Uhrattujen koirien muumiot yllättivät muinaisella hautausmaalla

Koirat oli tapettu ja asteltu nukkumaan ikiunta ichmaintiaanien sotavainajien seuraan.

arkeologia
Perunkaravtonkoira marmoriportaikossa.
Koirilla on ollut perulaisille kautta aikain sekä kulttuurisesti että käytännöllisesti suuri merkitys. Perunkarvatonkoira on ollut muun muassa lämmön lähde kylminä talviöinä. Nyttemmin se on myös virallinen osa Perun kulttuuriperintöä. Kuvassa poseeraa limalainen Nuri Huala.Elsa Estremadoyro / EPA

Perun pääkaupungin Liman eläintarhan alta on löytynyt tuhannen vuoden takainen sodan uhrien hautausmaa, jossa lepää väkivaltaisesti kuolleiden ihmisten lisäksi uhrattuja koiria. Niiden jäänteet ovat säilyneet erittäin hyvin; muumiolla on jäljellä jopa turkit. Science (siirryt toiseen palveluun)-lehden sivulla on kuvia löydöistä, ja Ruptly TV (siirryt toiseen palveluun):llä on kaivauksista YouTube-video.

Kauan ennen eläintarhan ja kasvitieteellisen puutarhan perustamista alue oli pyhä ainakin kolmelle muinaiselle kulttuurille eli inkoille, ichmoille ja Liman kulttuurille. Ichmojen aikaa olivat 900–1400-luvut. Hautausmaa on 1000-luvulta.

Koirien kuolinsyy on ilmiselvä, sillä monilla on yhä kaulan ympärillä köysi, jolla ne kuristettiin. Osan kurkku oli viilletty auki.

Kankaisiin käärityt ja nukkuma-asentoon asetellut koirauhrit olivat luultavasti osa hautajaisrituaalia, arkeologit sanovat. Joissakin muinaisissa perulaiskulttuureissa uskottiin, että koirat opastavat ihmiset tuonpuoleiseen.

Uhratut koirat olivat samaa rotua

Suurin osa ihmisvainajista oli 20–40-vuotiaita, sekä miehiä että naisia. Tutkijat ovat päätelleet heidän kuolleen sodassa, koska kalloissa, kylkiluissa ja raajoissa on jälkiä rajusta väkivallasta. Haavat eivät myöskään olleet ehtineet alkaa parantua ennen kuolemaa.

Vaikka Perusta on löydetty pari muutakin koirauhrien hautausmaata, Liman eläintarhan löytö on ainutlaatuinen, sillä muualla koirat on haudattu yksin. Ei kuitenkaan vaikuta siltä, että koirat olisivat haudoissa saattamassa tiettyä isäntää tai emäntää. Vain kaksi vainajaa on saanut koiran aivan viereensä.

Nainen katselee lasin takana olevaa suurta ruukkua, jonka kolmiulotteisessa koristelussa ihmishahmot pitävät käsiä päänsä päällä.
Ichmakulttuurin sulautui inkakulttuuriin 1400-luvulla. Ichmat jättivät jälkeensä pyramideja ja hauta-aarteina jalometallikoruja ja keramiikkaa. Tämä kansallismuseosta Limasta lainattu ruukku oli näytteillä Firenzessä Italiassa kymmenen vuotta sitten. Marco Bucco / EPA

Liman eläintarhan alueella on kaikkiaan 54 erillistä pyhää paikkaa. Ensimmäiset löydettiin 15 vuotta sitten, mutta vasta nyt alue on todella alkanut paljastaa salaisuuksiaan, arkeologi Lucénida Carrión Sotelo kertoo.

Tukijoiden uusin löytö on syyskuulta. Haudassa on ihmisen lisäksi kymmenen koiraa ja kaksi marsua. Kaikki koirat olivat samaa rotua: 7–20-kiloisia, lyhytturkkisia ja mustalaikullisia.

Karvaton koira on osa kulttuuriperintöä

Löytö on hyödyllinen myös niille tutkijoille, jotka selvittävät Etelä-Amerikan kesytettyjen koirien sukupuuta. Inkojen aikaan eli 1200–1500-luvuilla koirat olivat jo vakiintunut osa kulttuuria. Edelleen tunnettu rotu, perunkarvatonkoira, esiintyy inkakeramiikan kuvissa.

Rodun tiedetään saaneen alkunsa jo 300-luvulla. Vuonna 2001 rotu julistettiin osaksi Perun kansallista kulttuuriperintöä. Suomen kennelliiton viimevuotisen tilaston mukaan Suomessa rekisteröitiin 39 perunkarvatontakoiraa.

Lähteet: AFP, Yle