Vaalikauden vaikeimman budjetin rivien välistä heijastuu myös onnistuneita säästöjä Oulussa

Oululaispoliitikoilla on varsin kirjavat näkemykset velanoton luonteesta ja talousnäkemyksistä yleensä.

budjetointi
Oulu kaupunginvaltuuston kokouksessa sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä, valtuutettu Johannapiritta Huovinen (sd),Juha Vuorio (ps) ja yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki.
Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä (kuvassa vas.), valtuutetut Johannapiritta Huovinen (sd) ja Juha Vuorio (ps) sekä yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki Oulun kaupungin talousarvioseminaarin tauolla.Timo Sipola / Yle

Virkamiesten ja keskeisten luottamusmiesten kalvoissa on varsin vähän uutta tietoa Oulun kaupunginvaltuuston talousarvioseminaarissa, jota myös budjetin lähetekeskusteluksi kutsutaan.

Huomattava osa Oulun kaupunginvaltuustossa istuvia poliitikkoja on paikalla perjantaina Oulun valtuustosalissa. Kalvot ja puhujat vaihtuvat. Lopuksi myös rivimiehet ja -naiset pääsevät ääneen.

Ennen viime vuonna aloitettua käytäntöä budjetin valmisteli kaupunginjohtajan esityksen jälkeen vain kaupunginhallitus.

Vastuunkantoa vai velanottoa

Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen pitää kuitenkin tätä uutta instrumenttia hyvänä keinona, joka olisi pitänyt saada käyttöön jo paljon aiemmin Oulun nopean velkaantumiskierteen aikana.

– Tämä budjetti on tämän vaalikauden vaikein. Toivon, että poliittiset ryhmät kantavat vastuunsa, vaikka kuntavaalit ovat tulossa, sanoo Moilanen.

Toista ääripäätä Oulun valtuustossa edustaa vasemmistoliiton Mikko Viitanen. Vaikka Oulun budjetista on viime vuosien tapaan tulossa reilusti alijäämäinen, Viitanen ei pidä tätä mitenkään huolestuttavana asiana.

Tämä budjetti on tämän vaalikauden vaikein.

Riikka Moilanen

– Monet näistä lainalla katetuista investoinneista ovat erittäin pitkäkestoisia. Ei niitä tämän sukupolven pidäkään yksin maksaa. Ja tulevaisuus näyttää selvästi paremmalta kuin mitä budjettivalmistelusta voisi päätellä. Työttömyys on jo alenemassa. Ensi vuonna Ouluun syntyy tuhansia uusia työpaikkoja. Se tarkoittaa verotulojen kasvua ja menojen pienenemistä. Myös yhteisöveron määrän kasvua, linjaa näissä asioissa ikuiseksi optimistiksi profiloitunut Viitanen.

Velasta tuli saatavaa

Demareiden Raimo Järvenpää käy toteamassa että Viitasen ”aika maksaa velat” - linja ei ehkä kuitenkaan ole se kestävin, vaikka ei itsekään mitään kurjistamispolitiikkaa kannata.

Kokoomuksen Tomi Kaismo käy hänkin puhujapöntössä hämmästelemässä että Viitasen puheessa velat tuntuvat muuttuvan saataviksi.

Ensi vuonna Ouluun syntyy tuhansia uusia työpaikkoja.

Mikko Viitanen

– Nämä puheet jaksavat hämmästyttää, mutta eivät ne minua enää yllätä, toteaa Kaismo.

Monella muullakin on huomautettavaa Viitasen visioihin, mutta kovin paljon uusia säästökeinoja ei ole kenelläkään lyödä pöytään.

Kiinteistöveron nostolla lasketaan saatavan 10 miljoonaa euroa. Siitä huolimatta lainarahaa ensi vuoden talousarvioesityksen toteutuessa tarvitaan noin 90 miljoonaa euroa. Velan määrä nousee 800 miljoonaan euroon.

Lapsia syntyy vähemmän

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilän esityksessä erityisen kiinnostavaa oli huomio, että pienten lasten määrä ei ole kasvanut ennakoidulla tavalla. Oulun väestörakenne on tunnetusti ennen kaikkea syntyvyyden säännöstelyyn nihkeästi suhtautuvan lestadiolaisen herätysliikkeen voimakkaan läsnäolon ansiosta eurooppalaisittain poikkeuksellisen nuori, hyvin lähellä kolmannen maailman väestörakennetta.

Lapsia syntyy yhä myöhemmin.

Mika Penttilä

Nyt näyttää siltä, että tämä kuva on muuttumassa. Mitä todennäköisimmin tämä liittyy lestadiolaisen liikkeen murrokseen. Monissa parisuhteeseen liittyvissä asioissa ollaan lähentymässä yhteiskunnan valtavirtaa. Tämä koskee niin lasten tekemisen aloittamista, lasten määrää ja esimerkiksi suhtautumista avioeroon.

– Viimeisen parin vuoden aikana 0 - 6 -vuotiaiden ryhmä on pienentynyt, mistä kaikesta tämä johtuu, en osaa sanoa. Lapsia syntyy yhä myöhemmin. En osaa ottaa kantaa siihen, johtuuko tämä nimenomaan käyttäytymismallin muuttumisesta lestadiolaisessa liikkeessä, muotoilee Penttilä.

Jos ilmiö on pysyvä, sillä voi olla pidemmässä juoksussa suuria vaikutuksia Oulun ikärakenteeseen ja elinvoimaan. Jos syntyneiden ja kuolleiden suhde muuttuu Oulussakin eurooppalaiseksi, väestönkasvu jää pelkästään muuttoliikkeen varaan.

Yhdyskuntapuoli onnistui säästöissä

Yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki korostaa kaupungin teknisen puolen pystyvän säännönmukaisesti positiivisiin yllätyksiin useista eri syistä. Osa niistä johtuu toiminnan tehokkuudesta ja osa ulkoisista tekijöistä.

Silta myös tulee lähes kaksi miljoonaa euroa arvioitua halvemmaksi.

Matti Matinheikki

Tänä vuonna iloisia yllätyksiä ovat olleet esimerkiksi joukkoliikenteen matkustajamäärien 14 prosentin nousu ja Poikkimaantien sillan valmistuminen puoli vuotta etuajassa. Siihen on ollut vaikutusta sekä tehokkuudella että syksyn lämpimällä säällä, joka suosi asfaltointitöitä.

– Silta myös tulee lähes kaksi miljoonaa euroa arvioitua halvemmaksi. Se johtuu ennen kaikkea hyvin onnistuneista kilpailutuksista, toteaa Matinheikki.

Hän toivoo poliitikkojen allokoivan edes osan tällä tavalla syntyvistä säästöistä ja esimerkiksi maanmyyntituloista kaupunkisuunnittelun kehittämiseen.