yle.fi-etusivu

Palvelut siirtyvät nettiin - miten käy syrjäkylien ikäihmisille

Hallitus aikoo siirtää julkiset palvelut kokonaan nettiin. Maassa on 63 kuntaa, joissa vähintään puolet yli 75-vuotiasta asuu syrjäkylillä, kaukana tukipalveluista.

politiikka
Seniori tabletin kanssa.
Ilman tietokoneita tai älypuhelimia on jo nyt hankalaa pärjätä.Ismo Pekkarinen / AOP

Hallitus uskoi jo hallitusohjelmassaan, että koko maa saadaan nousuun, kun palvelut siirretään nettiin. Suomalaisten koulutustaso ja osaaminen tekevät tämän mahdolliseksi.

Viranomaisasiat pitäisi siirtää kokonaan sähköiseen postilaatikkoon reilun vuoden kuluttua, vuonna 2018. Rahaa säästyy miljoonakaupalla, kun Kela ja verotoimistot lopettavat paperipostin käytön. Kansalaiset käyttävät tietoverkkoa myös punnitakseen sotepalveluiden valinnavapautta tai liikennekaaren matkaketjujen tarjoajia.

Ilman tietokoneita tai älypuhelimia on jo nyt hankalaa pärjätä. Moni kunta on siirtänyt sosiaali- ja terveyspalvelujaan nettiin. Ilman nettiyhteyttä laskujen maksaminen on työlästä. Rajusti harvennettu pankkiverkosto palvelee enää sijoittajia ja laina-asiakkaita.

Ikääntyneille kyläläisille verkko tuttua lähinnä kalastuksesta

Työikäinen väki valuu muualta Suomesta kohti etelää. 75-vuotissyntymäpäivänsä ohittaneita on 8,3% tämänhetkisestä väestöstä. Heistä 16,4% asuu haja-asutusalueella, siis etäällä kirkonkylästä tai muusta taajamasta.

Vanhenevan Suomen ikääntyvimpiä alueita on syvällä Keski-Suomessa sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Merkittävä osa (66%) maaseudun ikäihmisistä on selviytynyt tähänastisesta elämästään pelkän kansakoulun tiedoilla ja taidoilla. Suomessa on 43 kuntaa, joiden syrjäkylien asukkaiden enemmistö on yli seitsenkymppisiä, ja joiden koulunkäynti jäänyt kasnsakouluun. Heille puheet digimaailmasta ovat outoja, verkkokin on tuttu lähinnä kalastuksesta.

Viidessä kunnassa vähän koulutettujen, syrjäkylillä asuvien yli seitsenkymppisten osuus ylittää 80%. Näillä kylillä naapureistakaan ei ole digioppaiksi. Vähän koulutettujen, syrjäkylliä asuvien ikäihmisten kärkiviisikko sijaitsee syvällä keskisessä Suomessa.

1. Karijoki (82%)

2. Lestijärvi (82%)

3. Kannonkoski (82%)

4. Merijärvi (81%)

5. Soini (80%)

Tutkija: Jonkun pitäisi puhaltaa digipeli poikki

VTT:n johtava tutkija Jaana Leikas on selvitellyt, miten teknologia taipuu ikäihmisten tarpeisiin.

Leikaksen mielestä digihuumassa ei ymmärretä, että nykyisenlainen teknologia ei palvele ikääntyvää ihmistä. Monelle vanhukselle jo ensimmäinen kynnys, tietokoneen käyttö tai verkkoon meneminen voi olla ylivoimaista.

Tämän tulevat kaikki aikanaan kokemaan, ellei ikäteknologiaa kehitetä. Leikas muistuttaa, että koko tieto- ja viestintäteknologia perustuu nykyisellään aisteihin.

– Fakta on, että tieto- ja viestintäteknologia perustuu näön, sorminäppäryyden ja muistin kolmiyhteyteen, Leikas sanoo.

Hänen mielestään on unohdettu, että ihminen ei ole muuttunut vuosituhansiin. Kun ihminen vanhenee, aistit heikkenevät. Siksi terävinkin tietotekniikan osaaja on ikäihmisenä avuton kuin kouluttamaton.

Leikas sanoo, että työelämässä tietokoneiden käyttö sujuu ja uusimmatkin ohjelmat opitaan, osin firman ATK-tuen avulla. Sen sijaan eläkevuosina uusi ja moderni teknologia rupeaa tökkimään nokkeliltakin.

Jaana Leikas.
Jaana Leikas.VTT

Ongelmat huomaa vasta, kun ne koskevat omia vanhempia

VTT:n johtava tutkija Jaana Leikas sanoo, että yhteiskunnan palveluja ei pitäisikään kehittää pelkkien aistien varaan, vaan tekniikkaa pitää kehittää toiseen suuntaan.

– Jonkun pitäisi pystyä viheltämään tämä peli poikki.

Digiloikkapuheista huolimatta rahoittajia ja valmistajia ikäteknologia ei kiinnosta. Vaikka alalla olisi valtavat kaupalliset markkinat, ongelmaa ei huomata, jos siitä ei ole käytännön kokemusta.

– Poliitikot, päättäjät ja tutkimusten rahoittajat huomaavat tämän vasta sitten, kun omat vanhemmat alkavat ikääntyä. Ymmärrys on toisenlaista, kun kokee ensimmäistä kertaa sen, että tämä koskee omaa äitiä tai isää, Leikas sanoo.

Vapisevilla käsillä vaikea tähdätä kosketustäppään

VTT:n Leikaksen mielestä päättäjät ovat unohtaneet sen, että ihmiset ovat teknologiasukupolvensa vankeja. Jokainen pitäää loogisena tekniikkaa, jonka on omaksunut kolmikymppisenä.

Ikäihmiset ovat tottuneet siihen, että laite tottelee nappia painamalla. Siksi myös kosketusnäyttöiset tabletit ovat monelle ylivoimaisia. Laitteesta ei näe heti, miten se toimii.

Myös heikentynyt näkö vaikeuttaa käyttöä. Leikas sanoo, että pitäisi ottaa huomioon edes näkeekö laitteen tekstin kirkkaassa auringonvalossa.

Ikäihmiset kompastuvat digiloikkaan tulevaisuudessakin, ellei laitteita kehitetä helppokäyttöisiksi ja yksikertaisiksi.

– Trendin pitäisi palata takaisin yksinkertaiseen. Vaikka laitteen taustalla olisi mitä monimutkaisin älylaite, käyttöliittymän pitäisi olla ainoastaan on tai off, Leikas sanoo.

Katso alla olevasta kartasta mikä on tilanne eri kunnissa

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kunnat on väritetty sen mukaan kuinka moni paikkakunnan 75-vuotiaista ja sitä vanhemmista asuvat haja-asutusalueella. Karttaa klikkaamalla voit tarkastella, kuinka monella 70-vuotiaalla tai sitä vanhemmalla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa.

Lähteet: Tilastokeskus – Haja-asutusalueella asuvat 75-vuotta täyttäneet 2015 ja Tilastokeskus – 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen, kunnan, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan 2014.

Alle 25%
25–50%
50–75%
Yli 75%