Tutkijat: Aivosairauksien hoidossa harpotaan pitkin askelin – tulevaisuudelta lupa odottaa paljon

Professorin mukaan esimerkiksi lihaksia surkastuttavan ALS-taudin tutkimus on kehittynyt hurjasti kymmenessä vuodessa.

Kotimaa
Ylen aamu-tv: Aivosairauksien hoidon tulevaisuus
Ylen aamu-tv: Aivosairauksien hoidon tulevaisuus

Aivosairauksilla tarkoitetaan sairauksia, jotka heikentävät aivojen toimintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöt, MS-tauti, muistisairaudet ja ALS. Aivosairaudet ovat Suomessa yleisiä ja niiden arvioidaan yleistyvän entisestään väestön ikääntyessä.

Aivosairauksiin perehtyneet asiantuntijat neurologian ylilääkäri Nina Forss ja neuroimmunologian professori Pentti Tienari kertoivat tänään perjantaina Ylen aamu-tv:ssä aivosairauksista ja niiden hoidosta.

Aivoverenkiertohäiriöiden akuuttihoito Suomessa huippua

Aivoverenkierron häiriöt ovat aivosairauksista yleisimpiä. Häiriöiden akuuttihoito on Nina Forssin mukaan Suomessa maailman huippua.

Tehokkain tapa vähentää aivoinfaktin aiheuttamaa vammautumista on se, että aivoinfarkti ei ikinä tule.

Nina Forss

– Nyt on käännetty katse eteenpäin sen takia, että oikeasti tehokkain tapa vähentää aivoinfaktin aiheuttamaa vammautumista on se, että aivoinfarkti ei ikinä tule tai uusi, Forss huomauttaa.

Forss muistuttaa, että aivoverenkierron häiriöiden riskitekijät ovat tiedossa.

– Esimerkiksi korkea verenpaine, eteisvärinä, jota ei ole huomattu ja siksi ei lääkitty, ylipaino, korkea kolesteroli, tupakointi, Forss luettelee.

Jopa 80 prosenttia uusiutuvista aivoinfarkteista voitaisiin estää, jos nämä riskitekijät saataisiin hyvin hoidettua. Forssin mukaan riskitekijöihin puututaankin, kun ihmisellä on ollut aivoinfarkti, mutta jostain syytä pitkällä tähtäimellä se ei yleensä onnistu.

Uuden teknologian avulla ihmisiä on mahdollista seurata heidän kotonaan langattomien sensorien avulla. Esimerkiksi sydämen toimintaa ja verenpainetta voidaan tarkkailla.

– Sitten pystytään ajoissa näkemään, että nyt tämä menee väärään suuntaan ja otetaan aktiivisesti yhteyttä, että nyt täytyy tehdä joku muutos tähän linjaan, Forss selittää.

MS-taudin lääkehoidot kehittyneet valtavasti

Keskushermostoa vahingoittavaa MS-tautia tutkiva Pentti Tienari huomauttaa, että taudin lääkehoidot ovat kehittyneet valtavasti.

MS-taudin hoitohan on nyt vähän sellainen, että ammutaan tykillä, kun se sama voitaisiin tehdä harppuunalla tai tarkkuuskiväärillä.

Pentti Tienari

– Se on yksi kehittyvimpiä lääketieteen osa-alueita. Syöpätautien hoidot ovat ehkä se ihan etulinja, mutta MS-taudin hoito tulee toisessa linjassa, Tienari selittää.

MS-tautia ei pystytä Tienarin mukaan profiloimaan muutoin kuin toteamalla, onko kyseessä aaltomainen vai tasaisesti etenevä tautityyppi. Uudet hoidot tehoavat nimenomaan aaltomaiseen tyyppiin. Tasaisesti etenevään tautityyppiin ei ole vielä olemassa tehokasta hoitoa.

– Siihenkin on pientä lupausta olemassa kyllä, Tienari sanoo.

Hänen mukaansa tautiin tarvitaan tarkempia lääkkeitä. Käytössä olevat lääkkeet vaikuttavat immuunijärjestelmään hyvin laaja-alaisesti ja niihin liittyy paljon haittavaikutuksia.

– MS-taudin hoitohan on nyt vähän sellainen, että ammutaan tykillä, kun se sama voitaisiin tehdä harppuunalla tai tarkkuuskiväärillä, Tienari sanoo.

Tienarin mukaan bioteknologia on kehittynyt niin paljon, että on mahdollista myös selvittää MS-taudin syy.

Alzheimerin hoidosta lupaavia tuloksia

Nina Forssin mukaan aivoja rappeuttavan Alzheimerin taudin hoitoa on tutkittu viime aikoina voimakkaasti. Nyt käytössä oleva lääkehoito hidastaa jonkin verran oireiden kehittymistä, mutta tautia parantavaa hoitoa ei ole vielä tarjolla.

Joitain viikkoja sitten uutisoitiin harppauksesta Alzheimerin taudin lääkehoidossa. Uudella vasta-ainelääkkeellä on pystytty puhdistamaan Alzheimer-potilaiden aivoja amyloidista, joka sakkautuu isoiksi plakeiksi aivoihin.

– Tänän syksynäkin on julkaistu arvostetuissa tiedelehdissä lupaavia tuloksia siitä, että pystyttäisiin jopa korjaamaan niitä syntyneitä vaurioita. Positiivisella mielellä ollaan, mutta tarvitaan vielä jatkonäyttöä, Forss pohtii.

ALS-tautiin luvassa hoito?

ALS-tauti on lihaksia surkastuttava sairaus, joka johtaa kuolemaan keskimäärin 3–4 vuodessa diagnoosista. Tienarin mukaan ALS-taudin tutkimuksessa on tapahtunut kymmenen viime vuoden aikana hurjaa kehitystä.

On havaittu, että ALS on paljon geneettisempi sairaus kuin on luultu.

Pentti Tienari

– On havaittu, että ALS on paljon geneettisempi sairaus kuin on luultu. Eli on olemassa harvinaisia geenimuotoa, jotka aiheuttavat ALSia.

Suomessa tietyt geenimuodot ovat erityisen yleisiä. Yhteen niistä on jo testattu hoitoja soluviljelmässä.

– Tämä saattaa olla yksi ensimmäisiä ALS-muotoja, joihin kehitetään hoito, Tienari ennustaa.