Jyväskylän lukiojohtaja ankarasta arvostelusta: "Aina, kun eletään niukkoja aikoja, on tyytymättömyyttä"

Koulutuskuntayhtymän johtaja Vesa Saarikoski vastaa ankaraan arvosteluun muistuttamalla, että heikentyneen taloustilanteen takana on valtion toisen asteen koulutukseen tekemä leikkaus. Hän ei pidä oleellisena lukiolaisten ja opettajien allekirjoittamassa avoimessa kirjeessä esille nostettua sopimusrikkomusta, koska sopimus ei ole ollut vuosiin voimassa.

Jyväskylä
Lukio-opiskelua.
Derrick Frilund / Yle

Jyväskylän lukioiden opettajat sekä entiset ja nykyiset lukiolaiset ovat enemmän kuin huolissaan koulutuskuntayhtymän hallinnoimien lukioiden tilanteesta.

Lyseon lukiota käyvän Carita Järven mukaan säästöt näkyvät jo arjessa: luokissa tulee ahdasta, kun ryhmässä voi olla jopa 40 lukiolaista.

– Myös kurssitarjontaan on tullut rajuja muutoksia, sanoisin, että se on puolittunut. Esimerkiksi soveltavia kursseja on karsittu, ja niillä on suuri vaikutus jatko-opintoihin pääsyssä, toisen vuositason lukiolainen sanoo.

Järven mukaan säästöpaikkoja ei enää ole: kipuraja on jo saavutettu.

– Meiltä on kysytty, mistä haluamme leikata, mutta se on aivan kamala kysymys.

"Tämä on todellisuus"

Jyväskylän koulutuskuntayhtymää johtava Vesa Saarikoski ei kiistä, etteikö Carita Järvi olisi oikeassa: taloudellinen niukkuus näkyy opetuksessa.

– Ilman muuta minuakin huolestuttaa tilanne. Tilanteen kuitenkin aiheuttaa valtion tekemä leikkaus: tämä on todellisuus, jossa on elettävä.

Saarikoski muistuttaa, että koko toista astetta koskeva rahoitusleikkaus on erittäin iso: ammatillisen koulutuksen puolella puhutaan noin 20 prosentista ja lukiokoulutuksessakin noin 10 prosentista.

Johtajaa ilahduttaa, että opiskelijat tuovat aktiivisesti julki huoltaan, mutta hänen mielestään pitäisi pohtia, mihin keskustelun kärkeä kannattaa suunnata.

– Meille ei jää muuta mahdollisuutta kuin sovittaa toimintaa talousraamiin. Aina, kun eletään niukkoja aikoja, on tyytymättömyyttä.

"Sopimusta ei enää ole"

Lukiolaisten ja opettajien kirjoittamassa avoimessa kirjeessä nostetaan erityisesti esille siirtosopimus, joka tehtiin, kun lukiokoulutus siirtyi Jyväskylän kaupungilta koulutuskuntayhtymän järjestettäväksi.

Kirjeen mukaan sopimusta on rikottu, ja se on aiheuttanut lukioille alennustilan.

Koulutuskuntayhtymän johtaja Vesa Saarikoski ei pidä väitettä olennaisena, koska sopimus ei ole enää voimassa.

– Sopimusehdot on täytetty, mutta sopimusta ei ole enää olemassa, se päättyi vuonna 2011. Sopimus laadittiin, että koulutuksen siirrossa päästiin eteenpäin, koska kaupunginvaltuuston päätöksestä, jossa siirto hyväksyttiin, valitettiin hallinto-oikeuteen, joka myöhemmin hylkäsi valituksen.

Saarikoski korostaa, että koulutuskuntayhtymällä ja Jyväskylän kaupungilla on jatkuva ja tiivis vuoropuhelu, ja että myös sopimuksen ehtojen täyttymistä on tarkasteltu päätöksenteossa.

Vuoden 2015 Opetushallituksen tilaston mukaan lukiokoulutukseen käytetään Jyväskylässä keskitason verran rahaa. Avoimen kirjeen allekirjoittaneet kritisoivat sitä, ettei kokonaistilasto kerro totuutta.

Kun tilasto jaetaan kategorioihin, selviää, että Jyväskylä käyttää opetukseen selvästi vähemmän rahaa kuin muut isot toimijat. Jyväskylässä summa on noin 3 800 euroa, kun se on esimerkiksi Espoossa yli 4 800 ja Kuopiossa 4 700.

Saarikosken mukaan tilastoa pitää nimenomaan tarkastella kokonaisuutena.

– Opetukseen lasketaan kuuluvaksi paitsi opettajien palkat, myös materiaalien osto, laitehankinnat ja -huollot.

"Kaupunki ei voi paikata kaikkia leikkauksia"

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto vakuuttaa, että kaupunki seuraa lukiokoulutuksen järjestämistä, tuloksia ja resursseja tarkasti. Koivistoakin harmittaa kuva, että kaupunki olisi rahoitusleikkauksen takana, vaikka tulevina vuosina valtio kurittaa koko toisen asteen koulutusta voimakkaasti.

– Sen voin sanoa, että koulutus ei saa romahtaa. Tunnusluvut, kuten läpäisyajat ja jatkokoulutukseen selviäminen, ovat vielä ihan hyvää tasoa, eivätkä keskiarvotkaan ole romahtaneet. Opettajien ja oppilaiden kokemus on tätä kriittisempi.

Vaikka kaupungin ensi vuoden talousarviovalmistelu on vielä kesken, lupauksia lisärahasta kaupunginjohtaja ei voi tehdä.

– Jos kaupunki lähtisi paikkaamaan kaikkia niitä leikkauksia, joita valtio tekee, mikään veroprosentti ei siinä riitä. Ja valtiollakin on perustelut leikkauksiin.

Koivisto toivoisi, että umpeutuneen siirtosopimuksen sijasta keskustelu suuntautuisi jatkossa aidosti koulutuksen tilanteeseen: opetuksen tasoon, oppilasryhmien kokoon ja kurssitarjottimeen.