Terveydenhuollon digitalisaation aamunkoitto – ote on irtoamassa paperista

Terveydenhoito muuttuu seuraavan 20 vuoden aikana enemmän kuin edeltävän 200 vuoden aikana. Muutokset tulevat olemaan todella suuria, arvioi lääkintäneuvos.

terveys
Kuva mnaantiestä, jonka päälle manipuloitu kuva sydänkäyrästä.
Moni asia on muuttunut terveydenhuollossa viimeisen 20 vuoden aikana. Esimerkiksi ambulanssien toiminta on muuttunut ja digitalisaatio on tuonut uusia mahdollisuuksia.Kuvamanipulaatio. Alkup. kuvat Pasi Peiponen / Yle ja Comstock

– Äkkiä kyytiin ja joutuin pois. Oli omat kädet, korvat ja silmät millä tutkittiin ja mittailtiin, siinä oli meidän hoitomenetelmät. Eli happi, huopa ja hanaa.

Näin kuvaa vastaava ensihoitaja Mika Hiljanen Kainuun sotesta uransa alkuaikoja 28 vuotta sitten. Ambulanssilla tuotiin kaikki potilaat tutkittavaksi sairaalaan tai terveyskeskukseen.

– Esimerkiksi jos oli diabeetikko, jolla oli veren sokerit alhaalla vietiin heräteltäväksi terveyskeskukseen. Nyt heitä ei missään nimessä viedä minnekään, vaan herätellään kotona.

Pari viikkoa sitten Tekesin digijohtaja Pekka Sivonen arvioi Ylen Kova Talous-ohjelmassa, että terveydenhoito muuttuu seuraavan 20 vuoden aikana enemmän kuin viimeisen 200 vuoden aikana.

Tänä päivänä ensihoitaja Hiljanen ottaa potilaalta sydänfilmin, verenpaineet, happiarvot ja muut tarvittavat kokeet. Tulokset lähtevät sairaalaan lääkärille, joka päättää, että aloitetaanko liuotushoito paikan päällä vai tuodaanko potilas sairaalaan jatkotoimenpiteisiin – vai onko potilasta syytä kuljettaa kotoaan minnekään.

Nyt kajastaa – ote on jo irronnut paperista

Miten suuri muutos onkaan 20 tulevana vuonna, jos menneenä 20 vuotena ambulanssit ovat muuttuneet pikatakseista liikkuviksi sairaaloiksi? Tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, mutta onneksi tiedemies, jo edesmennyt Osmo A. Wiio (siirryt toiseen palveluun) tiivisti ennusteiden onnistumisen – läheinen tulevaisuus yliarvioidaan ja kaukainen tulevaisuus aliarvioidaan.

– Nörtit ajattelevat, että muutos tapahtuu yhdessä tai kahdessa vuodessa, mutta kun mennään 10–20 vuotta eteenpäin, niin muutokset tulevat olemaan todella suuria, arvioi lääkintäneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Potilaan haavaa hoidetaan videoyhteyden välityksellä.
Potilaan haavaa hoidetaan videoyhteyden välityksellä.Olli Koski / Yle

Hänen mukaansa tällä hetkellä digitalisaatio on tarkoittanut terveydenhoidossa, että lääkärit ja hoitajat ovat luopuneet kynästä ja ryhtyneet kirjaamaan asioita sähköiseen muotoon.

– Mutta sen sijaan etälääketiedettä ei ole lähdetty viemään eteenpäin isona linjana. Esimerkkinä ja kajastuksena muutoksesta ovat aktiivisuusrannekkeet ja älykellot – mitä se tarkoittaakaan kotona tapahtuvan seurannan näkökulmasta? Ja tämä on vasta kalpea aavistus siitä, millaisia mahdollisuuksia teknologia antaa.

