Hyppää sisältöön

Puu taipuu Tampereella pipaksi – sellusta voi tehdä paljon muutakin kuin paperia

Biotalouden tulevaisuuteen uskovat yritykset ja tutkijat kehittävät uutta käyttöä puuraaka-aineelle. Sellusta voi myrkyttömästi jalostaa muun muassa tekstiilikuituja.

Puukuidusta langan kautta pipoksi
Katso Yle Uutiset Pirkanmaan juttu biotalouden uusista tuulista. Tampereen teknillinen yliopisto on mukana kehittämässä puupohjaisia tekstiilikuituja, joilla korvattaisiin ympäristöä rasittavia puuvilla- ja öljypohjaisia kuituja.

Projektitutkija Taina Kamppuri esittelee vihreää pipoa, joka on neulottu Tampereen teknillisessä yliopistossa valmistetusta puupohjaisesta tekstiilikuidusta. Ainutlaatuisen neulepipon – tamperelaisittain pipan – merkki on "Biocelsol".

– Puupohjainen kuitu on iholla miellyttävän pehmeää, silkkimäistä. 

Tampereen teknillisellä yliopistolla kehitetään menetelmää, jossa puubiomassasta jalostetaan tekstiilikuitua, joka voisi olla vaihtoehtoinen materiaali puuvillalle ja synteettisille tekokuiduille. Selluloosamuuntokuituja kehittävät myös VTT ja Aalto-yliopisto.

– Sekä puuvilla että öljypohjaiset tuotteet rasittavat ympäristöä. Siksi niille kannattaa etsiä korvaajia, sanoo Kamppuri.

Myrkytön vaihtoehto viskoosikuidulle

Selluloosaa on käytetty viskoosikuidun raaka-aineena vuosikymmeniä, mutta viskoosin valmistukseen tarvitaan myrkyllistä rikkihiiltä.

– Me käytämme selluloosan biomuokkausta. Selluloosa muutetaan liukenevaan muotoon entsyymien avulla, kertoo Taina Kamppuri.

Tekstiilikuidun valmistus on monivaiheinen prosessi. Biomuokkauksen jälkeen selluloosaliuos märkäkehrätään kuiduksi ja siitä edelleen langaksi. Langasta voi neuloa tai kutoa tekstiilituotteita.

Taina Kamppuri ja Johanna Lahti esittelevät puukuidusta neulottua pipoa. Kuva: Matias Väänänen / Yle

TTY:n materiaaliopin laitoksella on sekä märkäkehruukone että langan valmistukseen tarvittava hienokehruukone.

Tutkimustulokset ovat lupaavia

Suomessa ei toimi tehdasta, joka jalostaisi selluloosasta tekstiilikuitua. Tamperelaistutkijoiden mukaan teknillisellä yliopistolla kehitetty menetelmä sopisi myös teolliseen tuotantoon.

– Tutkimustulokset ovat lupaavia, kuittaa projektitutkija Taina Kamppuri.

– Me olemme pystyneet tutkimuksissamme osoittamaan, että prosessi toimii myös teollisessa mittakaavassa.

Puupohjaisia tekstiilikuituja voidaan yliopistotutkija Johanna Lahden mukaan käyttää moneen tarkoitukseen.

– Vaatteet tulee tietysti mieleen ensimmäisenä, mutta käyttökohteina voisivat olla myös esimerkiksi erilaiset sisustustekstiilit, hygieniatuotteet ja kuitukankaat.

Usko puupohjaiseen biotalouteen on vankka

Tamperelaistutkijat ovat mukana mm. isossa Uusi puu -hankkeessa, jossa etsitään konkreettisia tuotteita ja ratkaisuja biotalouden edistämiseksi. Erityisesti heitä kiinnostaa, mitä kaikkea Äänekoskelle rakennettavassa biotuotetehtaassa tulevaisuudessa tuotetaan.

– On hienoa olla mukana työssä, jossa suomalaiselle uusiutuvalle luonnonvaralle etsitään uusia käyttökohteita, sanoo Taina Kamppuri.

– Suomessa on vireillä paljon hankkeita, joilla pyritään korvaamaan perinteisiä muovipohjaisia materiaaleja. Esimerkiksi pakkausteollisuudessa puupohjaisten materiaalien tutkimus on todella vilkasta, kertoo Johanna Lahti.

VTT:n mukaan puuvillatekstiilit vastaavat noin 40 prosenttia maailman tekstiilimarkkinoista ja öljypohjainen polyesteri lähes kokonaan loput. Muuntamalla Suomen nykyinen hakkuuylijäämä kuiduksi pystyttäisiin korvaamaan viidennes maailman puuvillasta. Puuvillan korvaaminen puukuidulla vapauttaisi peltoalaa ruoan tuotannolle.

Jutun otsikkoa muutettu kello 14:52.