Lähiöitä uhkaavat remontit ovat pommi, joka on purettava

Yksityisissä taloyhtiöissä odotetaan lakimuutosta, joka antaisi luvan uusia kokonaisia kortteleita.

Kotimaa
Taloyhtiöiden puheenjohtajat Jukka Kasvi ja Mikko Tulokas, Mellunmäki
Taloyhtiöiden puheenjohtajat Jukka Kasvi ja Mikko Tulokas, MellunmäkiKimmo Hiltunen/ Yle

Mellunmäki, Itä-Helsinki: Putkiremonttitaloja

Helsinkiä täydennysrakennetaan vähitellen eri puolilta. Ilmakuvista näkee, että varsinkin kantakaupungin ulkopuolella väljyyttä riittää, muun muassa autojen paikoitusalueilla.

Hyvin suunnitellut, uudet alueet miellyttävät kaupunkilaisia. Väkisin tonteille ahdetut, yksittäiset rakennukset eivät.

Heti Mellunmäen metron pääteaseman takana sijaitsee kahden taloyhtiön väljästi rakennetut tontit laajoine parkkipaikkoineen. Kolmikerroksiset, hissittömät kerrostalot on rakennettu 1960-luvun lopulla. Kahdessa taloyhtiössä on 126 erikokoista asuntoa ja useampi sata asukasta.

Talot näyttävät ulospäin melko hyväkuntoisilta. Ne ovat peruselementtitaloja ja rakennettu nopeasti, kiivaan lähiörakentamis- ja maaltamuuttobuumin aikaan.

Nyt talot ovat kuitenkin tulleet monin tavoin elinkaarensa päähän ja muun muassa iso putkiremontti on ovella. Kahden taloyhtiön hallitukset ovat jo kolmen vuoden ajan ajaneet yhdessä tontille uutta ratkaisua: Vanhat talot purkuun ja tilalle uudet, nykyaikaiset rakennukset esteettöminä ja hisseillä varustettuina, putkiremontin hinnalla.

– Putkiremontin läpivieminen tulisi olemaan erittäin vaikeaa myös minulle itselleni, kertoo parikymmentä vuotta taloyhtiössä asunut toisen talon hallituksen puheenjohtaja Jukka Kasvi.

– Mistä löytyy väliaikainen asunto? Korttelin uudelleen rakentaminen taas tarjoaa mahdollisuuden muuttaa suoraan nykyisestä asunnosta ilman välivaiheita uuteen, esteettömään asuntoon, toteaa puheenjohtaja.

Samalla toteutuisi Helsingin kaupungin toive siitä, että aseman läheisyyteen voitaisiin rakentaa kodit nykyistä useammalle, tässä tapauksessa jopa viisinkertaiselle määrälle ihmisiä.

– Tähän mahtuisi aika paljonkin lisää rakennusoikeutta. Tällä hetkellä pohditaan kaupungin ja eri sijoittajaryhmien kanssa, että minkähän kokoista taloryhmää tähän mahtuisi ja mikä sen taloudellinen arvo saattaisi olla, kertoo puolestaan toinen taloyhtiöiden puheenjohtajista, Mikko Tulokas.

Nykyinen laki sitoo taloyhtiöiden kädet

Mutta mutta. Lainsäädäntö ei edelleenkään anna myöden taloyhtiöiden suunnitelmille. Asunto-osakeyhtiölaki vaatii rakennuksen purkamispäätökseen sadan prosentin yksimielisyyden taloyhtiöissä. Tällä pihalla se ei ole toteutunut.

– Kun vain laki voitaisiin muuttaa määräenemmistöpäätös-pohjaiseksi siten, että isotkin hankkeet voidaan tehdä. Pidämme tarkkaan huolta siitä, että kukaan osakas ei tule taloudellisesti missään mielessä häviämään, Jukka Kasvi painottaa.

Mellunkylän 1960-luvun talojen asukkaista jotkut ovat asuneet samassa talossa alusta asti. Talojen alla sijaitseva oma tontti on nykyisin kuin lottovoitto, ja sen tuoma rakennusoikeus hyödyttäisi kaikkia asukkaita taloudellisesti. Kaikki eivät kuitenkaan siitä faktasta välitä.

– Niin sanotuissa helpoissa rakennuskohteissa, joissa on esimerkiksi julkinen omistaja, rakennuksen korjauskulujen hipoessa 80 prosenttia uuden talon hinnasta, talo puretaan ja tilalle rakennetaan uusi.

