Saksalla menee hyvin – silti populismi kasvaa

Saksassa maahanmuuttovastaisen puolueen kannatus nousee ja populismi kukoistaa erityisesti itäisessä Saksassa, vaikka maan talous on hyvässä jamassa. Kirjeenvaihtajamme Dan Ekholm kävi selvittämässä, miksi.

Ulkomaat
Pegida-liike on kohta kaksi vuotta osoittanut mieltää muslimeja vastaan Saksan Dresdenissä.
Pegida-liike on kohta kaksi vuotta osoittanut mieltää muslimeja vastaan Saksan Dresdenissä.Uwe Tautenhahn

Saksan työttömyys ei ole ollut näin matalalla sitten Saksojen jälleenyhdistämisen vuonna 1990. Talous kasvaa maltillisesti ja valtion verotulot kasvavat selvästi. Saksalla on varaa antaa lisää resursseja puolustukseen, teiden rakentamiseen ja ylläpitoon, laajakaistan vetämiseen, eläkkeiden korotukseen, poliisien resursseihin ja kehitysyhteistyöhön.

Silti protesti- ja populistipuolue Vaihtoehto Saksalle -puolueen AfD:n kannatus nousee ja maahanmuuttokriitikot marssivat kaduilla. Varsinkin itäisessä Saksassa populismi on erityisen suurta.

Dresden Pegida-liike on kohta kaksi vuotta marssinut Dresdenin kaduilla lähes joka maanantai vastalauseena muslimien läsnäololle Saksassa. Tähtäimessä on muitakin maahanmuuttajaryhmiä, vihreitä, vasemmistolaisia, mutta myös kristillisdemokraatteja, ja ennen kaikkea liittokansleri Angela Merkel.

– Emme ole tyytyväisiä Merkelin ja kumppaneiden väärään politiikkaan. Heidät pitää saman tien erottaa, koko eliitti tuolla ylhäällä. Saksan kansa ei tätä pakolaispolitiikkaa halua, Ralf-niminen mies sanoo. Hän osallistuu Pegidan mielenosoitukseen.

DDR:n aikoina Dresdenin sanottiin sijaitsevan tietämättömyyden laaksossa. Länsi-Saksan TV-signaaleja ei tänne Elbe-joen laaksoon ylettynyt, vaan ihmiset olivat Itä-Saksan propagandan varassa. Epäluottamus tiedotusvälineitä kohtaan on täällä edelleen suurta. "Valelehdistö", mielenosoittajat huutavat.

Kun heiltä yrittää saada haastatteluja, joissa he voisivat kertoa omasta todellisuudestaan tai maailmankatsomuksestaan, hyvin harva suostuu sanomaan mitään. Kulkueessa on myös korpraalityyppisiä vartijoita, jotka yrittävät estää haastatteluja. Pegida-liikkeen perustaja Lutz Bachmannkaan ei anna haastattelua periaatesyystä.

Viha kohdistuu enimmäkseen Saksan lehdistöön. Suomi herättää vähemmän intohimoja, sen sijaan nyökkäyksiä tai jopa hyväksyntää.

Venäjämieliset populistit

Venäjämielisyys on olennainen osa Pegida-liikkeen toimintaa. Neuvostoliiton aikana KGB-agentti Vladimir Putin oli Dresdenissä ulkomaankomennuksella. Mielenosoituksissa näkyyy usein Venäjän lippu ja venäjämielisiä ihmisiä.

– Putin ei ole tehnyt meille mitään pahaa, kun katsoo mitä maailmassa tapahtuu. Jenkit käynnistävät sotia ja pakolaiset tulevat tänne, Olaf Klein sanoo oma-aloitteisesti. Täällä ei paljon välitetä, millainen helvetti Aleppo on ja kuka siellä pommittaa.

Pegidan kulkueessa näkyy liittokansleri Angela Merkeliä solvaavia julisteita. Yhdessä hänellä on natsiunivormu päällä, mutta hakaristin sijaan käsivarsinauhassa on eurosymboli. Toisessa julisteessa lukee, että "Obama haluaa tuhota meidät (saksalaiset) ja Merkel auttaa häntä siinä".

