Suomella edessä vaikea kausi Arktisen neuvoston puheenjohtajana

Venäjän ja lännen välirikko ei ole pysäyttänyt arktista yhteistyötä, mutta suurvaltasuhteiden kiristyminen uhkaa vaikeuttaa myös pohjoista projektia.

Ulkomaat
Arktinen tunnelma
Mela-aapa Sodankylässä.Tapio Ahonen

Kun asiantuntijat ja poliitikot kiittelivät vuolaasti kansainvälisen yhteistyön sujuvuutta Moskovassa järjestetyssä arktisessa konferenssissa, on vaikea uskoa Venäjän ja lännen suhteiden olevan pahimmassa kriisissä sitten kylmän sodan.

Syyrian konfliktin kiristäessä Venäjän ja Yhdysvaltojen välejä entisestään, maiden välinen yhteistyö on jäätynyt monilla areenoilla. Viimeksi viime viikolla Venäjän irtisanoutui ydinaseiden leviämistä estävästä plutonium-sopimuksesta.

Samalla yhteistyö suurvaltojen välillä jatkuu pohjoisilla alueilla ilman räikeitä erimielisyyksiä. Arktisen neuvoston toiminta näyttää saaneen vain uutta pontta viime vuonna alkaneella Yhdysvaltain puheenjohtajuuskaudella.

Arktisen alueen maat.
Arktisen alueen maat.Yle grafiikka

Ilmastomuutoksen torjunnassa on edistytty kiinnittämällä huomio mustaan hiileen, joka lumen ja jään päälle laskeutuessaan sulattaa vauhdilla napa-alueita. Lisäksi merellistä yhteistyötä on tiivistetty ja Arktisen neuvoston myötävaikutuksella on perustettu esimerkiksi arktisten rannikkovartiostojen foorumi.

– Krimin liittämisen jälkeen ja Itä-Ukrainan kriisin keskellä yhteistyö on ikään kuin vain tiivistynyt. On omanlainen paradoksinsa, että Yhdysvaltain puheenjohtajuuskaudella on tapahtunut paljon arktisen yhteistyön lisääntymistä, Lapin Yliopiston Arktisen keskuksen johtaja Timo Koivurova arvioi.

Pakotteet jarruttavat arktista yhteistyötä

Kaikki Arktisen neuvoston jäsenmaat ovat asettaneet talouspakotteita Venäjällä, joihin Venäjä on vastannut omilla vastapakotteillaan.

Lännen asettama öljyn etsintään ja tuotantoon liittyvän teknologian vientikielto vaikeuttaa suoraan Venäjän toimintaa pohjoisilla merialueilla. Rahoitussektoriin kohdistuvat pakotteet puolestaan jarruttavat arktista ympäristönsuojelua, jonka Venäjä on nostanut yhdeksi ensi vuonna viettämänsä ympäristövuoden prioriteetiksi.

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka.
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka.Yle / Erkka Mikkonen

– Pakotteet ovat Venäjän osalta vaikuttaneet niin, että kansainvälistä rahoitusta vaativat ympäristöinvestoinnit ovat jäissä, eikä muutosta ole näköpiirissä, ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka kertoi.

Vaikka pakotteiden lisääminen tuntuu nykyisessä kärjistyvässä kansainvälisessä tilanteessa niiden poistamista todennäköisemmältä ja yhteistyö rakoilee lännen ja Venäjän välillä, vakuuttavat arktisten maiden ulkoministerit syksyllä antamassa julistuksessaan Arktisen neuvoston säilyvän rauhan ja yhteistyön foorumina.

Venäjän sotilaallinen läsnäolo huolestuttaa

Lännessä ollaan huolissaan Venäjän sotilaallisen läsnäolon vahvistumisesta arktisella alueella.

Venäjä on muuttanut pohjoisten alueittensa sotilaskomentorakennetta tehokkaammaksi. Lisäksi maa on ilmoittanut ottavansa uudelleen käyttöön neuvostoaikaisia tukikohtia ja avaamaan uusia tukikohtia pohjoisessa. Venäjä on myös lisännyt sotilaallisia harjoituksia arktisella alueella.

Venäläisasiantuntijoiden mukaan kyse on ennen kaikkea turvallisuuden lisäämisestä ja varautumisesta etsintä- ja pelastustehtäviin sekä ympäristökatastrofeihin, eikä sotilaalliseen uhkaan varustautumisesta.

Maailmantalouden ja kansainvälisten suhteiden instituutin tutkija Andrei Zagorski.
Maailmantalouden ja kansainvälisten suhteiden instituutin tutkija Andrei Zagorski.Yle / Erkka Mikkonen

– Arktisella alueella ei ole syitä konfliktin syntymiseen, mutta molemminpuolista peloista voi tulla alueen turvallisuuden suurin uhka. Pelot voivat provosoida osapuolia tahottomiin tilanteisiin ja käytökseen, Venäjän tiedeakatemian yhteydessä toimivan Maailmantalouden ja kansainvälisten suhteiden instituutin tutkija Andrei Zagorski arvioi.

Zagorski pitääkin erittäin tärkeänä, että Venäjä ja Yhdysvallat pystyisivät jatkamaan suoraa dialogia Arktisen neuvoston puitteissa tilanteessa, joissa maiden kahdenväliset kontaktit ovat tyrehtyneet.

Suomen puheenjohtajuus osuu vaikeaan aikaan

Suomi ottaa vastaan Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden ensi vuoden toukokuussa.

Aiemmin tasavallan presidentti Sauli Niinistö on väläyttänyt, että Suomi voisi osaltaan liennyttää maailmanpoliittista tilannetta järjestämällä kaksivuotisella puheenjohtajakaudellaan huippukokouksen, jossa Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit voisivat kohdata toisensa.

Vaikka arktinen alue on pysynyt ainutlaatuisena yhteistyökenttänä Venäjän ja lännen välirikonkin aikana, tuntuu ajatus suurvaltatapaamisesta nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa kaukaiselta.

Yhdysvaltain Arktisen tutkimuksen komission jäsen David Benton.
Yhdysvaltain Arktisen tutkimuksen komission jäsen David Benton.Yle / P

Suomella on joka tapauksessa tärkeä osa Arktisen neuvoston puheenjohtajana varmistaa yhteistyön jatkuminen pohjoisessa.

– Suomi voi auttaa takaamaan sen, että kansakunnat kuten Yhdysvallat ja Venäjä jatkavat myönteistä vuoropuhelua keskenään. Arktisen neuvoston tekee ainutlaatuiseksi se, että me tunnistamme yhteiset intressimme ja toimimme niiden puolesta, David Benton Yhdysvaltain Arktisen tutkimuksen komissiosta viitaten yhteiseen työhön ilmastonmuutoksen torjumisessa sanoo.