Pitkät etäisyydet pakottavat fiksuihin ratkaisuihin

Kun ihmiselle tulee hätä, hän haluaa, että joku tutkii, mikä on vikana. Yksi jo toteutunut osa etähoitoa on ensihoidon suora kommunikaatio lääkärin kanssa. Lääkintäneuvos Timo Keistisen mukaan Kainuussa on käytetty mahdollisuudet esimerkillisesti hyväksi.

– Kun etäisyydet ovat pitkät, silloin juuri tällainen ensihoidon kotona tapahtuva tutkiminen ja muu on tärkeää. Ensihoitajien koulutus ja osaaminen ovat todella paljon parantuneet ja siellä on usein mukana myös pitkälle koulutettu sairaanhoitaja, joka on juuri tähän kentällä tapahtuvaan työhön kouluttautunut.

Ambulanssi 1970-luvulta.
1970-luvulla ambulanssilla kiidätettiin potilaita sairaalaan hoitamisen sijasta. Antero Tenhunen / Yle

Keistisen mukaan vastaavasta toiminnasta olisi hyötyä ja se toisi kustannussäästöjä myös tiheään asutuilla alueilla. Helsingin seudulla alle puolen tunnin päässä asuu yli miljoona ihmistä.

– On ymmärrettävää, että siellä on helppo nostaa vain potilas autoon ja ajaa pari kilometriä sairaalaan – tutkikoot siellä. Kainuussa sairaala on tietyllä tavalla pantu pyörien päälle. Potilaita pystytään hoitamaan kotona paljon paremmin ja pidempään. Ja voidaan ehkä säästää siinä, että sairaalan seiniä ei tarvita yhtä paljon kuin aikaisemmin.

Ensihoitajan pitäisi päästä reaaliajassa hoitotietoihin

Kainuussa ei kuitenkaan olla vielä täysin tyytyväisiä kaikkiin etähoidon kuvioihin. Ambulansseissa ei ole tarpeeksi tietoa potilaasta ja hänen aiemmasta sairaushistoriastaan, sanoo vastaava ensihoitaja Mika Hiljanen.

– Meillä ei ole mitään tietoa niistä potilaista, niin se on tavallaan turhaa puhelimessa istumista selvitellä taustatietoja sitä kautta. Esimerkiksi jos sydänfilmissä näkyy muutos, meillä ei ole sellaista tiedonsiirtovälineistöä, jolla nähtäisiin potilaan papereista, onko muutos ollut jo aiemmin. Nyt lääkäri penkoo sairaalalla vanhat paperit ja tiedostot ja katsoo, onko se muutos ollut siellä vai ei. Aikaa kuluu.

Tähän on tulossa muutos, sanoo Timo Keistinen. Tulossa on koko maahan yhtenäinen tietojärjestelmä (siirryt toiseen palveluun) myös ensihoidon käyttöön.

– Niitä kehitetään parhaillaan ja tavoitteena on, että vuoden tai puolentoista sisällä meillä on kansallisesti yhtenäinen ensihoitokertomus, joka olisi sitten samalla neuvova ja myös auttaisi ensihoitajan työtä.

Sydänpotilaalle annetaan ensiapua.
Sydänpotilaan hoito aloitetaan jo kentällä.Heikki Rönty / Yle

Etähoito edellyttää paitsi lisäkoulutusta, myös muutosta ambulanssien varustukseen, esimerkiksi lääkitykseen.

– Meillä on jo nyt sellaisia lääkkeitä, mitä joku vuosi taaksepäin ei saanut käyttää kuin anestesialääkäri. Ja kun tekniikka kehittyy, meillä on esimerkiksi täysin samat näkymät kuin lääkärin pöydällä koneella. Eli näemme sen sairaushistorian, lääkitykset ja aiemmat diagnoosit. Sehän helpottaa meidän työtämme aivan älyttömästi, sanoo Mika Hiljanen.

Lapsi käy verkkoa pitkin mummon kanssa lääkärissä

Iso osa tulevaisuutta on kotona tapahtuva terveyden seuranta ja tutkiminen, uskoo lääkintäneuvos Timo Keistinen.

