Finanssivalvonta: Eläkeyhtiöt käyttivät työhyvinvointivaroja arveluttavasti

Yhtiöt ovat käyttäneet työhyvinhyvinvointivaroja vastoin niiden tarkoitusta. Niitä on käytetty asiakkaiden houkuttelemiseen. Finanssivalvonta uusii ohjeistuksen.

eläkkeet
Viidenkymmenen euron seteleitä.
Alle 250 euron palautukset menevät helposti kulutukseen, mutta isommat, yli tuhannen euron palautukset käytetään useammin säästämiseen ja sijoittamiseenHenrietta Hassinen / Yle

Finanssivalvonnan selvityksen mukaan työhyvinvointiin käytettyjen varojen määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti.

Vuosina 2014–2015 Fiva teki tarkastuksen työeläkeyhtiöiden rahoittamasta hyvinvointitoiminnasta. Työhyvinvointihankkeilla ja -varoilla on tarkoitus pidentää työuria eli vähentää työtapaturmien riskejä työpaikoilla ja parantaa työhyvinvointia monin keinoin.

Työurien pidentämisen lisäksi varoja oli kuitenkin käytetty myös asiakkaiden kalasteluun, sanoo Finanssivalvonta.

– Me teimme asiasta tarkastuksen ja huomasimme, että näitä käytettiin paljon asiakashankinnassa ja että käytännöt vaihtelivat yhtiöiden välillä, sanoo Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen.

Eläkeyhtiöiden mielestä varojen käytössä ei ollut epäselvyyksiä, mutta sitä Fiva ei uskonut.

– Se oli aika ilmeistä, että näin oli tapahtunut, Tuominen toteaa.

Fiva ei kerro räikeimmin varoja lisänneiden eläkeyhtiöiden nimiä. Mitään rangaistuksia Fiva ei ole myöskään eläkeyhtiöille tapahtuneesta antanut.

– Annoimme kehotuksia siitä miten pitää toimia tulevaisuudessa ja miten toimintatapoja pitää muuttaa, Tuominen sanoo.

Fiva selittää kiltteyttään sääntelyn puutteella. Fivan määräykset ja ohjeet hyvinvointivarojen käytöstä astuivat voimaan vuoden 2016 maaliskuussa.

– Nyt olemme tehneet asiasta ohjeistusta ja uskomme, että käytännöt ovat menossa yhteneväiseen suuntaan, Tuominen sanoo.

Grafiikka

Työhyvinvointirahat olleet osa asiakashankintaa jo pitkään

Fiva selvitti työhyvinvointihankkeiden rahoitusta jo vuonna 2010. Pelkkä ehdotus säädösten selkeyttämisestä ja toiminnan läpinäkyvyyden lisäämisestä ei kuitenkaan ole tuottanut toivottua tulosta.

Nyt suositusten noudattamista aiotaan valvoa tarkemmin, vaikka sekin myönnetään, että kaikkia eläkeyhtiöiden lähettämiä raportteja tuskin ehditään lukea läpi jatkossakaan.

– Osaamme kuitenkin tehdä ne oikeat valinnat ja tehdä niitä asioita, joilla on suuri merkitys ja valvomme myös yhtiöiden välistä kilpailua, Tuominen vakuuttaa.

Työeläkeyhtiöiden tehtävänä on sijoittaa työntekijöiltä ja yrityksiltä perittävät tel-maksut niin, että potti, joka nyt on noin 180 miljardia euroa, riittää tulevaisuudessakin eläkkeiden maksuun.