Uutta tutkimustietoa juomisesta – Juoda kannattaa vain kun on jano

Nielemisrefleksi heikkenee automaattisesti, kun elimistö on saanut tarpeeksi juotavaa, todetaan tuoreessa australialaistutkimuksessa.

terveys
Vettä vesihanasta lasketaan juomalasiin.
Antti Heikinmatti / Yle

Ihmiskeho on juomasuosituksia viisaampi, väittää Melbournen Monashin yliopiston tutkimus. Aivotutkija Michael Farrellin vetämän tutkimusryhmän tulokset ovat ristiriidassa ainakin Suomessa voimassa olevien juomasuositusten kanssa.

Farrellin tutkijat pyysivät 20 koehenkilöä juomaan suuria määriä vettä. Vettä piti juoda rankan urheilusuorituksen jälkeen sekä tilanteessa, joissa heitä ei janottanut ollenkaan. Tutkittavat raportoivat, että juominen tuntui vaikealta silloin, kun janon tunnetta ei ollut.

Kokeen toisessa osassa tutkittavien aivoista otettiin MRI-kuvia jo ennen juomista. Selvisi, että aivojen oikean puolen etuosien toiminta lisääntyi huomattavasti, mikäli tutkittava joi vettä ilman janon tunnetta. Tutkijoiden mukaan elimistö alkaa puolustautua heikentämällä nielemisrefleksiä, jos keho ei halua juotavaa.

Proceedings of the National Academy of Sciences (siirryt toiseen palveluun) –tiedelehdessä julkaistussa artikkelissa tutkijat kertovat saaneensa ensimäistä kertaa selville, että liiallinen juominen on elimistölle todella kovan työn takana. Aivot tekevät kaikkensa, jotta ihminen ei joisi liikaa.

Tutkijoiden mukaan juomamääriin tai kellonaikoihin perustuvat juomasuositukset eivät ole järkeviä. Varmuuden vuoksi tai varastoon juomista ei tarvita, sillä kehoa kuuntelemalla tietää, koska on jano. Poikkeuksia tietenkin on, tutkijat muistuttavat. Esimerkiksi vanhukset juovat janon tunteen heikentymisen tai muistamattomuuden vuoksi usein liian vähän.

Suomessa voimassa suositus juoda 1-1,5 litraa päivässä

Eri maissa voi olla hyvinkin erilaisia juomasuosituksia. Yhdysvalloissa puolueettomia terveyssuosituksia jakava Institute of Medicine suosittelee miesten juovan pieninä kerta-annoksina peräti kolme litraa ja naisten 2,2 litraa vettä päivässä. Kerta-annoksien määräksi neuvotaan jopa 13 lasillista.

Suomessa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan vuonna 2008 antaman suosituksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan nesteitä tulisi juoda litrasta puoleentoista. Kerta-annoksia suositellaan juotavan viidestä kahdeksaan. Imettäviä äitejä lukuun ottamatta määrän pitäisi riittää. Normaalisti syövä ihminen saa nestettä myös ruuan yhteydessä.

– Pelkällä vedellä voidaan ja on suositeltavaa tyydyttää koko päivittäinen nesteen tarve. Suomessa kunnallinen vesijohtovesi on laadultaan hyvää ja se on suositeltavin vesi, sanoo _Juomat ravitsemuksessa _-työryhmää tuolloin vetänyt THL:n erikoistutkija Liisa Valsta.

VRN:n kanta on, että suositeltua suurempien määrien juomisesta ei ole hyötyä terveydelle. Yli kolmen litran juominen päivässä ei normaalitilanteissa pitäisi olla kenellekään tarpeellista. Kuumissa oloissa rehkiminen tai liikunta lisäävät tietysti juomatarvetta. Terveellä ihmisellä myös janon tunne lisääntyy tuolloin.

THL:n Valsta muistuttaa, että esimerkiksi psykiatrisiin sairauksiin voi liittyä vaarallista liikajuontia. Elimistö ei siis aina osaa estää juomista.