Taloustieteen professori suomalaisten talouslukutaidosta: "Täällä vältetään ylenpalttista velkaantumista ja ollaan konservatiivisia raha-asioissa"

Suomalaiset hallitsevat omaa talouttaan ja siihen liittyviä käsitteitä hyvin, mutta hyväksikään todettu talouden lukutaito ei välttämättä auta, kun pitäisi ymmärtää esimerkiksi sote-uudistuksen rahoitusmalleja.

talous
Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi.
Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi.Tuomo Rintamaa / Yle

Suomalaisten taloudellinen lukutaito on 30 maan vertailussa toiseksi korkein, selviää OECD:n uudesta tutkimuksesta. Suomessa asiaa on tutkinut Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi yhdessä Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskasen kanssa.

Kalmi selittää suomalaisten menestymistä vertailussa kolmella asialla: korkealla koulutustasolla, median seuraamisella ja talousjuttujen tarkalla lukemisella sekä kansanluonteella.

– Verrattuna ehkä Etelä-Eurooppaan suomalaiset ovat huolellisia, täällä vältetään ylenpalttista velkaantumista ja ollaan konservatiivisia raha-asioissa, selvittää Kalmi.

Jotain parannettavaakin

OECD:n taloudellisen lukutaidon määritelmä perustuu kolmeen eri osa-alueeseen: taloudelliseen tietämykseen, taloudelliseen käyttäytymiseen ja taloudellisiin asenteisiin. Panu Kalmin mukaan Suomi oli tasaisen vahva kaikilla näillä osa-alueilla, vaikka jäikin kokonaisvertailussa Ranskan taakse.

Taloudellista tietämystä mitattiin esimerkiksi korkotasoon ja inflaation ymmärtämiseen liittyvillä kysymyksillä eli haluttiin selvittää ihmisten tiedollisia valmiuksia hallita omaa talouttaan.

Taloudellista käyttäytymistä selvitettiin esimerkiksi budjetointiin, laskujen maksamiseen ja ostovertailuihin liittyvillä kysymyksillä ja taloudellisia asenteita säästämiseen ja suunnitelmallisuuteen liittyvillä kysymyksillä.

– Vaikka suomalaiset menestyivät eri osa-alueilla tasaisen hyvin, aina on jotain parannettavaakin, toteaa Kalmi ja mainitsee esimerkkinä heikommasta osa-alueesta talouden suunnittelun ja säännöllisen budjettien tekemisen.

Talouslukutaito voi kehittyä pienestä pitäen

Panu Kalmi sanoo, että koululaitos on tärkeässä asemassa taloudellisen lukutaidon opettamisessa. Vaikka peruskouluikäiset eivät vielä itse hoida raha-asioita, voidaan hyvät tavat ja käytännöt esimerkiksi säästämisessä oppia jo pienestä pitäen.

– Jo taskurahoista voidaan osa panna syrjään, vinkkaa professori.

Peruskoulussa talousasioiden opetus on Panu Kalmin mukaan kehittynyt oikeaan suuntaan.

– Uudessa opetussuunnitelmassa talousasiat tulevat jo neljänneltä luokalta mukaan. Samalla on kehitetty uusia kokeellisia oppimismenetelmiä kuten yrityskylä, jotka sopivat erityisen hyvin koululaisille, jotka eivät pääse vielä itse talouspäätöksiä tekemään.

Tietoa on tarjolla

Peruskoulun lisäksi Panu Kalmi antaa kiitosta suomalaiselle medialle ja toimittajille. Hän luonnehtii toimittajien taloustuntemusta keskimäärin oikein hyväksi.

– Varmasti se vaihtelee, mutta erityisesti talousasioihin erikoistuneessa mediassa taso on korkea, sanoo Kalmi, jonka mukaan huomionarvoista on myös se että Suomessa on useita medioita, jotka tarjoavat nimenomaan kuluttajatalouden kannalta tärkeää tietoa.

– Tiedon ja sen saatavuuden puutetta ei voi ensimmäisenä alkaa valittamaan, jos on puutteita talouden hallinnassa, kuittaa Kalmi.

Kalmi muistuttaa kuitenkin, että OECD:n tutkimuksessa liikutaan talouden mikrotasolla ja käsitteissä, jotka ovat yleensä yksiselitteisiä. Vaikka tietää mitä tarkoitetaan inflaatiolla, korolla ja riskin hajauttamisella, ei välttämättä ymmärrä, miten sote pitäisi rahoittaa tai milloin velkaelvytys on perusteltua.

– Kun siirrytään makrotasolle, siilloin liikutaan paljon monimutkaisemmalla tasolla eikä yksiselitteisiä vastuksia ole.