– Se näkyy ensimmäisenä niin sanottuna etävastaanottona niin sairaaloissa kuin terveyskeskuksissakin. Puhutaan paljon, etteivät iäkkäimmät osaa käyttää teknologiaa – käytännössä kaikkein ikääntyneimpien terveysongelmia joutuvat lapset hoitamaan.

Jo nyt tutkitaan tekniikoita, joiden avulla älypuhelin voi haistaa tulevan mahahaavan ja syövän. Syljestä saadaan älypuhelimen ja mittaliuskan avulla selville syömiset, stressi ja diabetesriski. Tulokset saadaan hoitavalle lääkärille napin painalluksella.

Tekniikoita, joilla mattimeikäläinen voi selvittää erilaisia mittaustuloksia kehostaan ja voinnistaan kehittelee satoja yrityksiä. Vielä sovellukset häviävät diagnoosin tekemisessä ihmiselle, mutta kehitys kulkee kovaa vauhtia eteenpäin muun muassa tekoälyn kehittelyssä.

Sairaalassa tarvitaan sellaisia tiloja, joissa potilasta tavalla tai toisella avataan ja korjaillaan.

Timo Keistinen

Kun lapsi asu eri paikkakunnalla kuin iäkäs vanhempi, asiat hoidetaan sähköisesti.

– Ei Helsingissä asuva tytär halua eikä ehdi mennä vaikkapa Kainuuseen sairaalan poliklinikalle odottamaan ja jonottamaan kokeiden tuloksia. Asia hoidetaan yhdessä vanhemman kanssa sähköisesti.

Sairaanhoitopiirit kehittelevät myös yhden hengen liikkuvia yksiköitä, jotka käyvät antamassa esimerkiksi kipulääkitystä potilaan kotona. Näitä kokeillaan hieman eri mallilla ainakin Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa. Myös Kainuussa haaveillaan tällaisesta yksiköstä, sanoo Mika Hiljanen.

– Ne tekevät esimerkiksi kotisairaanhoitoa, eli käyvät antamassa antibioottia ja lääkitsemässä. Yksikkö voi myös mennä tekemään ensiarvion. Se ei kuljeta potilasta, mutta pystyy aloittamaan hoidot.

Sairaalaa tarvitaan potilaan avaamiseen

Etävastaanotto mahdollistaa polikliinisten käyntien määrän vähentämisen erityisesti sairaalassa, arvioi Timo Keistinen.

– Voidaan kysyä, tarvitaanko sairaalassa klassisia poliklinikkatiloja ja lääkärin vastaanottohuoneita ollenkaan? Sairaalassa tarvitaan sellaisia tiloja, joissa potilaan tilaa tavalla tai toisella avataan ja korjaillaan, vastaa Keistinen omaan kysymykseensä.

Se, millaisia vaikutuksia tekniikan kehittymisellä on kalliisiin sairaalarakennuksiin, on vielä hämärän peitossa. Toimintatavoissa on jo nyt suuria eroja eri maiden kesken, sanoo Keistinen.

– Meillä on selkeät tarpeet uusiin ja uudenlaisiin tiloihin ja toimintatapoihin. Sairaalat ovat oikeastaan kaikki yli 50 vuotiaita. Samaan aikaan Ruotsi selviää puolella asukasta kohden siitä sairaalasänkymäärästä, mitä Suomessa on.

Leikkausrobotti
Robotti leikkaa ihmistä. Antti Eintola / Yle

Muutosta on jo tapahtunut – leikkauksista yli puolet tehdään päiväkirurgisesti eli potilasta ei oteta olleenkaan vuodeosastolle sairaalaan. Myös hoitopäivien määrä laskee erikoissairaanhoidossa useita prosentteja vuodessa, Kainuussa huomattavasti nopeammin.

