Tervaa, tukkeja ja jopa vainajia – Joet ovat olleet yhdistävä tekijä sisämaan ja rannikon välillä

Uittomiesten rooli on ollut merkittävässä asemassa vuosisatoja, kun jokia pitkin on uitettu valtavia puumääriä sisämaasta rannikolle. Hyvät tukkipaikkakunnat ovat edesauttaneet myös rannikkokaupunkien kasvua.

Evijärvi
Ähtävänjokea pitkin on kuljetettu paljon puuta ja tervaa.
Ähtävänjokea pitkin on kuljetettu paljon puuta ja tervaa.Antti Kettumäki / Yle

Joet ovat olleet aikoinaan ainoita tavaroiden kuljetusväyliä. Evijärvestä muodostui merkittävä solmukohta, kun puita uitettiin Ähtävänjokea pitkin jopa Soinista Pietarsaareen saakka.

– Silloin rakennettiin laivat puusta, niin tarvittiin tervaa ja kun tervaksia poltettiin yhä enemmän ja sitä jouduttiin kuljettamaan kauempaa eli Soinista saakka. Pietarsaari oli puulaivojen johtava kaupunki rakennuspaikkana, kertoo Evijärvi-seuran puheenjohtaja Heikki Valijoki.

Puulaivoja rakennettiin eniten 1600- ja 1700-luvuilla. Hyvästä puusta tuli suurempi tarve ja puuta jouduttiin hankkimaan yhä kauempaa. Pitkiä mastopuita jouduttiin kuljettamaan jokiuitolla pitkiäkin matkoja.

Heikki Valijoki (vasemmalla) ja Ilmari Sulkakoski pohjalaistakan äärellä.
Heikki Valijoki näyttää kädellään vanhan uittokämpän paikkaa, joka on joen toisella puolella.Antti Kettumäki / Yle

– Soinissa oli hyviä puita ja siellä on vieläkin olemassa paikka nimeltään Mastomäki, josta niitä saatiin. Tukkiuitot alkoivat 1800-luvun loppupuolella ja silloin uitoissa kuljetettiin useamman firman puita. Kun paperiteollisuus alkoi kehittyä, niin aloitettiin uittamaan puutavaraa eli propseja. Jokea pitkin on tavaraa kuljetettu paljon myös sisämaahan.

Myös vainajia on kuljetettu veneissä pitkiä matkoja.

– Olemme kuuluneet aikoinaan Pietarsaaren emäseurakuntaan aina Soinista asti. Vainajat kuljetettiin soutamalla yläjuoksulta Piertarsaaren pyhään maahan haudattavaksi.

Evijärvestä muodostui uiton solmukohta

Aikoinaan puita ajettiin jokien rannoille, jossa ne parkattiin ja leimattiin. Muuta kuljetusmuotoa ei ollut kuin uitto.

– Uitto lähti Soinin Kuninkaanjoelta ensin purouittona ja se tuli Alajärven ja Lappajärven kautta Evijärveen ja tänne on aikoinaan ajettu Pylkönmäeltä saakka puutavaraa, kertoo Valijoki.

Paikoin tukkien uitto on ollut myös hankalaa. Evijärven ja Lappajärven välinen joki on ollut vaikea kohta matalien koskien takia. Alueella oli aikoinaan koskivahdit valvomassa, ettei uiton aikana puut pääse sumautumaan eli joki tukkeutumaan puista.

– Täytyy ihailla uttomiesten rohkeutta koskien kohdalla, kuinka he juoksivat ja avasivat suman. Yläjuoksultahan tuli jatkuvasti uusia lauttoja.

Uittokämppään tehtiin perinteiseen tyyliin pärekatto ja tuulettuva alapohja.
Uittokämppään tehtiin perinteiseen tyyliin pärekatto ja tuulettuva alapohja.Antti Kettumäki / Yle

Heikki Valijoki kertoo keskustelleensa puiden uitosta varpparin eli hinaajan kanssa, jonka mukaan lautalla oli noin 2500-3000 pinokuutiota puutavaraa ja niitä kuljetettiin 50 lautallista kesän aikana.

– Yhteenlaskettuna 1,5 miljoonaa pinokuutiometriä kulki tätä väylää pitkin eli kyllä tämä on ollut merkittävä uittoväylä.

Uiton myötä Pietarsaaren kaupunki ja teollisuus kehittyi ja kasvoi.

– Yläjuoksulta muutti uiton mukana paljon nuoria miehiä ja naisia teollisuuden töihin. Ja he avioituivat ja perustivat perheen ja kodin kaupunkiin. Eli järviseudun alue on edesauttanut Pietarsaaren kehitystä, mainitsee Heikki Valijoki.

Heikki Valijoki (vasemmalla) ja Ilmari Sulkakoski pohjalaistakan äärellä.
Heikki Valijoki (vasemmalla) ja Ilmari Sulkakoski pohjalaistakan äärellä.Antti Kettumäki / Yle

Uittokämppä rakennetaan perinteiseen tyyliin

Uittotoiminta loppui kokonaan 1968. Evijärvellä halutaan vaalia uittomiesten perinteitä ja välittää uitoista tietoa myös jälkipolville.

Evijärvi-seura rakentaakin parhaillaan uittomiesten kämppää Jokisaareen lähelle entistä uittomiesten rakennusta. Piakkoin valmistuva pytinki on tehty laatalle tuulettuvalla alapohjalla.

– Tämä on rakennettu vanhan perinteen mukaan. Rakennuksessa on yksikerroksiset hirret ja suunnitelmat laadittiin siten, ettei tästä tule nykyaikaista mökkiä, vaan niillä tarpeilla ja elementeillä, mitkä silloin yli 50 vuotta sitten olivat, sanoo Evijärvi-seuran jäsen Ilmari Sulkakoski.

Rakennuksessa on esimerkiksi vanhan ajan pärekatto. Alle laitettiin umpilaudoitus ja huopa. Kämppä rakennetaan melkein kokonaan talkootyönä.

– Vesikattona on kolmikerroksinen pärekate. Se oli isotöinen ja aika arvokaskin. Kyllä se siellä 30 vuotta pysyy.

Sisustukseltaan kämppä edustaa vaatimattomuutta. Vesi- ja viemäröintiputkia ei tule lainkaan. Avotakka tehtiin perinteiseen pohjalaiseen tyyliin.

– Takka on keskeinen asia ollut uittokämpissä tuottamassa lämpöä. Vieressä on puuhella jossa voi valmistaa ruokaa.

Ulkorakennuksiin tulevat myöhemmin myös puuvaja ja sauna.