1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. unet

Pikkupojan "miehekäs" kuorsaaminen voi olla merkki vakavastakin ongelmasta

Vanhempien kannattaa selvittää lapsen kuorsauksen syy, jos se toistuu säännöllisesti, neuvoo lasten hengityshäiriöitä tutkinut erikoishammaslääkäri.

Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Huono uni vaikuttaa merkittävästi lapsen elämänlaatuun. Hammaslääketieteen lisensiaatti, oikomishoidon erikoishammaslääkäri Tiina Ikävalko painottaa, että lapsen kuorsauksen syyt on tärkeää selvittää.

Lasten unenaikaisia hengityshäiriöitä tutkineen Ikävalkon mukaan vanhempien kannattaa selvityttää lapsen kuorsauksen syytä jos kuorsaus on säännöllisesti toistuvaa, esimerkiksi kolme kertaa viikossa. Kuorsaus on unenaikaisten häiriöiden lievin muoto.

– Vanhemmat saattavat tuumia, että on "miehekästä" jos pikkupoika kuorsaa, kuorsaahan pappakin. Usein vanhemmat eivät kuitenkaan ajattele, että lapsen säännöllinen kuorsaus on merkki jostain ongelmasta, sanoo Ikävalko.

Kuorsaus voi johtua ahtaista hengitysteistä. Nukkuvalla lapsella voi olla hengityshäiriöitä useista eri syistä. Merkittävin riskitekijä on suurentuneet nielurisat.

Myös purentavirheet ja lihavuus aiheuttavat lapsille hengityshäiriöitä ja huonoa unta. Pahimmillaan lapsella voi olla myös katkohengitystautia eli uniapneakohtauksia.

Hengityshäiriöt heijastuvat poikien hyvinvointiin

Tiina Ikävalko arvioi, että alaikäisistä suomalaisista yhdestä neljään prosenttia kärsii uniapneasta. Ikävalkon mukaan unenaikaiset hengityshäiriöt vaikuttavat pojilla myös psykologiseen hyvinvointiin. Tytöillä tätä yhteyttä ei huomattu.

Ikävalko selvitti väitöksessään myös miten eri ammattiryhmät tunnistavat lapsuuden unenaikaisten hengityshäiriöiden riskitekijöitä. Asiantuntija painottaa, että levottoman ja häiriköivän lapsen käytöksen syitä selvitettäessä opettajan olisi hyvä saada tietoa myös siitä miten kyseinen lapsi nukkuu.

– Kouluissa ja päiväkodeissa pitäisi tunnistaa ne lapset joilla voi olla levottomuuden ja käytöshäiriön takana hengityshäiriöitä. Nielurisojen poisto voi olla ratkaisu. 

Tiina Ikävalko muistuttaa myös, että hoitamattomat hengityshäiriöt voivat vaikuttaa laajasti lapsen arkielämään.

– Se on lapselle aika iso leima otsassa jos hän leimaantuu hengityshäiriöiden ja huonon unen takia huonoksi oppijaksi ja aggressiiviseksi häiriköijäksi koulussa. Siinä voi monia asioita lähteä vinoon aivan turhaan.

Pieni alaleuka liittyy usein hengityshäiriöihin

Ihmisen kasvoista alaleuka kasvaa kaikkein hitaimmin ja nielu on ahtaimmillaan esikouluikäisillä lapsilla. Nielurisojen poisto parantaa tilanteen helposti kerralla.

– Jos ihmisellä on pieni alaleuka niin tyypillisesti hengitystie kielenkannan tasolla jää ahtaaksi ja silloin yön lihasrentouden aikana tulee hengityshäiriöitä, sanoo Ikävalko.

Oikojahammaslääkäreillä on tärkeä tehtävä saada lisää tilaa lapsen hengitysteihin. Oikomishoidossa hillitään tai kiihdytetään leukojen kasvua. Nukkuessa käytettävillä oikomiskojeilla voidaan säädellä lapsen leuan kasvun suuntaa ja määrää.

Tiina Ikävalkon väitöstutkimustulokset paljastivat, että peräti kymmenen prosenttia koulunsa aloittavista kuopiolaislapsista kärsii unenaikaisista hengityshäiriöistä.

– Se on yllättävän suuri määrä. Onneksi korkeintaan yksi prosentti oli uniapnealapsia ja loput oli lievempiä muotoja.

Tiina Ikävalko painottaa, että lapsen unenaikaisia hengityshäiriöitä on tärkeää hoitaa, sillä muuten ongelmat jatkuvat aikuisiässä.

– Jos lapsen alaleuka ei kasva tarpeeksi niin hänellä on ahdas nielu. Jos lasta ei jostain syystä päästä hoitamaan niin on aika luontevaa, että kyseisestä lapsesta tulee aikuisena uniapneapotilas ja se on henkeä uhkaava sairaus. Hengityshäiriöitä voidaan hoitaa lapsuudessa, jos ne vain tunnistetaan.

Tiina Ikävalkon väitöskirja, Lasten unenaikaiset hengityshäiriöt – syyt ja seuraukset, tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa perjantaina 14. lokakuuta.