Parhaillaan on käynnissä selvitys purkavan lisärakentamisen vaihtoehdoista ja vaikutuksista. VTT:n selvityksen loppuraportin on tarkoitus valmistua kuun lopulla.

Selvityksen taustalla on hallitusohjelman tavoite, jonka mukaan täydennysrakentamisen päätöksentekoa pitää helpottaa. Purkavan lisärakentamisen yhteydessä tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että yksimielisyysvaatimuksesta taloyhtiöiden kohdalla luovuttaisiin.

– Tarkoitus on, että mahdollisella lain muutoksella lisätään taloyhtiöiden toimintamahdollisuuksia hallitusti, toteaa oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Markus Tervonen.

Nykyinen asunto-osakeyhtiölaki on ajalta, jolloin lähiökerrostalojen korjaustarpeet ovat olleet vielä nykyistä vähäisemmät.

– Mellunmäen tapauksen kaltaisia hankkeita ei nykylain valmistelun aikaan tiettävästi ollut suunnitteilla. Silloin ei ehkä vielä voitu myöskään konkreettisesti ennakoida mm. tulevaa muuttoliikettä, siitä aiheutuvaa asuntotarvetta tai maankäytön suunnittelun kehitystä purkavan lisärakentamisen tarpeen kannalta, Tervola kommentoi.

VTT:n selvitykseltä voi odottaa myös osviittaa yksityisten taloyhtiöiden isojenkin rakennushankkeiden projektin hallintaan sekä toimintaan eri viranomaisten välillä.

Pukinmäki, Pohjois-Helsinki: Palkittuja puukerrostaloja

Kivenheiton päässä Pukinmäen asemalta, ihan kulman takana, on viime vuonna valmistunut ja jo palkittukin neljän puukerrostalon kortteli. Arkkitehti Matti Iramon suunnittelemissa taloissa on lähes sata Helsingin kaupungin vuokra- ja asumisoikeusasuntoa.

Helsingin kaupungin palkitut vuokra- ja asumisoikeustalot Pukinmäen aseman kupeessa
Helsingin kaupungin palkitut vuokra- ja asumisoikeustalot Pukinmäen aseman kupeessaKimmo Hiltunen / Yle

Kohteen palkitsi Pohjoismainen yleishyödyllisten asuntotoimijoiden yhdistys NBO 20 kilpailijan joukosta. Palkitsemisen perusteina olivat muun muassa asumisviihtyvyys sekä rakennusten taloudellisuus ja ekologisuus.

Eskolantietä voi kutsua niin sanotuksi helpoksi rakennuskohteeksi huippusijainnilla. Se sijaitsee kaupungin tontilla.

Helsingin asuntotuotantotoimiston toimitusjohtaja Sisko Marjamaa ja Pukinmäen aluearkkitehti Joakim Kettunen
Helsingin asuntotuotantotoimiston toimitusjohtaja Sisko Marjamaa ja Pukinmäen aluearkkitehti Joakim Kettunen.Kimmo Hiltunen / Yle

– Paikalla oli 1960-luvun senioritalo. Se purettiin vuonna 2009 ja tähän vapautui tontti ihan aseman seudulle. Tehtiin asemakaavamuutos ja kaavoitettiin rakennuspaikat. Sen jälkeen oli suunnittelukilpailu ja sen pohjalta löydettiin viime vuonna toteutunut ratkaisu, kertoo kaupunginosa-arkkitehti Joakim Kettunen.

Tämän tyyppiset puukerrostalot ovat uutta pääkaupungissa.

– Tällaisia ei ollut tehty aikaisemmin. Nyt on eri hankkeita käynnissä, muun muassa Woodcity Jätkäsaaressa ja joitain kohteita Viikissä.

– Liikenteen solmukohdassa, mitä Pukinmäkikin on, on hyvät edellytykset täydennysrakentamiselle, tehokkaammalle rakentamiselle sekä palveluiden lisäämiselle.

Pukinmäen asemanseutu, Helsinki
Pukinmäen asemanseutuKimmo Hiltunen / Yle

Pukinmäen asemakaava-arkkitehti uskoo, että melko edullisesti rakennettu Eskolantien kokonaisuus on hyvä lähtökohta koko kaupunginosan uudistumiselle, kasvojenkohotukselle. Pukinmäen nykyinen, punatiilinen yleisilme on pääosin 1980-luvuln peruja.

– Voi tuntua vieraalta ajatukselta, että asuntoja pitää korjata, saneerata jopa purkaa, rakentaa uutta, Kettunen tietää kokemuksesta.

