Mitä työttömältä odotetaan? Näin työttömyysturva toimisi jatkossa

Työttömyysturvaan valmistellaan uudistusta, joka tulisi voimaan vuoden 2017 lopussa. Sen toteutuminen sellaisenaan on vielä epävarmaa.

politiikka
TE-toimiston logo ovessa.
Työttömyysturvaan suunnitellussa uudessa mallissa työttömän aktiivisuutta seurataan kolmen kuukauden jaksoissa.Yle

Miten työttömyysturva toimii nyt?

Jos työpaikka menee alta, odottaa työttömäksi joutunutta viisi päivää ilman palkkaa tai työttömyysturvaa. Tämän niin kutsutun omavastuuajan työtön joutuu kustantamaan omasta pussistaan.

Ansiosidonnaiseen päivärahaan oikeutetut saavat omavastuupäivien jälkeen keskimäärin 1 464 euroa kuukaudessa 500 päivän ajan. Alle kolmen vuoden työhistorialla ansiosidonnaisen kesto on 400 päivää.

Tämän jälkeen työnhakija putoaa työmarkkinatuelle, joka oli viime vuonna keskimäärin 768 euroa kuukaudessa. Vanhempien luona asuminen tai lapset vaikuttavat työmarkkinatuen suuruuteen.

Työttömälle ei sada automaattisesti mannaa taivaalta nykyisessäkään järjestelmässä, vaan työttömyysetuuksien saaminen edellyttää aktiivista työnhakua ja työllistämispalveluihin osallistumista. Esimerkiksi TE-toimiston osoittamasta työstä kieltäytyminen voi johtaa 30 – 60 päivän karenssiin, jolloin työttömyyskorvauksia ei makseta.

Mistä muutoksista on jo sovittu?

Hallituksen aiempien linjausten mukaisesti nousee työttömyyden alkuun sijoittuvien omavastuupäivien määrä ensi vuoden tammikuussa viidestä seitsemään.

Samalla ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa leikataan rajusti. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan yleinen kesto lyhenee 400 päivään. Alle kolmen vuoden työhistorialla ansiosidonnaista saa muutoksen jälkeen 300 päivän ajan.

Näiden muutosten toteutuminen vuoden 2017 alussa ei riipu työllisyystyöryhmän ehdotuksista.

Mitä muutoksia aktiivimalli toteutuessaan toisi?

Työllisyystyöryhmän raportissa esitellyssä aktiivimallissa hallitus peruisi vuoden 2017 alussa voimaan tulevan omavastuupäivien lisäyksen työttömyyden alkuun. Omavastuupäivien määrä laskisi taas nykyiseen viiteen.

Mallissa on kyse on työttömyysturvan porrastuksesta, joka perustuu työttömän aktiivisuuteen. Sen ytimessä ovat työttömyyden jatkuessa uhkaavat uudet omavastuupäivät, joilta ei makseta työttömyyskorvausta ja joiden toteutumisen työtön voisi välttää olemalla tarpeeksi aktiivinen. Omavastuupäiviä niille työttömille, jotka eivät täytä ehtoja, tulisi kolmen kuukauden jälkeen yksi kuukautta kohden.

Malli nostaisi työttömyyden ensimmäisen kolmen kuukauden työttömyyskorvauksen tasoa noin 3,5 prosenttia vuoden 2017 alun tilanteeseen verrattuna, sillä kaksi omavastuupäivää poistettaisiin. Sen jälkeen korvausten taso olisi 4,65 prosenttia matalampi niillä työttömillä, joihin uudet omavastuupäivät osuvat.

Työttömyysturvan muutos
Nykytilanne kuvaa vuoden 2017 alussa voimaan astuvaa tasoa, jossa työttömyyden alussa on 7 omavastuupäivää. Yle uutisgrafiikka

Millainen on aktiivinen työtön?

Työtön voi osoittaa aktiivisuutensa joko tekemällä osa-aikaisia töitä tai osallistumalla työllistymistä edeltäviin palveluihin.

Leikkurin heilahduksen välttää, mikäli kolmen kuukauden tarkastelujaksolla on ollut töissä vähintään viikon tai tekemällä neljän viikon aikana töitä vähintään 18 tuntia.

Työllistämistä edeltäviin palveluihin lasketaan esimerkiksi työvoimakoulutus, työnhakuvalmennus, omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella ja kuntouttava työtoiminta. Työttömän olisi osallistuttava palveluihin kolmen kuukauden jaksolla vähintään viiden päivän ajan.

Mikä mättää?

Työmarkkinajärjestöillä on aktiivimalliin liittyen useita huolia, joita hallitus on vakuuttanut kuuntelevansa tarkalla korvalla.

Palkansaajapuolella uusia omavastuupäiviä pidetään byrokraattisena ja työnhakijan kannalta sekavana ratkaisuna, joka ei ota huomioon jo nykyisin voimassa olevaa karenssijärjestelmää. SAK:n mukaan mahdollisuudet ehtojen täyttämiseen ja uusien omavastuupäivien välttämiseen ovat erilaiset riippuen siitä, missä päin Suomea työtön asuu ja millä alalla hän työskentelee. Lisäksi SAK pitää mallia kilpailukykysopimuksen vastaisena.

Korkeasti koulutetut työntekijät taas toivovat, että malli ottaisi huomioon myös omatoimisen aktiivisen työnhaun, sillä heille on harvemmin hyötyä TE-toimiston tarjoamista, työllistymistä edistävistä palveluista.

Miten tästä eteenpäin?

Hallituksen mukaan nykyisen karenssijärjestelmän ja omavastuupäivien yhteensovittamista kehitetään yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Yhteistyön tarkempi muoto on vielä auki.

Samaan aikaan valmisteilla on useita työllisyystyöryhmästä poikineita ehdotuksia. Ansioturvan käyttäminen palkkatukena, nollatuntisopimusten pelisäännöt ja työttömyyden aikaisen omaehtoisen opiskelun kehittäminen selvitetään yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Hallitus toivoi uuteen työttömyysturvamalliin siirtymistä vuoden 2017 alkuun, mutta aikataulu on osoittautunut mahdottomaksi. Työllisyystyöryhmän raportissa ehdotetaan, että uudistus astuisi voimaan vuoden 2017 lokakuussa. Silloin alkaisi ensimmäinen kolmen kuukauden tarkkailujakso joka pudottaisi korvauspäiviä vuoden 2018 alussa, mikäli työtön ei ole täyttänyt ehtoja loppuvuoden aikana.