Väestöllinen keskipiste liikkeessä: Weberin piste on edelleen Hauholla, mutta kylä on vaihtunut

Weberin piste eli väestöllinen keskipiste ei suostu pysymään paikallaan. Tällä hetkellä Hauholle paikannettava piste liikkuu kilometrin vuosivauhtia kohti etelää.

maantiede
Syksyinen järvimaisema Hauholta
Vuonna 2015 Suomen väestöllinen keskipiste oli kuvassa vasemmalla kukkulan tietämillä tai ainakin sen lähimailla. Tänä vuonna se on ehkä jo ylittänyt Särkemän.Tiina Kokko / Yle

Suomen väestöllinen keskipiste. Kun sen kirjoittaa hakukoneeseen, näytölle ilmestyy linkkejä muun muassa artikkeleista, joiden mukaan kyseinen piste paikannettiin vuonna 2012 Hauhon Sotjalan kylään.

Mutta mikä on tilanne tällä hetkellä? Mihin Weberin piste (siirryt toiseen palveluun) paikantuu, kun eletään vuotta 2016? On parasta soittaa Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikön johtajalle, geoinformatiikan professorille Jarmo Rusaselle.

Rusanen vahvistaa, että vuodesta 2012 väestöllinen keskipiste on liikkunut etelään kilometrin vuosivauhtia. Viime vuonna keskipiste oli "saavuttanut" Hauholla Kokkilan kylän (siirryt toiseen palveluun). Tänä vuonna se on todennäköisesti jo liikkunut valitsemaansa reittiä eteenpäin.

Weberin piste on siis se piste, johon tietyn alueen asukkaiden yhteenlaskettu etäisyys on lyhin. Tässä tapauksessa alue on Suomi. Mukana on myös Ahvenanmaa.

kartta
Weberin piste paikannettiin vuonna 2012 Hauhon Sotjalaan.Yle Uutisgrafiikka

Keskipistettä etsimässä

Väestöllinen keskipisteen sijainti riippuu siitä, millaista ruututietoa laskennassa on käytetty hyväksi. Jos käytetään 250 metrin tai yhden kilometrin ruutudataa, silloin pisteet ovat hieman eri kohdissa, mutta kuitenkin lähietäisyydellä.

Jos koko maasta olisi käytettävissä vielä tarkempaa tietoa, silloin piste sijoittuisi taas hieman eri kohtaan, mutta Rusasen mukaan edelleen oltaisiin jotakuinkin samalla alueella.

Hämeenlinnaan kuuluvassa Hauhon Kokkilassa lokakuisen lauantain aamu on rauhallinen ja sää lähes tyyni. Pilvet ovat peittäneet taivaan. Puissa on vielä keltaisia lehtiä. Se värittää muuten harmaata ja männynvihreää maisemaa.

Näissä maisemissa Suomen Weberin piste viihtyy tällä hetkellä, mutta kuinka kauan?

Kun seisoo Särkemä-nimisen järven uimarannalla ja tähyilee järvelle, voi hyvinkin pohtia keskipisteen kulkusuuntaa.

– Tuolta vasemmalta se tuli ja tuonne oikealle yli järven se on menossa, ajattelee havainnoija ääneen.

Vain massiivinen väkimäärä vaihtaisi suunnan

Voisiko mikään muuttaa sen kulkusuuntaa? Jos vaikka Itä-Suomeen syntyisi mahdottoman vetovoimainen kasvukeskus, jonne ihmiset kilvan muuttaisivat.

Jarmo Rusanen arvelee, että silloin väkimäärän pitäisi olla hyvin massiivinen.

– Varmasti satatuhatta tai satojatuhansia ennen kuin se lähtisi liikkumaan. Kyllä tuo niin selkeä trendi on, Rusanen pohtii pisteen nykyisestä suunnasta.

– Ei ainakaan tämä nykyinen väestönkehitys osoita sellaisia merkkejä. Mutta miksi ei, jos vaikka Pietari liitettäisiin Suomeen. Silloin se varmaan muuttuisi, Rusanen antaa esimerkin mittakaavasta.

Jos kuntatasolla tarkastellaan Suomen väestöllistä keskipistettä, silloin oikea osoite on Hämeenlinna.