Vanha Vuosaari, Itä-Helsinki: Kaupunki haluaa uutta

Eläkkeellä oleva Vuosaari-seuran aktiivi Juhani Greinert seuraa lähiympäristönsä muutoksia mielenkiinnolla. Osa muutoksista miellyttää, osa ei. Greinertit muuttivat nykyiseen asuntoonsa Vanhassa Vuosaaressa rivitalosta. Ylimmän kerroksen tilava asunto viime vuonna viisikymppisiään viettäneessä, lähes kokonaan saneeratussa taloyhtiössä on Greinertin mielestä todellinen helmi ja löytö. Ympäristökin miellyttää.

Juhani Greinert kotitalonsa edustalla Vanhassa Vuosaaressa
Juhani Greinert kotitalonsa edustalla Vanhassa VuosaaressaKimmo Hiltunen / Yle

– Täällä on luontoa ja talot on väljästi rakennettu. Me olemme senioreita ja haimme nimenomaan hissitaloa. Palvelut on lähellä, metro on lähellä. Siellä on terveysasemat, kaupat. Meillä on taloyhtiössä oma kerhohuone, joka on vapaasti asukkaiden käytössä. Tiloissa kokoontuu naistoimikunta ja ukkokerho.

Vuosaari on 20 vuoden aikana rakentunut pääosin uusi, lähes suomalaisen pikkukaupungin asukasmäärän käsittävä kaupunginosa. Helsingin painopiste rakentamisessa onkin pitkään ollut idässä. Greinertin mielestä Vuosaareen on jo rakennettu tarpeeksi ja läheiset luontoalueet pitäisi nyt jättää rauhaan.

Kaupunki on havitellut täydennysrakentavansa myös Vanhaa Vuosaarta. Se ei asukkaiden mielestä käy.

– Kaupunki on tarjonnut lisärakentamisoikeuksia katujen varsille missä on autokatoksia. Näkymät katoaisivat. Tulisi tiukkaa, ahdasta. Alueen suunnittelijoina ovat samat arkkitehdit kuin Espoon Tapiolalla. Revellit ja nämä. Aluettahan sanotaan köyhien Tapiolaksi.

Mitkä ovat huolestuttavimmat asiat teidän ympäristössänne, mitä esimerkiksi taloyhtiössä vastustatte?

– Se on Niinisaarentien varsi, että lähdetään rakentamaan Mustavuoren ulkoilualuetta.

Laajasuo, Länsi-Helsinki: Uutta ja vanhaa sovussa

Laajasuon uusi alue Etelä- ja Pohjois-Haagan rajamailla on rakentunut valmiiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Pastellisävyiset, harjakattoiset talot toistavat läheisten, 1950-luvulla rakennettujen talojen ilmettä. Ylen kyselyssä alue sai useamman maininnan onnistuneesta uuden ja vanhan yhdistämisestä.

Pohjois-Haagalle on leimallista vehreys. Pihoilla on paljon puustoa, vaikka rakentaminen onkin ollut esimerkiksi Vanhaa Vuosaarta tiiviimpää. Uusi Laajasuo on rakennettu aiemmin rakentamattomalle kaupungin maalle.

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaava-arkkitehti Mikael Ström Laajasuolla
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaava-arkkitehti Mikael Ström LaajasuollaKimmo Hiltunen / Yle

– Tämä on maaperän kannalta ollut vaativa alue rakentaa. Nimi Laajasuo kertoo, että tämä on ollut suota ja sen takia jäänyt alun perin täysin rakentamatta, kertoo Pohjois-Haagan aluearkkitehti Mikael Ström Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Laajasuolle on rakennettu monen kokoisia asuntoja eri asukasryhmille.

– Ohi menee Jokeri-bussilinja, tuleva raitiotielinja. Sen varteen halutaan rakentaa vielä lisää asuntoja. Tässä se on oikeastaan jo tehty. Tässä näkee sen millaista se voi olla, kun vanhaa aluetta tiivistetään.

Laajasuo ei toisaalta näytä erityisen tiiviiltä. Mikael Stöm myöntää, että nykyisellä tiivistämisajattelulla Laajasuo on melko väljä. Mutta alueen suunnitelmat ovatkin 2000-luvun alkupuolelta.

– Harjakattoiset, aika nostalgisen näköiset talot istuvat hyvin tähän paikkaan. Suunnittelijan kannattaa aina miettiä, että mikä sen vanhan alueen luonne on, aluearkkitehti muistuttaa.