Koe uusi yle.fi

Halonen tunnistaa Clintonin paineet: "Nainen ei ole koskaan sopivan kaunis eikä voimakas"

Maailman vaikutusvaltaisimpaan tehtävään, Yhdysvaltain presidentiksi voi nousta ensimmäistä kertaa nainen. Suomen ensimmäinen naispresidentti Tarja Halonen tietää, millaista on olla joidenkin mielestä liian korkealle päässyt nainen.

USA:n vaalit
Presidentti katsoo suoraan kameraan.
Tarjo Halonen.Mikael Rydenfelt

Yhdysvaltain presidenttiehdokas rehentelee voivansa kouria naisia haaroista ja yrittää kuitata sanotun poikien pukuhuonepuheiksi.

Tämä kaikki siis vuonna 2016. Suomen ensimmäinen naispresidentti Tarja Halonen huokaa Helsingin Hakaniemen toimistossaan syvään.

Halosen mukaan asiassa on hyväkin puoli: se, että republikaanien presidenttiehdokkaan Donald Trumpin kommentti paljastaa todellisuuden.

– Se puhdistaa ilmaa, että näin sitä ajatellaan. Eikä se ole pelkkä Trump, joka näin ajattelee, vaan hänellä on iso joukko kannattajia. Ei tällainen ajattelu ole kuollut.

"Tällaisessa ajattelussa" naisen paikka ei ole valtion johdossa. Tällaisessa ajattelussa nainen on heikompi astia, katseiden kohde, jonka perinteistä pelikenttää ovat koti ja lasten kasvatus, niiden ulkopuolella joutuu todistelemaan osaamistaan.

Trumpin tukijoukoissa on nähty ja kuultu seksistisiä, suorastaan naisvihamielisiä kannanottoja. Huorittelua pahempaa on huomaamattomampi naisen vähättely, tekemisten määrittely sukupuolen kautta.

Halonen muistaa hyvin, millaisiin asenteisiin hän Suomessa törmäsi pyrkiessään ja päästessään presidentiksi ensimmäisen kerran vuonna 2000.

Minäkin muistan. Tutkin Tampereen yliopiston graduuni eri tv-kanavien presidentinvaaliuutisointia. Yksi havainnoista oli, että TV-kameroiden edessä Haloselta kysyttiin toistuvasti kuinka hän jaksaa kiivastahtista kampanjointia. Kilpakumppani Esko Ahon jaksamista ei samalla tavalla kyseenalaistettu.

Kuusitoista vuotta on kulunut, mutta yhä naisehdokkaan jaksamisesta ollaan huolissaan. Kun demokraattien presidenttiehdokas Hillary Clinton sairastui kesken kampanjan keuhkokuumeeseen, vastapuoli piti tätä todisteena, etteivät Clintonin energia ja voimat riitä presidentintehtävään.

Halonen sanoo tuntevansa suurta sympatiaa Clintonia kohtaan, ja miksei tuntisi, lasikaton rikkojat kun näyttävät joutuvan taistelemaan samanlaisia stereotypioita vastaan molemmin puolin Atlanttia.

Yhdysvaltain Suomen suurlähetystössä koolla suomalaisia vaikuttajanaisia USA:n presidentin puolison Hillary Clintonin vierailun yhteydessä 10. heinäkuuta 1996. Kuvassa vasemmalle eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen, Hillary Clinton, suurlähettilään puoliso Ruth Goldway, ulkoministeri Tarja Halonen ja suurlähettiläs Derek Shearer.
Hillary Clinton tapasi suomalaisia vaikuttajanaisia, muun muassa ulkoministeri Tarja Halosen, vieraillessaan Suomessa presidentin puolisona heinäkuussa 1996. Tapaamista Yhdysvaltain suurlähetystössä Helsingissä emännöi silloisen Suomen-suurlähettilään puoliso Ruth Goldway.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

"Ei ole oikeankokoista laukkua kunniakomppanian tarkastamiseen"

Tarja Halonen nousi presidentiksi EU-puheenjohtajakauden kiireisestä ulkoministerin tehtävästä. Takataskussa oli pitkä poliittinen ura ministeripesteineen ja juristin koulutus.