Ennen kuin Pegidan kulkue lähtee liikkeelle poliisi antaa ohjeita megafonilla. Kulkueessa ei saa muun muassa juoda alkoholia eikä heittää roskia kadulle. Lopuksi poliisin edustaja toivottaa mielenosoittajille menestyksekästä päivää. Tuhannet mielenosoittajat taputtavat käsiään ja hymyilevät. Tästä nousi seuraavana päivänä iso haloo. Muun muassa Saksin osavaltion sisäministeri halusi selvityksen, miksi virkavalta toivottaa populisteille menestystä.

Pegidalla ja oikeistopopulistisella Vaihtoehto Saksalle -puolueella AfD:lla on läheiset suhteet. Tosin puoluejohto joutuu pitämään hajurakoa Pegidaan, joka esittää välillä hyvin kärjekkäitäkin mielipiteitä.

Pegida-liikkeen mielenilmaus.
Pegida-liikkeen mielenilmaus.Uwe Tautenhahn

Muslimit ja Merkel syntipukkeina

Kohta kaksi vuotta Pegidan kuorma-auton lavalta on kiihotettu kuulijoita, lietsottu vihaa ja pelkoa muslimeja ja muita ryhmiä kohtaan.

Dresdenin moskeijan edessä räjähti vastikään palopommi. Pegidan tilaisuudessa tätä vähätellään, puhuja uskoo muslimien itse räjäyttäneen palopommin, koska se sopii uhrin rooliin, jotta he saisivat huomiota ja tahtonsa läpi. Puhujapöntössä uumoillaan myös, olisiko turvallisuuspalvelu iskun takana, koska halutaan syyttää kaupungin ”patriootteja” tapahtuneesta. Pegidalaiset haluavat sen sijaan itse asettua uhrin rooliin.

– Olemmeko me saksalaiset seuraavassa sukupolvessa ja sen jälkeen tulevissa polvissa päättävä kansa tässä maassa vai ei, Götz Kubitschek kysyy puhujapöntöstä.

Saksan väestöstä noin 11 prosenttia on ulkomaalaisia. Suurin ryhmä ovat turkkilaiset, sen jälkeen puolalaiset ja italialaiset.

Saksan kansallispäivänä, tai Saksan yhtenäisyyden päivänä, 3. lokakuuta oli maanantai. Silloin oli myös Pegidan marssipäivä. Tai iltakävely kuten he itse sanovat. Tänä vuonna Saksan yhtenäisyyden päivän pääjuhlaa vietettiin juuri Dresdenissä. Kaupungin oopperataloon kokoontuivat Saksan valtionjohto, muita merkkihenkilöitä sekä diplomaatteja.

Satakunta pegidalaista osallistuu huutokonserttiin oopperan ulkopuolella. He näyttävät keskisormea, viheltävät pilleihin ja huutavat ”Merkel pois” tai vain ”häivy häivy”. Muutama tunti myöhemmin Merkelin mollaaminen jatkuu mielenosoituksessa.

– Ehkä rouva Merkel ajattelisi ja toimisi eri tavalla, jos hänellä olisi ollut pari lasta, joille hän voisi antaa tämän maan jonain päivänä, Götz Kubitschek sanoo.

Toinen puhuja onnistuu paremmin kiihottamaan pegidalaisia karismaattisuudella.

– Emme ole äärioikeistolaisia, vaan olemme äärimmäisen oikeassa. Me tunnemme kovaa todellisuutta ja tunnustamme tosiasiat. Me huudamme suurella antaumuksella: me olemme kansa, Michael Stürzenberger huutaa.

Tuhannet mielenosoittajat huutavat tahdissa: Me olemme kansa, me olemme kansa, me olemme kansa.

Wir sind das Volk -iskulause he ovat kopioineet DDR:n aikaisilta mielenosoittajilta, jotka vastustivat kommunistista diktatuuria vuonna 1989. Rinnastus DDR:n vapaustaisteluun on monen saksalaisten mielestä loukkaava. Silloin oppositio oli vaarassa joutua Stasin vankiloihin, jos he uskalsivat uhmata hallitusta. Pegidalaisia sellainen kohtalo ei uhkaa.

