1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmavoimat

Reserviläiset valmistautuvat ilmasotaan Ruska-harjoituksessa – ruotsalaiset ensi kertaa harjoitusvastustajina

Ilmavoimien sodan ajan joukoista 90 prosenttia on reserviläisiä. He toimivat kaikissa muissa tehtävissä, paitsi hävittäjälentäjinä.

ilmavoimat
Ruska ilmavoimat kertausharjoitus
Radiologi Juho Pylväläinen (edessä) työskentelee Ruska-harjoituksen kenttäsairaalassa Rovaniemellä. Siellä pystytään tekemään niin yksinkertaista sisäelinkirurgiaa kuin amputointejakin.Antti Mikkola / Yle

Moottorien jyly vaimentaa puheen Rovaniemen kentällä, kun Hornetit rullaavat liikkeelle. Hävittäjän liikkeelle lähtöä on edeltänyt perusteellinen tarkastus. Lentokonemekaanikkojen apuna on ollut tamperelainen insinööri Iikka Hyttinen.

– Toimin apumekaanikkona eli näiden Hornet-hävittäjien käyttöhuoltotehtävissä, kertoo Hyttinen, joka 10 vuotta sitten varusmiehenä sai puolen vuoden koulutuksen hävittäjien huoltotehtäviin.

– Paljon on pysynyt mielessä, välillä näitä asioita jopa muistelee. Toisaalta todella paljon on pikkujuttuja unohtunutkin.

Hyttinen on yksi 700:sta reserviläisestä, jotka osallistuvat Ruska 16-harjoitukseen Lapin lennoston alaisuudessa. Lennoston komentaja, eversti Mikko Kauppala kertoo, että tosi paikan tullen reserviläiset muodostaisivat 90 % ilmavoimien joukoista. Nyt heitä on kutsuttu kertausharjoituksiin poikkeuksellisen suuri määrä.

– Viikonlopun koulutuksen jälkeen reserviläinen pystyy valvottuna huoltamaan Hornetia, Kauppala toteaa. Reserviläiset osallistuvat myös tulenkäytön johtamiseen, ilmavalvontaan ja kohteiden suojaamiseen.

Avainhenkilöt kertaavat joka toinen vuosi

Kutsu kertausharjoitukseen tulee yleensä 5 -10 vuoden välein.

– Harjoitusmäärä saisi olla isompi, mutta siihen vaikuttaa tietysti kertausharjoituksiin osoitettu rahallinen resurssi. Tietysti meillä on painopisteitä myös koulutettavien reserviläisten osalta eli erityistä teknistä osaamista tarvitsevia reserviläisiä kertausharjoitutetaan nopeammalla aikasyklillä. Sellaisiakin reserviläisiä on, jotka käyvät joka toinen vuosi kertaamassa.

Ruska-harjoitukseen osallistuu kaikkiaan 2600 reserviläistä, sotilasta ja varusmiestä. Päätukikohdat ovat Rovaniemellä ja Tikkakoskella. Maassa keskitytään liikkuvan taistelutavan harjoitteluun. Kauppala selvittää, että se tarkoittaa esimerkiksi hävittäjien siirtelyä tukikohdan sisällä niin, että vihollisen tiedustelumiehet eivät pysy perässä.

– Tukikohdassa on ennen kaikkea estettävä konekaluston tuhoutuminen maahan ja siksi tehdään tukikohdan sisäisiä ryhmitysmuutoksia. Tosi tilanteessa sillä on erittäin suuri merkitys, jos pysytään vastustajan tiedustelun ja maalittamisen ulkopuolella.

Myös linkkimastot ja uudet ranskalaiset keskivalvontatutkat ovat helposti liikuteltavia.

"Punaiset" harjoitusvastustajat ensi kertaa ulkomailta

Taivaalla harjoitusvastustajana ovat Luulajan Kallaxin tukikohdasta Gripeneillään ilmaan nousevat ruotsalaiset. Pohjoisen taivaalla yhteisharjoitukset ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa ovat lähes viikottaisia, mutta nyt Ruotsi osallistuu ensimmäistä kertaa kansalliseen ilmasotaharjoitukseen. Ilmatankkausmahdollisuuden lisäksi ruotsalaisten mukanaolo tuo toivottua haastetta suomalaisohjaajille, joiden täytyy ottaa huomioon Gripen-hävittäjien erot Horneteihin verrattuna.

Suomi ei pääsotaharjoituksessa paljasta puolustuksestaan mitään sellaista, mitä ruotsalaiset eivät jo tietäisi. Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön tiivistäminen on julkilausuttu poliittinen tahto molemmin puolin Pohjanlahtea. Yhteistyö koskee toistaiseksi vain rauhan aikaa. Jos päätös puolustusliitosta tehtäisiin, toimisiko yhteistyö saumattomasti ?

– Kyllä me aika yhteensopivia Ruotsin ilmavoimien kanssa ollaan. Eri analyysin paikka sitten on, että mitä harjoitusta tarvittaisiin, jos yhteistyötä vielä tiivistettäisiin, Kauppala muotoilee.

Lue seuraavaksi