Pelottaako sinuakin käydä työpaikan vessassa? – Hajua ja loiskauksia on turha hävetä, neuvoo psykoterapeutti

Aikuistakin voi hävettää käydä tarpeillaan yleisessä vessassa. Syinä saattavat olla lapsuuden ahdistava vessakokemus sekä suomalaiseen kulttuuriin kuuluva vessapuheen häpeäminen.

Terveys ja hyvinvointi
WC:n pöntöllä istuva henkilö
Yllättävän usea häpeää kaydä istumassa yleisessä vessassa.Yle

Kun WC:hen tulija huomaa, että vessassa on joku muu, hän äkkiä kääntyykin pois. Hän ei yksinkertaisesti ilkeä mennä WC:hen.

WC-kammo saattaa iskeä työpaikan tai muun yleisen tilan vessassa, jossa on usein samassa WC-tilassa kaksi tai kolmekin pönttöä. Ne on vain erotettu ohuin väliseinin.

Sosiaalinen ahdistus

Sanna Karhu työskentelee psykologina Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä Lappeenrannassa. Hänen tuntumansa on, että vessakammo on varsin yleistä.

– Jos ihmisellä on todettu sosiaalista ahdistuneisuutta, niin tämä voi olla yksi niistä peloista. Mutta voi olla, että pelko WC:tä kohtaan onkin henkilön ainoa pelko.

Tunnetuin esimerkki sosiaalisesta ahdistuneisuudesta on Sanna Karhun mukaan julkisen esiintymisen pelko. Tällainen on esimerkiksi puheen pitäminen yleisön edessä.

– Julkisissa vessoissa käyminen on samanlainen yhteen kohteeseen rajoittunut ahdistuneisuus.

Taustalla häpeä ja huonot vessakokemukset

Lappeenrantalainen psykoterapeutti, seksuaaliterapeutti Kaisa Forsman-Behm tunnistaa vessakammoisen tuskan.

– Minulla on ollut vastaanotolla henkilöitä, jotka tulevat tämän asian kanssa luokseni. Useimmiten asia tosin tulee esille jonkin muun ongelman selvittelyn yhteydessä, kertoo Forsman-Behm.

Ongelman taustalla saattaa Kaisa Forsman-Behmin mukaan olla hyvin yksilöllisiä tapahtumia. Voi esimerkiksi olla, että alakoulussa tai nuoruudessa on WC-tiloissa tapahtunut jotain ikävää, mikä on jättänyt pahoja muistoja.

– Sieltä on voitu tirkistellä WC:n seinän yläreunan yli. Ja kun koulun WC:ssä ei aina ole välituntivalvontaa, niin siellä on voinut tapahtua tönimistä, kiusaamista tai muita ikäviä asioita. Siksi WC-tiloihin on tullut sellainen tunne, että se ei ole hyvä paikka vaan paha paikka, pohtii Forsman-Behm.

Äänet hävettävät

WC:ssä istuessa ihmisestä lähtee monenlaisia ääniä. Ulosteen tipahtaminen veteen, pierua, lorinaa ja pyyhkimisen ääntä.

– Ne ovat kaikki ihan luonnollista ihmisestä tai ihmisen toiminnasta tulevaa ääntä. Mutta ne varmasti mielletään hyvin henkilökohtaisiksi ääniksi ja yksityiseksi asiaksi, selittää psykoteraputti Kaisa Forsman-Behm.

Useille ihmisille on liikaa, kun itsestä lähtee ääntä ja toinen istuu vieressä ohuen seinän takana.

– Ääni saattaa aiheuttaa häpeän tunteen. Siis hävettää ja nolottaa, että joku kuulee näin yksityisen tapahtuman.

Psykoterapeutti Kaisa Forsman-Behm muistaa pitkän uransa varrelta, että jotkut häpeävät WC:ssä käymistä niin paljon, että välttävät vessaan menemistä.

– Odottavat mieluummin hädissään koko pitkän koulu- tai työpäivän, ennen kuin menevät asioimaan WC:hen.

Jos heidän kuitenkin on pakko WC:hen mennä, ja joku tuleekin viereiseen koppiin, niin se voi olla tosi ahdistava kokemus. Tavallista on, että hän ei uskalla tulla kopista pois.

– Hän jää sinne, jotta pystyy varmistumaan, että kukaan ei huomaa hänen käyneensä WC:ssä tai että hänestä jäi se kamala leijuva haju, kertoo Forsman-Behm.

Suomalaiseen kulttuuriin ei vessapuhe kuulu

Psykologi Sanna Karhun mukaan pelko julkisia vessoja kohtaan selittyy myös kulttuurillisilla tekijöillä.

– Länsimaissa vessa-asiat ja muut kehon toiminnot, jotka liittyvät vessassa käymiseen, eivät ole sosiaalisesti kovin suotavia puheenaiheita. Ne koetaan nolostuttavina.

Suomalaisessa kulttuurissa ihmiset ovat tottuneet olemaan WC:ssä yksin. Joissain Itä- ja Etelä-Euroopan maissa suomalaiset turistitkin ovat tavanneet julkisia vessoja, joissa WC-koppeja ei ole ja ison huoneen lattialla tarpeita varten on muutama reikä.

– On varsin kulttuurisidonnaista mitkä asiat koetaan hyväksyttävinä asioina, kertoo psykologi Sanna Karhu.

Helpotusta voi opetella

Pelko WC:ssä käymistä kohtaan voi pahentua iän karttuessa. Jos taustalla ei tiedä olevan ikäviä lapsuuden kokemuksia, mutta WC-pelko vain pahenee, niin kannattaa pohtia omaa WC-pelkoaan.

– Kannattaa yrittää selittää itselleen, että onko ongelma niin paha tai vakava kuin itse uskoo. Kysymyksessähän on kuitenkin ihan luonnollinen tapahtuma, selittää psykoterapeutti Kaisa Forsman-Behm.

Forsman-Behmin mielestä kannattaa muistaa vessan olevan sitä varten, että siellä haistaan ja plötsäytellään.

– Parempihan on siellä vessassa päästellä ääniä kuin jossain muualla. Vessahan on hotelli helpotus.

Psykologi Sanna Karhun mukaan pelkotiloja hoidetaan altistushoidolla.

– Tarkoittaa pienin portain etenevää altistusta pelätylle asialle.

Laita paremmaksi kuin muut

Psykoterapeutti, seksuaaliterapeutti Forsman-Behm kannustaa ihmisiä puhumaan ja juttelemaan WC-asioista, jolloin saattaa kuulla, että muutkin kärsivät samasta ongelmasta.

– Asia tuntuu ehkä kevyemmältä, kun huomaa että muillakin on sama ongelma. Sen jälkeen sen kanssa on helpompi elää.

Kaisa Forsman-Behm toivoo, että työpaikoilla ja oppilaitoksissa olisi edes yksi yhden henkilön käyttöön varattu WC. Ei ole edes terveydelle hyväksi, että koko päivän joutuu panttaamaan.

Ja lopuksi Kaisa Forsman-Behm vielä kannustaa menemään yleiseen vessaan.

– Ensi kerralla kun kakattaa, niin sinne vaan vessaan. Ja pistä paremmaksi kuin muut.