Eikö kotimainen kuvataide aukea? Katso museonjohtajan pikaperehdytys 

Museonjohtaja Susanna Petterssonin mukaan kuvataidetta katsottaessa ja puhuessa ei kannata asettaa itselleen valtavaa kynnystä.

kulttuuri
Ylen aamu-tv: Mitä pitäisi tietää kotimaisesta kuvataiteesta?
Ylen aamu-tv: Mitä pitäisi tietää kotimaisesta kuvataiteesta?

Ateneumin taidemuseon museonjohtajan Susanna Petterssonin mukaan suomalaiselle kotimaisen kuvataiteen merkittävimmät teokset ovat tulleet todennäköisesti tutuiksi elämän varrella erilaisissa paikoissa ja tilanteissa.

– Tyypillisin sellainen on koulukirja. Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli ja (Albert) Edelfeltin Luxembourgin puisto ovat teoksia, jotka muodostavat meidän kansallisen kuvaston, selkärangan, jonka varaan tätä historiaa rakennetaan, hän sanoo Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Hän kuitenkin lohduttaa, ettei kuvan katsomiseen tarvita periaatteessa mitään pohjatietoja.

– Eli luottaa siihen, mitä itse näkee ja lähtee purkamaan sitä siitä. Ei myöskään pidä asettaa itselleen kynnystä, että pitäisi tietää ensin ihan valtavasti asioita.

Lemminkäisen äiti puhuttelee kaikkia

Pettersson antoi aamu-tv:ssä muutamia esimerkkejä suomalaisesta kuvataiteesta teemojen avulla. Hänen mukaansa Akseli Gallen-Kallelan Lemminkäisen äiti -teos on hyvä esimerkki teoksesta, joka puhuttelee kaiken ikäisiä.

– Kun olin nuorempana oppaana Ateneumissa, niin Lemminkäisen äiti oli se teos, joka naulitsi kaikki kävijät paikoilleen. Pienempiä se kiinnosti, koska siinä oli verta ja pääkalloja ja vanhempia siksi, että se kertoi kalevalaista tarinaa.

Petterssonin mukaan kotimaisessa kuvataiteessa on osattu kuvata myös asetelmia. Hän sanoo esimerkkinä Helena Schjerfbeckin Vihreä asetelma ja Pentti Kaskipuron asetelman.

– Asetelmat ovat tärkeitä teoksia sikäli, että ne muistuttavat meitä voimakkaasti siitä, että kaikissa meidän ympärillä olevissa asioissa on jotain kiinnostavaa.