– Voidaan siis kysyä kuinka paljon me itse asiassa tarvitsemme sairaalaseiniä? Jarruttavatko ne vain kehitystä ja estävät innovaatiot? Tässä tilanteessa sairaaloiden suunnittelu on vaikeaa, koska on todella vaikeaa nähdä, mikä tulevaisuus on, sanoo Keistinen.

Meillä on jo nyt sellaisia lääkkeitä, mitä joku vuosi taaksepäin ei saanut käyttää kuin anestesialääkäri.

Mika Hiljanen

Kainuussa esimerkiksi ensihoidon nopea kehittyminen on osittain pakon sanelemaa – etäisyydet antavat ilmiselvän haasteen. Matka-ajat mitataan tunneissa, ei minuuteissa.

– Kuhmon Liekinvaaraan ajetaan toista tuntia kunnan keskustasta, sitten ajetaan toista tuntia takaisin Kuhmon keskustaan ja sieltä tunti Kajaaniin. Kun esimerkiksi infarktipotilaalle päästään aloittamaan hoito jo siellä, niin sydänlihasvauriot saadaan mahdollisimman minimiin. Potilaasta tulee vielä hyvä veronmaksaja takaisin työelämään, kuittaa vastaava ensihoitaja Hiljanen hienoista ylpeyttä äänessään.

Yhtenäistämistä tarvitaan maailmanlaajuisesti

Vaikka koko maahan saadaan yhtenäinen tietoverkko, eivät kehityksen jarrut ole sillä avautuneet. Hoitoketjut ovat epäyhtenäisiä eri sairaanhoitopiireissä – ambulanssien varustuksesta alkaen.

Suomen suurin ambulanssivalmistaja tekee maailmanlaajuisesti viitisensataa ambulanssia, joista Suomeen myydään noin 150 vuodessa. Jokainen tilaaja määrittelee itse, millaiset varustukset autoissa pitää olla.

– Standardisoimista tapahtuu yllättävän vähän. Tätä on meidän puolella ihmetelty. Yleisesti sanottuna autot varioituvat aika paljon. Eri sairaanhoitopiireillä ja pelastuslaitoksilla on hyvin erilaisia ajoneuvoja, sanoo iisalmelaisen Profile Vehiclesin teknologia- ja kehityspäällikkö Sami Kvick.

PET-kuva ihmisvartalosta
Syöpähoitoihin liittyy paljon kuvantamista.Toni Pitkänen / Yle

Kvick muistuttaa, että sinänsä teknologian hyödyntämisessä Suomessa ja Pohjoismaissa ollaan maailmanlaajuisesti etunenässä.

– Esimerkiksi Keski-Euroopassa ei ole läheskään niin kehittyneitä tietojärjestelmiä ja ylipäänsä ratkaisut eivät ole niin edistyksellisiä. En usko, että hirveästi on ulkomailta tuotavissa uusia, kehittyneempiä ratkaisuja.

Lääkintäneuvos Timo Keistinen näkee paljon parannettavaa vakioinnissa.

– Toisaalta tarvitaan paikallistuntemusta ja sen perusteella maakunta itse voi päättä, miten palvelut pystytään parhaiten tekemään ja millainen varustus tarvitaan. Mutta erityisvastuualueen sisällä olisi hyvä miettiä, miten toimitaan.

Oli omat kädet, korvat ja silmät millä tutkittiin ja mittailtiin, siinä oli meidän hoitomenetelmät.

Mika Hiljanen

Kokonaiskehityksen kannalta laajemmat, maailmanlaajuiset sopimukset olisivat tarpeellisia. Vasta sitten isot toimijat pääsevät koko painollaan mukaan.

– Esimerkiksi sydänfilmi siirtyisi samanlaisena koko maapallon alueella. Isojen yritysten olisi mahdollista silloin tehdä siihen hyviä sovellutuksia ja ideoida toimintatapaa. Tällaisia standardeja ei vielä oikein ole, huolehtii Keistinen.