Koe uusi yle.fi

Leasing-autoja vammaisille – säästöä syntyisi miljoonia euroja

Selvitysmies Kalle Könkkölä löysi vammaispalveluiden järjestämisestä enemmän säästöjä kuin hallitus vaatii. Keinot ovat uusia.

Kotimaa
Pyörätuolia laitetaan taksin kyytiin.
Selvitysmies Kalle Könkkölän mukaan leasing-autojen käyttöönotto voisi korvata osan vammaiskuljetuksista ja säästää yli 5 miljoonaa euroa. Jarkko Heikkinen / Yle

Vammaispalveluissa on mahdollista säästää kuntien rahaa jopa hallituksen vaatimaa enemmän ja turvata silti kaikkein keskeisimmät palvelut. Vammaisjärjestö Kynnyksen toiminnanjohtajan Kalle Könkkölän esityksen mukaan säästöjä voisi syntyä vähintään 74 miljoonaa euroa muun muassa poistamalla verotuksesta invalidivähennys ja järjestämällä kuljetuspalveluja uudella tapaa.

Hallitus aikoo säästää 61 miljoonaa euroa leikkaamalla 75 vuotta täyttäneiden vammaisten tukia. Esimerkiksi kuljetuspalvelut ja henkilökohtainen apu muuttuisivat harkinnanvaraisiksi ja maksullisiksi. Kaavailut karsia oikeuksia palveluihin vanhimmilta vaikeavammaisilta ovat herättäneet vastustusta.

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi viime keväänä Könkkölän tehtäväksi selvittää vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa hallitusohjelmaan kirjattua kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimista vammaispalveluissa.

Könkkölä on etsinyt säästöjä, joilla ei vähennettäisi palveluja. Uusilla toimintatavoilla voitaisiin myös lisätä vammaisen ihmisen vapautta järjestää itseään koskevia asioita.

Invalidivähennyksestä luovuttaisiin 

Suurin yksittäinen säästö, arviolta 32 miljoonaa euroa, tulee Könkkölän esityksessä invalidivähennyksen poistosta verotuksessa. Könkkölä katsoo, että tuki ei kohdennu hyvin, koska pienituloisimmat ja vain osittain töissä käyvät eivät voi sitä saada.

Poisto voi kuitenkin vaikuttaa kohtuuttomasti pieneen vammaisten ryhmään, joten heidän tilannettaan pitäisi Könkkölän mielestä arvioida erikseen. Verovähennyksen poistoa voitaisiin korvata esimerkiksi eläkkeen saajien hoitotuella tai vammaistuella.

Verotuki on pysynyt ennallaan parisenkymmentä vuotta ja sen merkitys on vähentynyt. Könkkölän raportissa arvioidaan, että tuki lisää tuloja korkeintaan runsaat 200 euroa. Tukea on yritetty poistaa useita kertoja, ja säästöjä siirtää palvelujen kehittämiseen, mutta se ei ole onnistunut.

Leasing-auto vammaisen ajoihin?

Toinen suuri säästökohde ovat vammaisten liikkumiseen liittyvät tuet. Niistä voitaisiin Könkkölän mukaan erilaisilla uusilla järjestelyillä karsia menoja yhteensä noin 30 miljoonaa euroa. Kuljetuspalveluja käytti vuonna 2014 runsaat 100 000 henkilöä, joista 4 000 kävi töissä tai opiskeli.

Könkkölä esittää, että vammaispalvelulain mukaisia palveluita saisivat vain vammaiset. Niille, jotka eivät ole vammaisia, mutta eivät ikänsä ja siihen liittyvien rajoitteiden takia pysty käyttämään joukkoliikennettä, kyytejä tulisi järjestää sosiaalihuoltolain perusteella. Tällöin matkojen määrän tulisi olla vähintään 36 yhdensuuntaista matkaa vuodessa. Säästöä syntyisi vajaat 14 miljoonaa euroa.

Aivan uutena keinona Könkkölä esittää, että vammaiskuljetuksia voitaisiin hoitaa leasing-autolla. Autoa voisi ajaa vammainen itse, perheenjäsen, avustaja tai joku muu vammaisen valitsema henkilö. Autoa saisi käyttää rajoituksetta sopimuksen mukaiseen kilometrimäärään asti, ja asiakas maksaisi ylimenevistä kilometreistä. Polttoaineet vammainen maksaisi itse. Leasing-autojen käyttöönotolla voitaisiin Könkkölän arvion mukaan säästää yli viisi miljoonaa euroa.

Kuljetuspalveluiden yhdistäminen 18 alueelliseen Kelan välityskeskukseen leikkaisi raportin mukaan kuluja liki yhdeksän miljoonan euroa. Keskus yhdistelisi Kela-kyytejä ja vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuksia.

Turha paperityö pois

Rahaa säästyisi myös karsimalla turhaa hallintoa ja monenlaista paperityötä sekä antamalla vammaisille enemmän päätösvaltaa omissa asioissaan.

Jos asumispalveluyksiköissä luovuttaisiin jatkuvasta asiakkaiden asioiden rutiininomaisesta kirjaamisesta, säästöä syntyisi kaksi miljoonaa. Lääkärintodistusten määrän vähentämisellä syntyisi säästöä miljoona euroa. Hallinnollisen työn kustannuksia on Könkkölän mukaan arvioitu varovaisesti. Todennäköisesti kustannukset putoaisivat vielä enemmän.

Jos vammainen järjestäisi itse palvelujaan oman henkilökohtaisen budjetin puitteissa, kunta hyötyisi siitä. Hengityslaitepotilaiden hoito henkilökohtaisen avustajan turvin niissä tilanteissa, joissa se ei vaadi terveydenhuollon ammattilaista ja potilas itse palkkaisi avustajansa, vähentäisi kuluja liki viisi miljoonaa euroa.

Vammaispalveluiden säästöt on tarkoitus toteuttaa vuodesta 2019 alkaen.

Selvitysmies Kalle Könkkölä luovutti yhteensä 16 säästökohdetta sisältävän raporttinsa peruspalveluministeri Juha Rehulalle (kesk.) tänään perjantaina. Raportin laskelmat on tehty sosiaali- ja terveysministeriön avustuksella.