Populistien menestys voi näyttää erilaiselta

Wolgast on pikkukaupunki lähellä Itämerta koillisessa Saksassa Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa. Wolgast elää matkailusta, ja vanhasta sota-alustelakasta on vain murusia jäljellä. Kuukausi sitten pidetyissä osavaltiovaaleissa 35 prosenttia väestöstä äänesti oikeistopopulistista Vaihtoehto Saksalle-puoluetta, eli AfD:tä. Se on puolueelle ennätystulos.

Wolgastin kaupunki.
Wolgastin kaupungissa Itämeren rannan tuntumassa 35 prosenttia ihmisistä äänesti Vaihtoehto Saksalle-puoluetta syyskuun alussa. Se on Saksan ennätysUwe Tautenhahn

Kaupungin pormestari Stefan Weigler ei ole innoissaan AfD:n vaalimenestyksestä, mutta hän ei myöskään niele kaavamaisia selityksiä, miksi vaaleissa kävi niin kuin kävi.

– Me sanomme ja kuulemme sen hyvin usein: Ihmiset täällä tuntevat, että osavaltiohallitus on jättänyt heidät heitteille. Siihen löytyy monta syytä, pormestari Weigler sanoo.

Wolgastin työttömyysaste on 8,1 prosenttia, mikä on huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin.

Kaupungin sairaalan synnytys- ja lastenosastot suljettiin sen sijaan alkuvuodesta sote-tyyppisessä uudistuksessa, vaikka kaupunkilaiset vastustivat sitä ja keräsivät nimikirjoituksia sulkemista vastaan. Käräjäoikeus muutti muualle ja poliisien määrää vähennettiin. Jopa Deutsche Bank sulki pankkikonttorinsa. Kaupunkilaiset ovat saaneet tarpeekseen siitä, että yhteiskunnan palveluita jatkuvasti heikennetään.

– AfD:n kampanjassa julistettiin tällaisia asioita: lietsottiin pelkoja, otettiin muka ihmisten huolet tosissaan ja pakolaiskysymys oli pääasiassa, pormestari Stefan Weigler sanoo.

Wolgastin pormestari Stefan Weigler.
Wolgastin pormestari Stefan Weigler.Uwe Tautenhahn

Mirko on noin 30-vuotias mies Wolgastista. Hän on tänään iloinen, koska hän on saanut vuokrasopimuksen. Ennen sitä hän oli koditon. Töitäkin hän on saanut rakennustyön apulaisena. Hänellä on varma mielipide siitä, miksi enemmän kuin joka kolmannes wolgastilainen äänesti AfD:tä.

– Tänne on tullut liian paljon ulkomaalaisia, kerta kaikkiaan liian monta. Omia saksalaisia kansalaisia syrjäytettiin, Mirko sanoo.

Eläkeläispariskunta Hiltrud ja Knut Husemannilla on selvä näkemys siitä, miksi vaaleissa kävi niin kuin kävi.

– Liikehuoneistot täällä tyhjenevät, täällä ei ole mitään ostovoimaa, eläkkeellä opettaja Hiltrud Husemann sanoo.

Hän kertoo, että nuoret muuttavat muualle työn perässä tai parempien palkkojen toivossa.

– Tämä on protesti, Knut Husemann sanoo.

Rouva keskeyttää ja lisää:

– Mitä ihminen täällä voi tehdä, hänellä ei ole muuta kuin äänioikeutensa, Hiltrud sanoo. Hänen mielestään vanhat vallassa olevat puolueet ovat epäonnistuneet.

Pakolaiskysymys ei ollut Husemannien mukaan mikään suurempi kysymys vaaleissa.

– Ei, täällä ei ole juurikaan mitään pakolaisia, Hiltrud Husemann sanoo.

Talouden käyrät näyttävät hyvältä

LeipzigTämä oli Itä-Saksan vapausliikkeen synnyinseutuja vuonna 1989 ennen kuin Berliinin muuri murtui. Saksan taloudella menee hyvin ja työttömyys on pienempi kuin koskaan jälleenyhdistämisen jälkeen.