Mutta sen sijaan, että olisi kiitelty asiaosaamista, alkoikin ulkomuotoon keskittyvä arvostelu. Halonen muistaa hyvin, millainen kohu nousi ensimmäisellä valtiovierailulla Ruotsiin hänen käsilaukustaan, tuosta kuuluisasta "Muumimamman laukusta".

– Naistenlehdellä oli suuri huoli, onko käsilaukkuni oikeankokoinen ja onko minulla oikeanlaiset neuvojat vaatteissa. Opin hyvin äkkiä, ettei oikeankokoista laukkua kunniakomppanian tarkistamiseen ole olemassakaan. Laukku on paras antaa kokonaan pois.

Halonen sanoo suhtautuvansa vaatekritiikkiin nykyään huumorilla. Hän kuitenkin myöntää, ettei arvostelu aina tuntunut mukavalta.

– Vaatteiden arvostelu on vain hienovaraisempi tapa pistää purkkiin, Halonen hymähtää.

Tarja Halonen ja Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa Halosen valtiovierailulla Tukholmassa 2.5.2000.
Presidentti Tarja Halonen sai julkisuudessa ryöpytystä laukustaan, jota hän kantoi kunniakomppanian tarkastuksessa ensimmäisellä valtiovierailulla Ruotsissa.Leif R Jansson / Lehtikuva

Hänen mukaansa naispresidenttiä yritettiin survoa joko miehen tai puolison muottiin. Ja usein tätä tekivät nimenomaan naistoimittajat, mikä Halosta näyttää selvästi sapettavan.

Lienee laiha lohtu, että naisen pätevyyden arvostelu ulkonäön kautta vaikuttaa olevan universaali ilmiö.

Vaatteiden arvostelu on vain hienovaraisempi tapa pistää purkkiin.

Tarja Halonen

Myös Hillary Clintonin ulkomuoto on joutunut suurennuslasin alle jo vuosikymmenien ajan.

Arvostelu on ollut paikoin raakaa. Hänen reisiään on arvosteltu leveiksi ja rintojaan pieniksi. Sapiskaa on tullut 1990-luvun presidentinpuolisovuosien samettihiuspannoista aina ulkoministerivuosien poninhäntälookiin. Clinton on puuskahtanut ulkomuoto- ja vaatekohuille hieman Halosen tyyliin.

– Jos haluan pitää silmälasejani, pidän silmälasejani. Jos haluan vetää hiukseni taakse, niin vedän hiukseni taakse. Joissain tilanteissa näihin asioihin ei kannata käyttää paljon aikaa, ulkoministeri Clinton kuittasi Intian ja Bangladeshin vierailun jälkimainingeissa vuonna 2012, kun mediassa oli päivitelty Clintonin meikitöntä ja arkisena pidettyä ulkomuotoa.

Mutta jos toimii valtionjohdossa, ulkonäkövaatimuksiin joutuu joskus taipumaan, vaikka itse suhtautuisi vaatteisiin lähinnä välttämättömänä lämmikkeenä.

Kuvakooste Hillary Clintonin housupuku-tyylistä.
Hillary Clinton luonnehtii itseään housupukufaniksi. Vaalikampanjassaan pukeutumisneuvoja hänelle antaa tiettävästi muotilehti Voguen päätoimittaja.Gary He / Jim Lo Scalzo / Shawn Thew / Peter Foley / EPA ja Yle Uutisgrafiikka

Halonen käytti muotisuunnittelijoita apuna itsenäisyyspäivän juhlapuvuissa, muulloin ei. Clintonin kerrotaan saavan vaalikampanjassaan pukeutumisvinkkejä ja -opastusta tyyliguruna pidetyltä Anna Wintourilta, maineikkaan muotilehden Voguen päätoimittajalta.

