Syy länsimetron viivästymiseen? IT-alalla ihmetellään, puuttuiko hankkeelta pääarkkitehti

Länsimetro Oy ja Sweco rakentavat omien sanojensa mukaan maan alle ennennäkemättömän monimutkaista palapeliä. Palasten yhteensovittaminen näyttää kuitenkin jääneen viime tippaan.

Länsimetro
Keilaniemen metroasema 07.10.2016.
Keilaniemen metroasema lokakuussa 2016.Derrick Frilund / Yle

Länsimetro ei liiku vielä tammikuussakaan. Tällä hetkellä ei tiedetä, milloin hanke valmistuu.

Viime metreillä viivytyksiä ovat aiheuttaneet pieleen menneet testit metrotunneleissa. Maanantaina Länsimetro Oy tiedotti, että Aalto-yliopiston asemalla tulipalotesteissä löytyi vikoja sekä laitteiden toiminnasta että niiden ohjauksesta. Viat korjataan ja testi uusitaan.

– Yhteiskoekäytössä varmistetaan (…) 52 järjestelmän toimiminen yhdessä. Vaikka jokainen järjestelmä on jo testattu erikseen, vasta kaikkien järjestelmien samanaikainen käyttö poikkeustilanteessa kertoo aseman valmiudesta, Länsimetro-yhtiön tiedotteessa kerrotaan (siirryt toiseen palveluun).

Tietotekniikan ammattilaisen silmin länsimetron tilanne näyttää käsittämättömältä: eikö hankkeessa ole ollut tajua järjestelmien kokonaisarkkitehtuurista? Sillä vaikka kyse olisi konkreettisesta paloluukusta, sen toimintaa ohjaavat lopulta tietokoneet.

– Jos testausvaiheessa ilmenee niin isoja ongelmia, että ne aiheuttavat aikatauluviivästyksiä, se paljastaa että hankkeen riskit eivät ole olleet hallinnassa, espoolainen IT-alan asiantuntija Jaakko Riihinen sanoo.

”Virheiden määrä pitäisi ennakoida”

Riihisen mukaan on normaalia, että testausvaiheessa ilmenee tietty määrä virheitä. Niiden määrä pitäisi kuitenkin olla edeltä käsin ennakoitu. Jokainen virhe, jota joudutaan jälkikäteen korjaamaan, kertoo siitä, että edellä jotakin on jäänyt tapahtumatta.

Mallintamalla ja prototyyppejä tekemällä pystytään nopeasti ja halvalla katsomaan, mitä ongelmakohtia mahdollisesti on.

järjestelmäasiantuntija Jaakko Riihinen

– Testaus ei ole tapa rakentaa järjestelmiä, se on tapa varmistua siitä, että ongelmia ei ole, järjestelmäarkkitehti jäsentää.

Riihinen korostaa, ettei hänellä ole ensi käden tietoa siitä, mitä länsimetron tunneleissa on tapahtunut. Hän kuitenkin tietää, miten monimutkaisia mammuttihankkeita ohjataan maaliin määräajassa ja budjetissa.

Riihinen on tehnyt pitkän uran Nokialla: työskennellyt muun muassa firman yritysarkkitehtuurijohtajana 2000-luvun alussa sekä Nokia Siemens Networksin pääarkkitehtina fuusion alkuvuosina.

Kokkinen: ”Normaalia kiinteistönvalvontatoimintaa”

Länsimetro on toistuvasti perustellut hankkeen myöhästymistä sillä, että kyseessä on ennennäkemättömän laaja ja monimutkainen hanke.

Matti Kokkinen, Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja
Matti Kokkinen, Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ronnie Holmberg / Yle

Kun metroyhtiön toimitusjohtajalta kysyy Aalto-yliopiston asemalla eteen tulleista ongelmista, hän kuittaa ne kuitenkin rutiininomaisena osana rakennusprosessia.

Järjestelmäsuunnittelun parissa vakiintunut toimintatapa rakentaa kokonaan uudenlaisia kokonaisuuksia on tehdä niistä ns. mock-up-versioita.

– Simuloimalla, mallintamalla ja prototyyppejä tekemällä pystytään pienessä mittakaavassa, nopeasti ja halvalla katsomaan, mitä ongelmakohtia mahdollisesti on ja mihin täytyy varautua, Riihinen kuvailee.

Ei tässä ole kyse mistään uudesta tempusta, joka pitäisi ainutkertaisuutensa takia testata mock-up-mallilla.

Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen

Villi idea: olisiko länsimetron kohdalla voitu rakentaa jonkinlainen mock-up-asema, esimerkiksi teollisuushalliin, ja näin aloittaa yhteiskäyttötestit hyvissä ajoin ennen kuin rakennustyöt tunneleissa valmistuvat? Paloluukun virkaa olisi testissä toimittanut jonkinlainen valomerkki ja niin edelleen.

Länsimetro Oy:n toimitusjohtajan Matti Kokkisen mukaan ajatusmalli mock-uppien rakentamisesta ei ole vieras. Hän ei kuitenkaan näe, että niistä olisi ollut mitään hyötyä.

– Ei tässä ole kyse mistään uudesta tempusta, joka pitäisi ainutkertaisuutensa takia testata mock-up-mallilla. Tämä on normaalia kiinteistönvalvontatoimintaa, jossa on vain paljon laitteita, joiden on kaikkien toimittava oikein.

Mallien rakentelua ei Kokkisen mukaan ole edes harkittu, sillä joka tapauksessa laitteet joudutaan testaamaan käyttötilanteessa.

– En näe, että se olisi ollut avain onneen, Kokkinen sanoo.

”Ei testaus- tai yhteensovittamisongelmaa”

Riihisen silmiin näyttää siltä, että länsimetrolla on systeemi-integraatio-ongelma. Kokkinen kiistää, että kyse olisi sen enempää testauksen kuin yhteensovittamisenkaan ongelmasta.

– Ei ole kyse siitä, etteivätkö järjestelmät toimisivat yhteen. Kyllä ne toimivat. Nyt vain varmistetaan, että ne myös käytännössä tekevät oikeassa järjestyksessä oikeita asioita, Kokkinen sanoo.

Riihinen pitää Kokkisen puheita ristiriitaisina, ja edellä kuvattua tilannetta lähes oppikirjaesimerkkinä systeemi-integraation ongelmasta.

Puuttuvatko Länsimetrolta ja Swecolta osaajat?

Pyydän saada keskustella länsimetro-hankkeen IT-asiantuntijan kanssa. Kokkinen pitää itseään tässä asiassa parhaana henkilönä vastaamaan toimittajan kysymyksiin.

Kaksi henkilöä työmaalla.
Toimitusjohtaja Maija Jokela, Sweco PMSweco PM Oy

Sweco PM:n toimitusjohtaja Maija Jokela vastaa, ettei Swecolla ole omaa tietotekniikan ohjelmistojen asiantuntijaa, koska ohjelmistojen testaus ja toiminta on niitä toimittavien yhtiöiden vastuulla. Työmaan automaatiovalvojana Sweco valvoo, että eri laitteet ja järjestelmät asennetaan sopimusten mukaisesti. Se myös valvoo, että järjestelmien ja laitteiden yhteensopivuus testataan sovitusti.

– Kuulostaa aika pahalta, Jaakko Riihinen kommentoi Swecon oman it-asiantuntijan puutetta.

Riihisen mukaan hankkeella pitäisi ilman muuta olla eri järjestelmien ja ohjelmistojen kielen ymmärtävä pääarkkitehti, joka toimii eri osakokonaisuuksien toimittajien yläpuolella.

Jos testausvaiheessa ilmenee niin isoja ongelmia, että ne aiheuttavat viivästyksiä, se paljastaa että riskit eivät ole hallinnassa.

järjestelmäasiantuntija Jaakko Riihinen

– Palasten integrointi toisiinsa ei voi toimia niin, että annetaan komponenttitoimittajille spesifikaatiot ja sitten oletetaan, että näiden spesifikaatioiden perusteella ne automaattisesti toimivat yhteen.

Ulkopuolisen silmiin näyttää siis siltä, ettei Swecolla ole ollut vaadittavaa IT-alan asiantuntemusta. Kokkinen myöntää, että näin on voinut olla.

– No sekin on mahdollista, mutta kyllä parhaalla mahdollisella asiantuntemuksella tätä on yritetty hoitaa, Kokkinen vastaa.

Sekä konsulttiyhtiö Swecossa että Länsimetro Oy:ssa osaaminen painottuu vahvasti perinteiseen rakennusteollisuuteen. Metroyhtiön hallituksesta löytyy yksi IT-orientoitunut ihminen: tekniikan tohtori, vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi.

Juttua on tarkennettu klo 21.30: Viimeisen alaotsikon jälkeen täsmennetty Swecon roolia. Sen tehtävänä on valvova, että laitteet ja järjestelmät asennetaan sopimusten mukaan. Sweco PM:n toimitusjohtajan mukaan ohjelmistojen testaus on niitä toimittavien yhtiöiden vastuulla.