1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Yliopiston vararehtori: Perusrahoituksen turvaaminen olennaisempaa kuin yksittäiset ruiskeet yliopistojen taseeseen

Harri Melin muistuttaa, että esimerkiksi sadan miljoonan pääomitus tarkoittaisi vuositasolla noin 3–5 miljoonan euron tuottoa yliopistojen käyttöön.

Kotimaan uutiset
Opiskelijoita yliopiston keskustakampuksen sisäpihalla keväällä 2012.
Tampereen yliopiston opiskelijoita keskustakampuksen pihalla keväällä 2012Jonne Renvall / Tampereen yliopiston arkisto

Yliopistojen näkökulmasta hallituksen pääomitussuunnitelmat ovat myönteisiä, mutta eivät sellaisenaan merkittävästi muuta yliopistojen nykytilannetta. Yliopistojen rahoituksesta on leikattu kymmeniä miljoonia.

– Jos yliopistojen perusrahoitus pysyy sellaisena kuin se on nyt, niin eihän se meidän tilannetta olennaisella tavalla pelasta. Meille on paljon olennaisempaa perusrahoituksen turvaaminen kuin tällaiset yksittäiset ruiskeet meidän vakavaraisuuteemme tai yliopistojen taseeseen, Tampereen yliopiston vararehtori Harri Melin kommentoi.

Pääomituksella tarkoitetaan sitä, että sijoituksen tuotot tulevat yliopistojen käyttöön. Jotta pääomituksella olisi selkeää vaikutusta ylipistojen talouteen, pitäisi sijoituksen olla Melinin mukaan sadan miljoonan luokkaa per yliopisto.

– Yliopistojen kannalta ongelma on se, että meidän perusrahoitustamme on vähennetty. Tämä pääomittaminen tukee kyllä yliopistojen rahoitustilannetta, mutta voi kuvitella, että jos yliopistoille annetaan sata miljoonaa euroa pääomitettua rahaa, ja siitä saa noin kolmen prosentin vuotuisen tuoton, niin se tarkoittaa yliopistojen rahoitukseen noin kolmea miljoonaa euroa, Melin suhteututtaa.

Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri on Melinin kanssa samaa mieltä.

Pääoma, vaikka se olisi suurikin, tuottaa vain pienen määrän tuottoja.

Tuula Teeri

– Kyllä siinä pääomittamisen suhteen puhutaan sadoista miljoonista Suomen tasolla ilman muuta, että ihan pienellä investoinnilla ei saada sitä vipuvaikutusta aikaan, Teeri toteaa.

Yliopistoihin kohdistettujen leikkausten paikkaajaksi pääomituksesta ei Teerenkään mukaan ole.

– Nykyistä leikkausta täytyy verrata siihen pääoman tuoton kehittymiseen. Nythän nämä leikkaukset kohdistuvat yliopistojen perusrahoitukseen sekä ulkopuoliseen, esimerkiksi Tekesin, rahoitukseen, joka on niin sanottua "syömärahaa" – sen avulla joka vuosi voidaan tehdä jokin asia. Pääoma, vaikka se olisi suurikin, tuottaa vain pienen määrän tuottoja, jotka sitten muuttuvat täksi syömärahaksi, Teeri selittää.

Sosiologian professori Harri Melin Tampereen yliopistosta.
Sosiologian professori Harri Melin Tampereen yliopistosta.Ulla Meriläinen / Yle

Pääomitus tukee profiloitumista

Pääomituksella on opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan tarkoitus vahvistaa muun muassa yliopistojen perustutkimusta (siirryt toiseen palveluun). Vaikka pääomitus tukeekin Harri Melinin mukaan myös perustutkimusta, on sen rahoitus ennen kaikkea riippuvaista Suomen Akatemian rahoituksesta, jota on niin ikään kavennettu.

– Siinä mielessä toivoisi, että ministeriö suuntaisi rahoitusta myös Suomen Akatemialle, jonka kautta suurin osa yliopistojen tutkimusrahoituksesta tulee, hän sanoo.

Hänen mukaansa suomalaisten yliopistojen ongelma on, että yliopistoilla on hyvin vähän omaa rahaa tutkimukseen laitettavaksi.

– Pääomittamisen kautta voidaan jonkin verran tehdä, mutta suurin osa rahasta tulee tutkimukseen Suomen Akatemian kautta. Mielestäni Suomen Akatemian rahoitus on hyvä systeemi, mutta jos sitäkin vähennetään, niin silloin tutkimus ja myös perustutkimus ovat ongelmissa, Melin summaa.

Hänen mukaansa pääomittaminen on toisaalta hyvä asia erityisesti tutkimuksen profiloinnin ja sen vahvistamisen kannalta, sillä se lisää yliopistojen mahdollisuutta päättää itse siitä, mihin rahat kohdennetaan.

Myös Aalto yliopiston rehtori Tuula Teeri pitää signaalia positiivisena.

– Ajatus siitä, että valtio pääomittaa yliopistoa, on hirveän vahva signaali siihen, että ajatellaan, että kun yliopistoille on annettu autonomia, niin yliopistoille investoidaan siinä mielessä, että yliopistot saavat niin sanotusti omaa rahaa, jota voivat käyttää autonomian puitteissa itse tärkeiksi katsomiinsa investointeihin.

Lue seuraavaksi