Lieneekö pukeutumisneuvojien vai aikojen muuttumisen ansiota, mutta tämän vuoden kampanjassa Clintonin vaatetus ei ole noussut juuri lainkaan esille, ainakaan lyömäaseena. Tai ehkäpä kriitikoiden suut on sulkenut Clintonin oma luonnehdinta itsestään "pantsuit aficionadona", housupukufanina.

Presidentti Halosen mukaan juuri Clinton itse ja Saksan liittokansleri Angela Merkel ovat tasoittaneet tietä naisjohtajille vaatekysymyksissä.

Halosella on myös kokemukseen perustuva vaatevinkki, jota hän on auliisti tuoreille valtionjohtotehtäviin nousseille naisille jakanut. Se kuuluu näin:

– Pitkät mustat housut ja värikäs jakku on paras yhdistelmä.

Niin, ja hatut kannattaa Halosen mukaan unohtaa. Niistä kun riittää loputtomasti jupinaa.

"Ruma lesbo" ja "Riittävän kiva"

Johtavaan asemaan nousseet naiset saavat varautua myös persoonansa läpivalaisuun.

Hillary Clinton on toistuvasti saanut kuulla olevansa tylsä, luennoiva ja etäinen. Tarja Halosta sanottiin äksyksi. Tosin se oli luonnehdintojen lempeimmästä päästä.

– Minä olin ruma, kommunistinen, lesbo, au-äiti ja kaikkea muuta mahdollista. Minua syytettiin, etten ollut kunnollinen säädyllinen naisihminen, Halonen sanoo ja täräyttää:

– Nainen ei ole koskaan sopivan kaunis. Eikä sopivan voimakas.

Vanha vitsi on, että siinä missä mies on päämäärätietoinen, nainen on hankala. Halosen mukaan naisjohtajan täytyy olla vahva, mutta jyrätä ei modernissa demokratiassa voi.

– Ei tarvitse olla rautarouva. Päinvastoin. Rauta on liian kovaa. Pitäisi olla äärimmäisen vahva, mutta joustavalla tavalla. Ja pitää olla roppakaupalla itseen kohdistuvaa huumoria.

epa000279058 Finland's President Tarja Halonen gestures as she addressesd the high level meeting entitled 'A Fair Globalization Implementing the United Nations Millennium Declaration' at UN Headquarters in New York City Monday 20 September 2004. The General Debate of the General Assembly begins Tuesday 21 September at UN Headquarters
Halosen mukaan naispresidentti sai maailmanpolitiikan pelikentillä näkyvyyttä ja puheaikaa. Kuvassa Halonen YK:n yleiskokouksessa vuonna 2004.MATT CAMPBELL / EPA

Olin ruma, kommunistinen, lesbo, au-äiti ja kaikkea muuta mahdollista.

Tarja Halonen

Hillary Clinton puolestaan vastasi persoonaansa kohdistuvaan arvosteluun viime kesänä harvinaisen suorasukaisena pidetyssä tekstissään (siirryt toiseen palveluun).

Clinton myönsi, että saattaa vaikuttaa etäiseltä, varautuneelta ja tunteettomalta. Hän muisteli vuosikymmenien takaisia oikeustieteellisen pääsykokeita, jossa mieshakijat olivat painostaneet pois häntä ja muutamaa muuta naishakijaa. Pokan piti pitää jo silloin.

– Minun täytyi oppia jo varhain hallitsemaan tunteeni. Se on raskas tie. ... En pidä itseäni kylmänä tai tunteettomana, eivätkä niin tee perheeni eivätkä ystäväni. Mutta jos joskus siltä vaikuttaa, en voi syyttää siitä muita, Clinton kirjoitti.

Clintonin presidentinvaalikampanja on tietoisesti pyrkinyt pehmentämään hänen julkikuvaansa. Vuoden 2008 kampanjaan verrattuna tällä kertaa esiin on tiukan asiaosaamisen ohella pyritty nostamaan myös ehdokkaan hauskoja ja lämpimiä puolia sekä tuotu esiin henkilökohtaisempaa perhehistoriaa.

