat.

Tämä kävi ilmi Harvard Medical Schoolin johtamissa tutkimuksissa, joissa vertailtiin 234 lääkärin ja 23:n kännykkä- tai verkkosovelluksen suoriutumista.

Tutkijat antoivat ihmisille ja sovelluksille ratkottaviksi 45 sairaustapausta. Tehtävänä oli määrittää pelkkien oireiden sanallisten kuvausten perusteella paras mahdollinen diagnoosi ja antaa kaksi seuraavaksi todennäköisintä vaihtoehtoa.

Lääkärien ykkösdiagnoosi tuotti tulosta 72-prosenttisella tarkkuudella, siinä missä sovellusten vastaava prosentti oli 34.

Kun kakkos- ja kolmosdiagnoosi otettiin mukaan, oikeaan osui 84 prosenttia lääkäreistä. Sovellusten onnistumisprosentti nousi tällöin 51:een.

Erot ihmisten ja ohjelmien välillä repesivät suurimmilleen tapauksissa, joissa oireet olivat akuutit ja harvinaiset.

Koneet avuksi virheiden vähentämisessä

Vaikka lääkärit peittosivat sähköiset kollegansa mennen tullen, heilläkään ei ole syytä ylpeilyyn. Harvardin tutkijoiden tulokset sopivat yhteen aiempien arvioiden kanssa, joiden perusteella lääkärit päätyvät 10–15 prosentin todennäköisyydellä väärään diagnoosiin.

Luvun pienentämiseen voisi saada apua koneilta. Tutkijat kirjoittavat raporttinsa lopussa, että tulevaisuudessa pitäisi testata, pystyvätkö algoritmit lisäämään lääkäreiden diagnostista tarkkuutta.

– Kliininen diagnosointi on tällä hetkellä yhtä lailla taidetta kuin tiedettä, mutta teknologia lupaa paljon, sanoo tutkija Ateev Mehrotra yliopiston tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun).

Tietokoneavusteiset tarkistuslistat ja vastaavat turvallisuutta lisäävät järjestelmät ovat yleistyneet parissa vuosikymmenessä. Järjestelmiä käytetään jo lääkintävirheiden vähentämisessä ja tartuntatautien ehkäisyssä.

Samaan aikaan sadat miljoonat ihmiset hyödyntävät verkkopalveluja tai kännykkäsovelluksia oireidensa tulkintaan joka vuosi.

Harvard Medical Schoolin tutkimusraportin julkaisi JAMA Internal Medicine (siirryt toiseen palveluun). Lisää tietoteknisten sovellusten käytöstä taudinmäärityksessä voi lukea esimerkiksi Human Diagnosis Projectin verkkosivuilta (siirryt toiseen palveluun).