WWF: Ilmastonmuutos näkyy jo Suomen eläinlajeissa – "Vaikutuksia vaikea ennustaa"

Ilmaston lämpeneminen saa osan eläinlajeista siirtymään pohjoisemmaksi. Täällä Pohjolassa ei kylmempiä alueita noin vain riitä, sillä vastassa ovat tunturien laet ja Jäämeri.

luonto
Ihminen tarkastamassa norpan pesää pesintäajan jälkeen.
Vielä voidaan vähälumisina talvina tehdä saimaannorpalle apukinoksia, mutta mitä sitten tehdään, kun jäätä ei ole? Tätä pohditaan WWF:ssä. Kuvassa tutkitaan pesintäkauden jälkeen tyhjentynyttä saimaannorpan pesää, joka on tehty ihmisen kasaamaan apukinokseen.Miina Auttila / Metsähallitus

Ilmaston lämpeneminen näkyy jo Suomen luonnossa, ilmenee Maailman luonnonsäätiön WWF:n tänään maanantaina julkaisemasta raportista.

Järvet ja meri ovat entistä lyhyemmän aikaa jäässä, kasvillisuus on muuttunut ja puuraja siirtynyt pohjoisemmaksi.

– Näillä muutoksilla ja varsinkin talviaikaisen lämpötilan nousulla on voimakkaita vaikutuksia Suomen lumesta ja jäästä riippuvaiseen eläinlajistoon, sanoo WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen tiedotteessa.

Naali on jo kadonnut lähes kokonaan Suomesta ja tunturipöllö pesii täällä vain satunnaisesti. Ilmaston lämpenemisestä kärsivät myös ahma, saimaannorppa ja lohikalat.

Edessä synkkää ja leutoa

Jäähyväiset? Raportti ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomen arktiseen eläinlajistoon summaa tieteellisen tiedon yhteen, eikä sen antama kuva ole valoisa.

Maapallon pohjoisin osa eli arktinen alue lämpenee noin kaksi kertaa muuta maapalloa nopeammin.

Arktinen alue on ilmastonmuutoksen uhri, mutta se myös nopeuttaa osaltaan ilmastonmuutosta: Jäätiköiden sulaminen pohjoisessa nostaa merenpintaa toisella puolella maapalloa. Veden lämpeneminen happamoittaa merta ja muuttaa ilma- ja merivirtoja.

Lisäksi sulavasta ikiroudasta voi vapautua kasvihuonekaasuja, jotka voivat nostaa maapallon lämpötilaa vaarallisesti.

Suomen ilmaston ennustetaan lämpenevän voimakkaasti vuosisadan loppuun mennessä. Lämpeneminen on voimakkainta talvella. Luvassa on siis leudompia talvia, runsaampia sateita ja myrskyjä.

Pohjois-Suomen arvioidaan lämpenevän vuosisadan loppuun menneessä kuudella asteella.

Liian vähän tai vääränlaista lunta

Vaikka Suomi ei kokonaisuudessaan ole arktista aluetta, meillä on lumesta ja jäästä riippuvaisia lajeja, kuten ahma ja saimaannorppa, jotka tarvitsevat kinoksia pesimiseen. Saimaannorpalle on kolattu apukinoksia, mutta nekään eivät auta, jos jäätä tai lunta ei ole.

Tunturisopulit taas elävät lumipeitteen alla sammalta syöden, mutta talviset vesisateet muuttavat lumipeitteen jäiseksi ja kovaksi, jolloin ravinnonsaanti vaikeutuu.

Arktisten lajien ravintoketjut ovat yksinkertaisia, ja lajeja on vähemmän kuin muilla maapallon alueilla. Tämän takia jokaisen lajin painoarvo on suuri, eikä yksittäinen laji ole korvattavissa. Esimerkiksi tunturisopulien kato tietää naalille ja tunturipöllölle laihoja vuosia.

Lämpö aikaistaa pesintää, mutta ravintoa ei välttämättä löydy

Lintujen esiintymisalueet ovat jo siirtyneet pohjoisemmaksi. Pohjoisten lajien kaipaamia kylmempiä pakopaikkoja ei Pohjolassa vain riitä kovin pitkään, sillä vastassa ovat tunturien laet ja Jäämeri.

Varhaisempi lumien sulaminen on saanut arktiset linnut aikaistamaan pesintäänsä keskimäärin puoli päivää vuodessa viime vuosikymmeninä.

Se puolestaan aiheuttaa uuden ongelman: sopivaa ravintoa ei välttämättä olekaan tarjolla juuri silloin, kun poikaset syntyvät.

Leudompien talvien takia osa vesilinnuista onkin jäänyt Suomeen talvehtimaan. Täällä ei ole kuitenkaan varauduttu siihen, joten sopivia talvehtimisalueita ei ole suojeltu.

Vesien lämpeneminen yli kolmella asteella on kaloille haitallista. Kylmän veden kalalajeista lohikalat voivat hävitä kokonaan, jos niille ei löydy riittävän viileää ja hapekasta vettä. Lämpimämpi vesi tuhoaa mätimunia ja tappaa poikasia.

Ilmastonmuutos on monimutkainen ilmiö, jota on vaikea ennustaa, WWF:n raportti muistuttaa.

– Vaikkei joku laji suoraan kärsi ilmaston lämpenemisestä, sille tärkeät saalislajit voivat taantua. Lämpeneminen voi myös tuoda loisia tai uusia kilpailijoita, Sampsa Vilhunen sanoo.