Tavoitteena on, että Clinton olisi enemmän kuin "likable enough", riittävän kiva, kuten tuolloinen kilpakumppani Barack Obama häntä vuoden 2008 esivaalikampanjassa luonnehti.

Samaan aikaan kun Clintonista halutaan leipoa helpommin lähestyttävää, Donald Trumpille osa yleisöstä näyttää sallivan varsin räyhäkästä esiintymistä. Olisiko Trumpin tavalla käyttäytyvä nainen päässyt koskaan yhtä pitkälle?

Halonen pyörittää päätään.

– En usko. Tuollainen rooli on varattu miehille.

Ydinturvallisuushuippukokouksen ryhmäkuva vuodelta 2010.
Halonen osallistui Obaman ydinturvahuippukokoukseen vuonna 2010 Yhdysvalloissa. Naisia valtionjohtajien kokouksessa oli vain muutama.AOP

"Laiminlyöttekö perhettänne?"

Naisjohtaja ei voi väistää kysymyksiä perheestään. Tarja Haloselta tivattiin vuoden 2000 presidentinvaalikampanjan toisen kierroksen aikana toistuvasti, laiminlyökö hän perhettään ja jääkö kotona jotain tekemättä.

– Sanoin, että lapseni ja mieheni ovat täysi-ikäisiä. Mutta kun sitä jankattiin, kerroin, että en ehdi villasukkia kutomaan, Halonen muistelee.

Suomalaiset naiset vastasivat lähettämällä presidentille pyykkikoreittain villasukkia ja niiden mukana viestejä: "ei se näistä voi olla kiinni". Halonen pitää sukkalähetyksiä osoituksena Suomen vahvasta naisten tasa-arvoliikkeestä ja on selvästi tyytyväinen.

Halonen on jakanut sukkia eteenpäin pr-lahjoina lämpimänä todisteena suomalaisesta tasa-arvopolitiikasta. Viimeinen pari on juuri lähdössä Turun kirjamessuilla vierailleelle saksalaiselle toimittajalle.

Lea Elf ja Tarja Halonen Hakaniemen hallissa.
Presidentiksi pyrkiessään Haloselta tivattiin toistuvasti jääkö kotitöistä jotain tekemättä.Mauri Ratilainen / AOP

Naisjohtajan miehen pitää olla kunniallinen.

Tarja Halonen

Sietokykyä kysytään myös naisjohtajan perheeltä. Miespuolison kohtelu on Halosen mukaan julkisuudessa kovakätistä.

– Naisjohtajan miehen pitää olla kunniallinen, mieluiten tiedemies tai toimittaja, joka ei ole paljon esillä ja on mieluummin vaitelias, Halonen pohtii. Hän mainitsee esimerkkeinä Angela Merkelin ja Irlannin entisen presidentin Mary Robinsonin aviomiehet.

Hillary Clintonilla ei tätä etua ole, aviopuolisona kun on uskottomuudesta kiinni jäänyt ja siitä valtakunnanoikeuteen joutunut entinen presidentti. Donald Trumpin tukijoukoissa jopa Bill Clintonin syrjähyppyjä on yritetty vierittää Hillary Clintonin syyksi. Tässä suhteessa Halonen nauraa päässeensä Clintonia helpommalla, koska "Pentti on pysynyt kaidalla tiellä".

Kuva piirroksesta, jossa seisovat hääasuissaan Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi, vieressä kaksi kissaa.
Presidentti Halonen avioitui Pentti Arajärven kanssa omien sanojensa mukaan "virkamiesten protokollan helpottamiseksi". Avioitumisesta vitsailtiin julkisuudessa, minkä Halonen sanoo kysyneen huumoria.Mikael Rydenfelt

Tosin vailla haavoja ei perhesuhteiden julkinen myllytys sujunut Halosenkaan tapauksessa. Hänen pitkään kestänyt suhteensa Pentti Arajärveen tuotti protokollaosastolle päänvaivaa, Halosen Arajärvestä epävirallisesti käyttämä "naapurinmies"-titteli kun ei oikein taipunut virallisiin yhteyksiin.

