Museoiden on uudistuttava – ”Ehkäpä vielä näemme lisättynä todellisuutena Marskin työhuoneessaan”

Sotahistoria kiinnostaa ihmisiä yhä voimakkaasti. Sotamuseoihin riittää kävijöitä, mutta samalla niiltä odotetaan yhä laadukkaampia näyttelyitä.

kulttuuri
Mikkelin Päämajamuseon yläkerran karttahuone.
Yle

Museokortti vetää uusia kävijöitä näyttelyihin ja opastetuille kierroksille olisi ainakin Mikkelin Päämajamuseossa enemmän tulijoita kuin museon henkilöstöresurssit antavat myöten. Ihmiset haluavat nähdä aidot tapahtumapaikat. Esimerkiksi Mikkelin Päämajamuseon ja Viestikeskus Lokin kesän kävijämäärät kasvoivat vuoden takaisesta 15 prosenttia.

– Museoiden tehtävä on säilyttää vanhaa, tallettaa menneisyyttä. Uskon, että esimerkiksi Mannerheimin työhuone on olemassa vielä sadankin vuoden päästä, sanoo Päämajamuseon tuore amanuenssi Olli-Pekka Leskinen.

Asiakkaiden vaatimukset ovat kuitenkin kasvaneet.

– Valtaosa kävijöistä ei enää tänä aikana hae museoista vain informaatiota vaan laadukkaita elämyksiä ja kokemuksia. Siksi näyttelyistä on tehtävä näyttävämpiä, interaktiivisempia ja digitaalisuutta hyödyntäviä. Meillä on täällä multimediaa, mutta osasta niistä aika on jo ajanut kauan aikaa sitten ohi, Leskinen jatkaa.

Leskisen mukaan Päämajan todellinen tehtävä ja toiminta voitaisiin havainnollistaa ja avata yleisölle esimerkiksi lisätyn todellisuuden teknologian avulla. Näin nähtäisiin esimerkiksi, miten sotilaat ovat tehneet karttasuunnitelmiaan.

– Ja omalla tabletilla voisi vaikkapa tuolla Mannerheimin työhuoneessa nähdä marsalkan istumassa pöydän ääressä, amanuenssi visioi mahdollisuuksia.

Uudistuminen maksaa eikä lisärahan saamiseen ole viisasten kiveä. Rahoitus voisi koostua valtion tuesta, EU-rahasta sekä yksityisestä rahoituksesta.

– Meidän tulisi kehitellä myös uusia, hauskempia ja rennompia tuotteita, Leskinen miettii. Tällä hetkellä eniten myyvät Mannerheim-tulitikkuaskit sekä avaimenperät.

Kansallissankari säästyi tuomiolta

Amanuenssi Leskinen kertoo, että marsalkka Mannerheim oli taitava luomaan imagoa luotettavana henkilönä. Historian tutkijat ovat kirjoittaneet siitä, miten Mannerheimin sodanjohtamistaidot eivät välttämättä olleet pätevimmät ja alkoholiakin kului reippaasti.

– Mannerheim oli maanläheinen hahmo, joka keskusteli ihmisten kanssa ja esimerkiksi tarjosi lapsille karkkia. On koettu, että Mannerheim yhdisti Suomen kansan talvi- ja jatkosodan aikana.

Mannerheimia ei tuomittu sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä, jossa Suomen toisen maailmansodan aikaista johtoa vaadittiin Neuvostoliiton painostuksesta poliittiseen vastuuseen hyökkäyssodan aloittamisesta. Päämajamuseon vaihtuva näyttely ”Sotasyylliset” kertoo, kuinka presidentti Risto Ryti tuomittiin kymmeneksi vuodeksi kuritushuoneeseen omatoimisen sopimuksen solmimisesta, jolla Ryti päätti, että Suomi taistelee Saksan rinnalla sodan loppuun saakka. Presidentti Paasikivi armahti sairastelevan Rytin vuonna 1949.

– Mannerheim säästyi syytteiltä varmasti siitä syystä, että hän oli sotilas. Myös hänen arvonsa ja merkityksensä Suomen kansalle tiedostettiin Neuvostoliitossa hyvin.

Jatkosodan loppumisesta on jo yli 72 vuotta. Miksi sotahistoria kiinnostaa niin paljon?

– Nuorempia kiinnostaa, mikä isoisän tai isoisoisän rooli on ollut sodassa. Ja toiset voivat hakea siitä nostalgiaa. Osa ehkä työstää sukupolvien ylittäviä traumoja. Ja kyllä taustalla varmasti on myös isänmaallisuus ja kansallisuusaate, Leskinen pohtii syitä.

Sotasyylliset Päämajamuseossa 2.5.-31.12.2016.