Miksi toimiva järjestelmä korvataan huonommalla ja kuusi muuta kysymystä digitalisaatiosta – asiantuntija vastaa

Digitalisaation luvataan parantavan tuottavuutta ja tuovan miljoonien eurojen säästöjä esimerkiksi kaupungeille. Tavallisen palvelun käyttäjän pitää vain yrittää pysyä kehityksen vauhdissa mukana.

digitalisointi
Opastusta tietokoeiden käyttöön
Opetusta sai laihian kirjastolla vaikka kädestä pitäen.Elina Kaakinen / Yle

Kehittämispäällikkö Mika Mustikkamäki aloitti viime talvena Seinäjoen kaupungilla "digitalisaatioon keskittyvässä asiantuntijatehtävässä". Seinäjoella niin kuin muissakin kunnissa ja kaupungeissa yritetään tosissaan loikata digitalisaation ylemmälle tasolle. Digitalisaatio nähdään ratkaisuna moniin tulevaisuuden ongelmiin.

Palvelut ovat siirtyneet jo nyt vauhdilla verkkoon. Tavallinen palveluiden käyttäjä voi vain yrittää pysyä vauhdissa mukana ja samalla yrittää ymmärtää, mistä digitalisaatiossa on kysymys.

Mitä on digitalisaatio?

Mika Mustikkamäen mukaan digitalisaatiossa on kysymys sitä, millä tavalla teknologian murtautuminen arkeen muuttaa meidän toimintatapojamme ja käytäntöjämme.

– ATK, IT, ICT ja TVT kaikkine variantteineen ovat teknologia- ja välityskanavatermejä, digitointi ja digitalisointi ovat sisältötermejä, analogisesta digitaaliseen muuntamista. Digitalisaatio on prosessitermi, edellä mainittujen tulemista osaksi elettyä elämää; sosio-ekonomisia rakenteita, politiikkaa, kulttuuria, palveluita jne.

Tarkoittaako digitalisaatio siis suomeksi sitä, että ihminen otetaan tiskin takaa pois ja korvataan netissä täytettävällä lomakkeella?

– Osittain on kysymys tietysti omatoimisuuden ja itsepalvelun lisäämisetä, mutta siihen toisaalta liittyy myös se, että kun me voimme korvata rutiininomaisia toimenpiteitä itsepalvelulla ja koneistetulla palvelulla, niin me pystymme sitten osoittamaan kalliita henkilöresursseja täsmällisemmin niihin asiakaspalvelutilanteisiin, joissa oikeasti tarvitaan inhimillistä vuorovaikutusta.

Seinäjoen kaupungin kehittämispäällikkö Mika Mustikkamäki Ylen Seinäjoen studiossa.
Seinäjoen kaupungin kehittämispäällikkö Mika MustikkamäkiTuomo Rintamaa / Yle

Onko digitalisaatiossa pohjimmiltaan kysymys säästämisestä ja tehostamisesta?

Siitä ei ole kysymys, vastaa Mustikkamäki. Ei ainakaan julkisilla toimijoilla.

– Julkisen tahon toimintaa kun ajatellaan, niin kyllä siinä syvempänä ajatuksena on helpottaa ihmisen elämää. Kyllä minä itse näen, että teknologia on siinä kuuluisassa rengin asemassa.

Voivatko kaikki oppia käyttämään digitaalisia palveluita?

Mustikkamäki toteaa, että olennaista on ottaa huomioon käyttöliittymissä ja käytettävyydessä se, että palveluita tarjotaan perustasoltaan erilaisille ryhmille.

– Meillä on aika paljon työkaluja, joiden avulla voidaan ottaa huomioon erilaisia käyttäjäryhmiä. Puhutaan esimerkiksi palvelumuotoilusta, joka on viimeisen 10-15 vuoden aikana yleistynyt. Käytännössä otetaan mukaan käyttäjät jo palvelun suunnitteluvaiheessa kommentoimaan ja antamaan palautetta. Voidaan rakentaa ikäänkuin käyttäjätarinoita, käyttäjäpolkuja, joiden kautta pyritään hahmottamaan sen käyttäjän liikkumista palvelun sisällä.

Eriarvoistaako digitalisaatio ihmisiä?

– Aina on yksittäisiä palveluita, joissa käytettävyys saattaa tulla ongelmaksi esimerkiksi ikäihmisille. Selkokielisyyteen yritetään panostaa ja se on tietysti perusajatus kaikissa verkkopalaveluiden tekemisessä.

Miksi usein tapahtuu niin, että toimiva palvelu tai järjestelmä korvataan huonommin toimivalla järjestelmällä?

– On ihan yleinen trendi, että kun käyttöjärjestelmät kehittyvät niin ominaisuuksia ja samalla painikkeita ja ikkunoita tulee koko ajan lisää ja se tarkoittaa monimutkaistumista. Toinen puoli on se, että kun uusia järjestelmiä otetaan käyttöön, niin valitettavan usein tilanne on se, että ne loppukäyttäjät tekevät sen viimeisen testauksen.

Mustikkamäen mukaan selitys kiireelle voi löytyä esimerkiksi tietoturvasta.

– Vanhoista järjestelmistä löytyy tietoturva-aukkoja ja niitä täytyy tietysti paikata jatkuvasti. Usein on sitten niin että kun ohjelmakoodia tulee lisää,niin samalla virheiden mahdollisuuden määrä myös lisääntyy eli se on vähän sellaista kissa ja hiiri -leikkiä.

Onko kehityksen suunta väistämätöntä? Voiko digiloikka vielä hyytyä?

Mika Mustikkamäki pitää vääjäämättömänä, että digitalisaation kehitys jatkuu. Teknologia korvaantuu uudella aina uusien sukupolvien myötä. Hetkittäin kehityksen vauhti voi kuitenkin hidastua.

– Aika usein teknologian kehittymiseen, uuteen mediaan ja sisältöihin liittyy kuitenkin tietynlaisia moraalipaniikkeja. Halutaankin ottaa askel taaksepäin ja tarkastella, että mitä ihmettä me ollaan tekemässä ja ajatteleeko kukaan esimerkiksi lapsia. Tavallaan se on ihan luontaista ihmiselle, että halutaan aina välillä peruuttaa ja pohtia sitä omaa toimintaa.

Mustikkamäki muistuttaa, että digitalisaatiossa on kysymys suuresta kuvasta ja arvioi, että "sellainen täystotaali kääntyminen vaatisi suurempaa mullistusta".

– Meitä ohjaavat monet kansainväliset trendit, meillä on megaluokan yrityksiä, jotka tekevät teknologiakehitystä ja aika usein tuntuu siltä että ne ikään kuin sanelevat, miten maailmanlaajuisesti nämä asiat etenevät.