– Nauroimme, että menimme lähinnä virkamiesten protokollan helpottamiseksi naimisiin. Julkisuudesta tuli onnitteluja tyyliin "Arajärvi-parka, Halosella se on kuusi vuotta, mutta Arajärvellä koko ikä", Halonen sanoo.

Hän vaikuttaa yhä harmistuneelta, ja Hakaniemen toimiston kokoushuoneen tunnelma jäätyy hetkeksi.

– Se tuntuu ehkä hauskalta vitsiltä, mutta jos niin onnittelisi hääparia, niin kyllä siinä varmaan kysyttäisiin huumorintajua avioparilta ja sukulaisilta.

Vaikka Halosta on kohdeltu julkisuudessa välillä armottomasti, hän kiirehtii kuitenkin lisäämään, ettei maailma menneissä pyöriskelemällä varmasti paremmaksi muutu.

Sitä paitsi osa hääonnitteluista oli kilttejä. Yhden niistä Halonen on kehystänyt toimistonsa seinälle. Piirroskuvassa Halonen ja Arajärvi seisovat häätamineissa kissat vierellään.

"Clintonin valinta olisi vahva signaali"

Samalla seinällä on kehystettynä myös Halosen ja Yhdysvaltain nykyisen presidentin Barack Obaman yhteiskuva. Obama on signeerannut kuvaan nimensä ja omistustekstin "Presidentti Haloselle - Ihaillen, Barack Obama".

Halosesta Obaman kainalossa otettu kuva todentaa, kuinka maailmanpolitiikan pelikentillä naiseudesta sai selvää hyötyä.

– Pieni maa tuli paljon paremmin huomatuksi, kun oli naispresidentti. Se yhdistettynä suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan antoi puheaikaa ja on tuonut julkisuutta käsittääkseni myönteisellä tavalla.

Eikä pidä vähätellä naispresidentin antaman roolimallin merkitystä. Suomalaiselle tytölle on Halosen jälkeen selviö, että myös hänestä voi tulla presidentti. Moni muistaa myös pikkupojan, joka Halosen aikana kysyi, voisiko hänestäkin tulla presidentti.

Valokuva kuvasta, jossa Halonen on Barack Obaman kanssa.
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ja Tarja Halonen poseeraavat yhteiskuvassa, joka roikkuu kehystettynä Halosen toimistossa. Halonen arvioi Hillary Clintonista tulevan Obaman seuraaja.Mikael Rydenfelt

Ei kannata olla naama ruvella lasikaton rikkomisesta, jos muita ei tule perässä.

Tarja Halonen

Jos Halosen arvio toteutuu ja Hillary Clintonista tulee Yhdysvaltain seuraava presidentti, valinnalla on Suomen ensimmäisen naispresidentin mukaan valtavaa maailmanlaajuista merkitystä.

– Se on erittäin vahva signaali sellaisille maille, joissa tasa-arvon saavuttaminen on vaikeaa. Sillä usein on käytetty esimerkkinä, että eihän isoissa valtioissa Yhdysvalloissa, Kiinassa, Venäjällä tai Etelä-Afrikassa nainen ole presidenttinä.

Halosen mielestä naisten voimaantuminen on tuonut myös miehille mahdollisuuden uudenlaisiin rooleihin. Mutta kun naiset rikkovat viimeisiä lasikattoja, osaa miehistä valta-aseman menettäminen pelottaa. Halosen mukaan tietylle miesryhmälle naisten voimaantuminen on merkinnyt vallan vähenemistä.

– Keski-ikäiset ja Trumpin ikäiset miehet vaikuttavat vähän hermostuneilta, mutta pojat ovat onneksi parempia kuin isänsä.

Tästä huolimatta Halosen mielestä Suomenkaan ei ole varaa jäädä pöyhistelemään tasa-arvon mallimaana. Hän ei halua jäädä Suomen ensimmäiseksi ja viimeiseksi naispresidentiksi.

– Yksi kerta ei riitä. Ei kannata olla naama ruvella lasikaton rikkomisesta, jos muita ei tule perässä.