Leipzigin keskustaa.
Saksan taloudella menee hyvin ja työttömyys laskee. Silti tyytymättömyyttä löytyy.Uwe Tautenhahn

Saksalla on EU:n toiseksi pienin työttömyys heti Maltan jälkeen. Eurostatin mukaan Saksan työttömyys on 4,2 prosenttia, mutta maan omien työvoimaviranomaisten mukaan työttömyysaste on 6,3 prosenttia. Sitäkin pidetään Saksassa hyvin pienenä. Silti tyytymättömyyttä löytyy ja populismi kasvaa. Leipzigin yliopiston politiikan tutkija katsoo lukujen taakse.

– Kyllä, taloudella menee hyvin. Kyllä, on vähemmän työttömiä. Yhä enemmän ihmisillä on kuitenkin epävarmoja työsuhteita, politiikan tutkija Hendrik Träger Leipzigin yliopistosta sanoo.

Hän mainitsee vuokratyöläiset, määräaikaiset työsopimukset ja matalapalkkaiset työt.

– Monet eivät huomaa talouden nousua, sitä ei huomaa omassa lompakossa kuun lopussa, Träger sanoo.

Hendrik Träger Leipzigin yliopiston politiikan tutkija.
Hendrik Träger Leipzigin yliopiston politiikan tutkija.Uwe Tautenhahn

Ei ole myöskään suoraa yhteyttä populistien menestyksen ja talouden välillä, koska äänestäjäkunta on kirjava. Jotkut äänestävät populisteja, koska oma tilanne on huono, toiset taas siksi, että Merkelin kristillisdemokraatit eivät ole tarpeeksi konservatiivisia.

Itäisessä Saksassa on länsiosia huomattavasti vähemmän pakolaisia ja ulkomaalaisia ylipäätään. Silti vastustus on täällä suurempaa ja väkivallanteot pakolaisia kohtaan huomattavasti yleisempiä.

Mutti Merkel pelastaa koko maailmaa

Berliini. Albrecht von Lucke on politiikan aikakauslehti Blätter für deutsche und internationale Politikin päätoimittaja. Hän istuu usein TV-studioiden sohvilla kommentoimassa Saksan poliittista tilannetta. Hän näkee myös muita syitä populismin nousuun.

–Voidaan puhua keskiluokan paniikista. Samanlainen suuntaus nähtiin 1920- ja 1930-luvuilla. Tämä pelko johtuu finanssikriisistä, sosiaalietuuksien tiukennuksista ja epävarmuudesta. Tämä kriisi lyö läpi ja johtaa oikeistopopulismiin, joka tarjoaa yksinkertaisia ratkaisuja. Eli ulkomaalaiset ja pakolaiset ulos, von Lucke sanoo.

Viime vuoden marraskuussa Saksaan saapui yli 200 000 turvapaikanhakijaa. Tämän vuoden elokuussa heitä tuli enää 4 200. Vaikka pakolaisten tulo on hiipunut, tyytymättömyys Merkeliin jäi.

Viime valtakunnallisissa vaaleissa Merkel oli suosionsa huipulla. Riitti, kun hän sanoi: ”Tunnette minut”. Sanoma oli se, että Merkel huolehtii saksalaisista, tuli mitä tuli. Pakolaiskriisin myötä tämä tilanne on muuttunut.

– Ennen puhuttiin Merkel-äidistä, joka piti huolta saksalaisista. Tilalle tuli koko maailman äiti, joka huolehtii pakolaisista. Tämä on politiikkaa, jossa yksi uhri korvattiin toisella, Albrecht von Lucke sanoo.

Albrecht von Lucke on politiikan aikakauslehti Blätterin päätoimittaja.
Albrecht von Lucke on politiikan aikakauslehti Blätterin päätoimittaja. Hän on huolestunut populismin noususta.Uwe Tautenhahn

Von Lucke on huolestunut populismin ja mahdollisen autoritaarisen vallan noususta Euroopassa.

– Todistamme autoritaarisen vallan läpimurtoa, esimerkiksi Puolassa, Unkarissa, Ranskassa ja Itävallassa. Emme voi olla varmoja siitä, mitä olemme lännessä pitäneet varmana asiana vuodesta 1945, nimittäin demokratiasta. Se on todellakin vaarassa, päätoimittaja Albrecht von Lucke sanoo.