Perunankuorissa piilee suuri mahdollisuus – aineksia olisi lääketeollisuudenkin tarpeisiin

Perunatehtaissa kuorintajätteestä syntyy valtavia vuoria. Kuoret eivät joudu hukkaan, vaan ne käytetään eläinten rehuna, mutta jatkojalostuksella kuorista olisi moneksi.

peruna
Perunoita kaupan vihannestiskillä.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Perunatehtaissa kuorinta-ainesta ja perunajätettä syntyy yhtä paljon kuin itse päätuotetta - perunaruokia ja jalosteita.

– Mitään ei mene hukkaan. Kaikki tuotannosta tuleva perunajäte ja kuoriaines menee eläinten rehuksi. Varsinaisia perunankuoria meillä ei jää, vaan kuoriaineksesta tulee raasteen tyyppistä tuotetta, selventää Öströmin Perunatuotteen yrittäjä Sami Öström Kristiinankaupungista.

Nykytiedon mukaan perunankuoriaines voitaisiin edelleen jatkojalostaa ja erottaa siitä erilaisia ainesosia.

– Siitä voidaan erottaa ainesosia lääkkeisiin, kemian teollisuus hyötyy perunankuorista ja rehuna käytetty tuontisoijan proteiini voitaisiin korvata kuoriaineksella, tietää Ylistarossa toimivan Perunantutkimuslaitoksen johtaja Jussi Tuominen.

Kuorista lääkettä

Perunankuoret sisältävät muun muassa glykoalkaloideja, jotka sopivat syöpälääkkeisiin. Ainesta saadaan pääasiassa perunasta, mutta myös raaoista tai vihertävistä tomaateista.

Perunan glykoalkaloideja kutsutaan solaniiksi ja tomaatin tomatiiniksi. Suurina annoksina ne ovat lievästi myrkyllisinä terveydelle haitallisia.

– Glykoalkaloideja voidaan käyttää myös kemianteollisuudessa. Peruna sisältää paljon eri komponentteja, joita tähän mennessä on hyödynnetty vain vähän ja tutkittavaakin vielä riittää, sanoo Tuominen.

Proteiinit ja glykoalkaloidit voidaan erottaa kuorista jo ennenkuin ne viedään eläinten rehuksi.

Tuontisoijasta 90 prosenttia on geenimuunneltua. Kuluttajat ja monet tuottajat arvostavat muuntelusta vapaata eli GMO:sta vapaata soijaa.

– Jalostuksen tuloksena perunankuorilla voidaan korvata myös ulkomainen tuontisoija, ennakoi Tuomisto.

Perunayrittäjä tuo asiaan toisen näkökulman.

– Jos ravintoaineet erotetaan kuorista ennekuin ne päätyvät rehuksi, niin tuote ei enää ole houkutteleva maanviljelijän kannalta. Juuri ravintoaineiden takia perunatehtaiden jäte kelpaa maatiloille, sanoo Öström.

Öströmin tehtaalta perunan kuoriainesta menee laajalti pohjalaismaakuntien tiloille.

Perunankuorille oma jalostuslaitos

– Nyt pitäisi saada aikaan laajempi organisoituminen. Tärkkelysteollisuuden ja perunatehtaiden kuoret pitäisi kerätä yhteen laitokseen, jossa ne sitten jatkojalostettaisiin. Pienille pakkaamoille kuorien erottelu on liian iso investointi, ehdottaa Tuomisto.

– Päätuotteen käyttö kaipaa potkua, mutta ennen kaikkea perunan sivutuotteet kaipaavat tehostamista, summaa Tuomisto.

Vaihtoehtoja kuoriaineksen käytölle on mietitty myös perunatehtaalla.

– Olemme etsineet vaihtoehtoja kuoriaineksen ja jäteperunan käytölle. Yksi vaihtoehto on ollut käyttää se energiantuotantoon ja toinen on liittynyt proteiinien erottamiseen, mutta kaikista vaihtoehdoista nykysysteemi on ollut tehokkain ja ympäristöystävällisin, sanoo Öström.

Perunasta myös biomuovia

Tällä hetkellä biomuovi tuotetaan kaatamalla Brasilian sademetsiä.

– Suomessa jäteperunaa ja perunatärkkelystä voitaisiin yhdistää puuhiokkeeseen eli metsäteollisuuden sivutuotteeseen. Siitä saataisiin biomuovia ja se olisi todellinen ekoteko, Tuomisto kehaisee.