Digipalveluita ja nelikoptereita vai karua konttikauppaa? Tutkija visioi 2040-luvun maaseutua

Tulevaisuudentutkija uskoo, että 30 vuoden kuluttua maaseudulla on edelleen ihmisiä ja palveluita. Sille, miten palvelut on järjestetty, on paljon mahdollisuuksia.

maaseutu
Viljapelto ja järvimaisema.
Viljapelto Kontiolahdella.Ismo Pekkarinen / AOP

Jussi Lehtosen lauantaina tarkastettava väitös yhdistelee kansatiedettä tulevaisuudentutkimukseen. Kulkukauppiaiden ja kauppa-autojen kautta päädytään nykyhetkeen, joka on astinlauta erilaisille, mahdollisille tulevaisuuksille.

Lehtonen hahmottelee useita skenaarioita, kehityspolkuja, jotka kertovat mitä on tapahduttava, jotta tulevaisuus olisi toivotunlainen 2040-luvulla.

Yhden polun päässä siintää elinvoimainen maaseutu uusiomuotoisine palveluineen; toisaalla liki autio maa, jonka harvalukuiset asukit saavat kerran tai pari viikossa tarvitsemansa kuivatarvikkeet ja pakasteet myymäläkontista.

Tulevaisuus tehdään nyt

Toivotun tulevaisuuden toteutuminen voi vaatia muutoksia niin päättäjiltä, lainsäätäjiltä kuin kaupallisilta toimijoiltakin – ja ihan tavallisilta ihmisiltä. Arvomme ja asenteemme ovat tulevaisuutemme rakennuspalikoita.

– Tulevaisuuden tutkijana sanoisin, että menemme sinne minne haluamme olla menossa! Itse rakennamme tulevaisuuden. Voi tietysti haarukoida, mihin suuntaan tulevaisuus lähtee menemään. Yksi suuri muutosvoima on teknologia, mikä osassa ihmisiä aiheuttaa, aivan ymmärrettävästi, vastareaktion, Jussi Lehtonen sanoo.

Digitalisaatio tulee väistämättä muokkaamaan maaseudunkin palvelutarjontaa. Lehtonen kuitenkin muistuttaa, että aina on ihmisiä jotka eivät voi tai halua hyödyntää uusia palveluita.

– Liikaa ei kannata lähteä mukaan siihen hypetykseen, että kaikki ongelmat ratkeavat virtuaalikaupoilla ja nelikopterit lennättävät tavarat kotiovelle. Mutta esimerkiksi itseajavat autot kehittyvät valtavaa vauhtia. Suomessa tietenkin talvi on erityisenä haasteena, etenkin maalla.

Jakamistaloutta tai kunnallisia kauppoja

Nuori polvi saattaa hyvinkin haluta jälleen maaseudulle asumaan, mutta Jussi Lehtosen skenaariossa otetaan huomioon, että yksityisautoilu ei enää nuoria houkuta kuten vanhempaa polvea. Ilmastonmuutoskin vaikuttaa maaseudun tulevaisuuteen, autojen tekniikan samalla muuttuessa yhä ympäristöystävällisemmäksi.

Nosteessa oleva jakamistalous, josta Uber ja Airbnb ovat esimakua, voi tuoda ratkaisun logistisiin ongelmiin.

– Jakamistalous saattaa olla yksi väylä, jota pitkin tavarat voivat jatkossa siirtyä. Ihmiset kuitenkin liikkuvat jatkossakin, ja silloin meillä ei välttämättä olekaan jotain ”laillistettua”, yhtenäistä kuljetusjärjestelmää. Se voi olla täysin hajautettu, jolloin ihmiset itse kuljettavat ja välittävät tuotteita, postia ja ostoksia kaupungista.

Uskon, että 2040-luvulla maaseudulla on edelleen ihmisiä ja uskon, että siellä on edelleen palveluja.

Jussi Lehtonen

Kunnalliseksi palveluksi muuttunut kauppa tai maksulliseksi muuttunut kirjasto saattavat kuulostaa kaukaa haetuilta ajatuksilta, mutta niitäkin Lehtonen pitää mahdollisina vaihtoehtoina.

– Virossa esimerkiksi toimii kunnallisia kauppoja. Tulevaisuuden maaseudulla, jos asiakkaat vähenevät eikä yksityinen sektori pysty ylläpitämään kauppoja, yhtenä vaihtoehtona on eräänlainen kunnallinen kauppa.

Lotto ja lääkäri samalla reissulla?

Jussi Lehtosen väitöksen historialliset osiossa kylänraitteja huristavat myymäläautot, pankkiautot, autopostitoimistot ja kirjastoautot. 2040-luvun maaseutua saattavat halkoa monipalveluautot.

– Monipalveluauto voi olla hyvä ratkaisu, jos olemassa on jo jonkinlainen asiakaspohja. Jo nykytekniikalla sellaiseen voi sisällyttää hyvin paljon erilaisia palveluja. Tietotekniikan ohella monet lääketieteen laitteet, esimerkiksi röntgenit ovat pienentyneet huomattavasti. Tulevaisuudessa yksi ihminen voi hallita useampia erilaisia ammatteja. Kun nykyään vielä vähän korkeat ammattikuntarajat alkavat joustaa henkisellä tasolla, mahdollistuu se, että yksi ihminen voikin olla useamman alan asiantuntija.

Jussi Lehtonen
Jussi LehtonenJussi Kallioinen / Yle

Useimmilla lienee pureksimista ajatuksessa, että samasta kärrystä hoituisi niin kirjastokirjojen palautus, veikkauskupongin osto kuin kontrolliröntgenkin.

– Ehkä yhteiskunnan sääntelyäkin pitää muuttaa, mutta luulen sen tulevan itsestäänkin ajan kuluessa. Jokainen aika luo omat käsityksensä, arvonsa, rajansa ja norminsa. Lait, ehkä vähän jälkijättöisesti, muokkaantuvat toimintakulttuuriin. Niin kuin nyt kiistellään Uberista; kuinka kaduntallaajat, kuluttajat siihen suhtautuvat ja kuinka lainsäätäjä tilanteeseen vastaa.

Vaihtoehtoisia skenaarioita väitökseensä visioinut tutkija Jussi Lehtonen itse kallistuu valoisan tulevaisuuden kannalle.

– Uskon, että 2040-luvulla maaseudulla on edelleen ihmisiä ja uskon, että siellä on edelleen palveluja. Mitä tai miten järjestettyjä, sitä en uskalla mennä sanomaan, mutta erilaisia vaihtoehtoja on tosiaan paljon.